Avainsana: kulttuurituotanto
Sydän mukana pelissä – Overclock
Overclock järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa kesäkuussa 2025. Kuva: Juho Autio Mitä tapahtuu, kun ryhmä vapaaehtoisia päättää herättää henkiin itselleen tärkeän harrastuskulttuurin ilman aiempaa kokemusta tapahtuman järjestämisestä? Vastaus on Overclock 2025 – Turun Metsämäen raviradalla järjestetty videopelitapahtuma, joka syntyi halusta täyttää alueen pelikulttuurin tyhjiö. Sydämellä rakennettua yhteisöllisyyttä ilman kaupallisia tavoitteita Motiivi oli alusta asti selvä ja vahvasti arvopohjainen. Halusimme luoda matalan kynnyksen lan-tapahtuman, joka tarjoaisi turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön peliharrastajille Turun seudulla. Taustalla ei ollut kaupallista koneistoa, vaan tapahtuma tuotettiin yleishyödyllisen yhdistyksen, Scene ry:n, nimissä. Kyseessä oli kaveriporukan ponnistus, jotka olivat huomanneet lan-kulttuurin hiipuneen paikallisesti ja he halusivat ottaa itse ohjat käsiin varmistaakseen e-urheilun harrastustoiminnan jatkuvuuden omalla alueellaan. Vieraalla maaperällä Liityin tiimiin tuotantoassistentiksi ja markkinointitiimiin tilanteessa, jossa oma osaamiseni ja kohderyhmän maailma eivät täysin kohdanneet. Kynnykseni osallistua tuotantoon oli korkea, sillä e-urheilun genre ja sen spesifi alakulttuuri olivat minulle vieraita. Tämä herätti alkuun epävarmuutta, ja oli kieltämättä hieman pelottavaa rakentaa uutta tapahtumakonseptia aiheesta, joka oli itselleni uusi, mutta tiimille sydämen asia. Kokemus kuitenkin osoitti, että tapahtumatuotannon taitoja kannattaa hioa monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Vapaaehtoistuotannon haasteet ja oppitunnit Vaikka intohimo kantaa pitkälle, ensikertalaisten matka paljasti vapaaehtoistuotantojen tyypilliset sudenkuopat. Kun vastuunjako ei ole vakiintunutta, organisaatio ajautuu herkästi tilaan, jossa kaikki tekevät kaikkea. Tämä on suuri voimavara, mutta samalla hallinnollinen riski. Projektin aikana opimme valtavasti tapahtumatuotannon lankojen käsissä pitämisestä vastoinkäymisten kautta. Esimerkiksi taloudelliset realiteetit ensikertalaisen budjetissa vaativat tarkkaa tasapainoilua, ja aikataulutuksen paine oli tuntuva, kun vertailukohtaa aiemmista vuosista ei ollut. Yllättävien käänteiden sattuessa optimistinen asenne osoittautui välttämättömyydeksi, sillä jokainen virhe oli arvokas oppitunti seuraavaa kertaa varten. Voitto ja jatkuvuus Haasteista huolimatta lopputulos oli laadullinen voitto. Overclock sai luotua tunnelman, jota kokeneetkin lani kävijät kiittelivät. Viikonloppu osoitti, että kun perusasiat ovat kunnossa ja tekemisessä on sydän mukana, syntyy jotain sellaista, mitä rahalla ei voi ostaa: aitoa yhteisöllisyyttä. Tärkein havainto oli, että vaikka tapahtumatuotanto on monimutkainen hallinnollinen kokonaisuus, tiivis ja joustava organisaatio sekä aito missio kantavat usein pidemmälle kuin raskaat rakenteet. Tästä todisteena Overclock sai jatkoa helmikuussa 2026, tällä kertaa jo tuplasti suurempana ja kokeneempana. Elli Lampikoski, kulttuurituotanto -23
Vinkkejä esteettömän ja saavutettavan tapahtuman tuottamiseen
Oletko koskaan ajatellut, miten esteetön ja saavutettava tapahtuma toteutetaan käytännössä? Tapahtumaa suunnitellessa on tärkeää muistaa, että osallistujien tarpeet voivat olla hyvin erilaisia. Kun ottaa huomioon moninaiset tarpeet, voi luoda tapahtuman, johon kaikki voivat osallistua tasavertaisesti ja turvallisesti. Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen varmistaa, että jokainen osallistuja voi nauttia tapahtumasta täysipainoisesti. Samalla se tekee tapahtumasta sujuvamman ja viihtyisämmän kaikille. Esteettömyys ei koske vain ihmisiä, joilla on pysyviä fyysisiä, aistillisia, kognitiivisia tai psyykkisiä rajoitteita. Hyötyjiä voivat olla myös tilapäisesti rajoitteiset henkilöt, kuten loukkaantuneet ja raskaana olevat. Kun esteettömyys ja saavutettavuus otetaan huomioon alusta alkaen, tapahtumasta tulee aidosti kaikille avoin ja osallistava. Esteetön ja saavutettava tapahtuma esiintyjälle Fyysisen ja psyykkisen saavutettavuuden näkökulmaa tarkastellaan usein kuluttajien kannalta, mutta yhtä tärkeää on huomioida myös esiintyjien erityistarpeet. Kulttuurituotannon opintojeni syventävässä projektissa tuottajana toimin festivaalissa, jossa esiintyjinä oli eri tavoin vammaisia ja erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita. Projektin aikana nousi usein esille kysymys siitä, miten tapahtumasta voidaan tehdä esteetön ja saavutettava. Kokemukseni pohjalta olen koonnut käytännön vinkkejä, jotka auttavat luomaan tapahtuman, jossa sekä esiintyjät että yleisö voivat osallistua tasavertaisesti ja turvallisesti. Varmista tilojen esteettömyysTarkista, että tilat ovat esteettömiä ja helposti saavutettavissa. Minimoi turhat siirtymät, varmista turvalliset reitit ja tarjoa tarvittaessa vaihtoehtoisia kulkureittejä. Merkitse esteettömät reitit selkeästi ja lisää opasteita. Varaudu erilaisiin liikkumistarpeisiin ja varaa riittävästi aikaa siirtymisiin. Huolehdi viestinnästä ja visuaalisesta saavutettavuudestaKäytä selkeää ja ymmärrettävää kieltä kaikessa tiedottamisessa. Tarjoa vaihtoehtoisia tekstejä kuville ja hyödynnä esimerkiksi kuvia tukemaan ymmärrettävyyttä. Valitse helposti luettavat fontit ja riittävä kirjasinkoko, huolehdi selkeästä kontrastista väreissä ja vältä liikkuvia tai vilkkuvia elementtejä. Henkilökohtaiset avustajat ja tukipalvelutHuomioi esiintyjien ja kävijöiden mahdolliset avustajat ja heidän tarpeensa. Tarjoa mahdollisuus ennakkotietoihin ja tukeen. Edistä yhdenvertaisuutta ja osallisuuttaPyri siihen, että kaikki voivat kokea olevansa osa yhteisöä ja osallistua tasavertaisesti. Luo ohjeita ja käytäntöjä, jotka tukevat syrjimättömyyttä ja inklusiivisuutta. Kerää palautetta ja ole avoin toimintatapojen kehittämisellePyydä kaikilta osallistujilta palautetta esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Pohdi, mitä voisi tehdä toisin seuraavalla kerralla ja miten pienillä muutoksilla voisi parantaa kaikkien kokemusta. Pienilläkin teoilla voidaan tehdä suuri ero. Luodaan yhdessä tapahtumia, joissa jokainen voi tuntea olevansa tervetullut ja yhdenvertainen. Siiri Puhakka, kulttuurituotanto -23
Tapahtuman identiteetin rakentuminen
You X Festival on helsinkiläisille nuorille suunnattu yksipäiväinen ilmaisfestivaali, joka järjestetään Tiivistämöllä vuosittain kesäkuun alussa. Tapahtuman tuottaa parikymmentä nuorta yhdessä Helsingin kaupungin sekä Flow Festivalin kanssa. Tapahtumaa on tehty vuodesta 2022 asti. Minut valittiin 2025 You X -festivaalin infratuotannon kuusihenkiseen ryhmään, jonka tehtävänä oli huolehtia kaikesta infraan liittyvästä tuotannosta. Tämä sisälsi muun muassa aitametrien laskemista, erilaisten hakemusten ja lupien lähettämistä sekä kierrätysastioiden ja bajamajojen tilaamista. Suuri vastuuni oli aluekartan piirtäminen InDesignissa. Koko projekti tehtiin tiiviisti yhdessä ja yhteisellä visiolla, vaikka tuotantoryhmämme oli jakautunut infra-, alue-, artisti- sekä markkinointitiimeihin. Festarin teema, visuaalinen linja sekä yleinen “vibe” rakennettiin kollektiivisesti. Vaikka tapahtumaa oli järjestetty jo useamman kerran, sen identiteetti luodaan joka vuosi käytännössä alusta. Meillä ei ollut valmista graafista ohjeistoa, tarkasti määriteltyä ohjelmasisällöllistä suuntaa eikä vakiintunutta kävijäkuntaa. Tämä teki prosessista samanaikaisesti vapaan ja vaativan. Mahdollisuus tehdä alusta kaikki uusiksi oli innostavaa, mutta identiteetin rakentaminen ilman valmiita rakenteita oli myös työlästä ja epävarmaa. You X -tapahtuma juontaa juurensa pandemia-ajalle, kun oikeaa festaria ei voitu järjestää. Flow Festival halusi tehdä jotain, ja kehitti Flow School -luentosarjan. Seuraavana vuonna koulutuksen osallistujista muodostettiin tuotantotiimi ensimmäistä You X -tapahtumaa varten. Vaikka You X ja Flow jakavat saman tapahtuma-alueen Suvilahdessa, niiden identiteettien rakentuminen eroaa merkittävästi. Flow Festival on kehittänyt omaa identiteettiään lähes kahden vuosikymmenen ajan, minkä seurauksena sen visuaalinen ilme, ohjelmapolitiikka ja kohdeyleisö ovat selkeästi tunnistettavia ja vakiintuneita. Sen identiteetti perustuu pitkäjänteiseen kuratointiin ja brändin johdonmukaiseen kehittämiseen. You X:n identiteetti puolestaan rakentuu vuosittain uudelleen tekijöidensä kautta. Tapahtuma ei nojaa historiaan tai valmiiseen brändiin, vaan syntyy kulloisenkin tuotantoryhmän arvoista, ideoista ja näkemyksistä. Tässä mielessä You X -festarin identiteetti on prosessiluonteinen ja yhteisöllinen, kun taas Flow’n identiteetti on kumulatiivinen ja tarkkaan hiottu. Näiden kahden tapahtuman vertailu ei välttämättä ole reilua, mutta se tekee kuitenkinnäkyväksi, kuinka tapahtuman identiteetti voi rakentua joko pitkäjänteisen brändityön tuloksena tai jatkuvana, tekijöidensä näköisenä uudelleenmäärittelynä. Mielestäni You X- festarin tapauksessa voisi pohtia, kannattaako tapahtuman identiteettiä alkaa juurruttamaan, vai saako tuotantoryhmä itse enemmän tuottamisesta irti vapaiden käsien kautta. Mutta se jääköön seuraavan tuotantoryhmän tehtäväksi. Ilta Majamäki, Kulttuurituotanto -24
Muista ottaa aikaa itsellesi – kokemuksia siitä, kun työnteko vie lähes kaiken vapaa-ajan
Aloitin syksyllä 2025 ensimmäisen Kulttuurituotannon työharjoitteluni Kulttuuritalo Martinuksessa Vantaan Martinlaaksossa. Harjoittelupaikan saaminen tuntui hyvältä, sillä opintojeni loppuvaihe oli jo alkanut. Kulttuuritalo Martinus on Vantaan Martinlaaksossa sijaitseva konserttitalo, jossa järjestetään ohjelmaa tanssiesityksistä stand upiin, unohtamatta maamme huippuartistien unohtumattomia esityksiä. Martinus tarjoaa myös pienemmille artisteille ja bändeille mahdollisuuden päästä esiintymään, sillä Martinuksen M-klubeilla järjestetään nimensä mukaisesti klubimaisia keikkoja sekä esityksiä. Tiivistunnelmainen syksy, arjen jaksamista uuden edessä Kuinka yhdistää palkkatyö, opiskelut sekä työharjoittelu? Tämä oli ensimmäinen ajatukseni, kun sain kuulla pääseväni harjoittelijaksi Martinukseen. Olen työskennellyt osa-aikaisesti lähes koko opintojeni ajan, mutta syksyllä minulle oli luvassa taas enemmän työtunteja palkkatöistäni. Opiskelijoiden rahatilanne huomioon ottaen, on tämä tietysti positiivinen asia, mutta samaan aikaan mietin, kuinka pystyn yhdistämään työt sekä opiskelut, menettämättä kaikkea vapaa-aikaa. Martinuksessa pääsin syksyn aikana tekemään laaja-alaisesti ihan oikeita tuottajan töitä. Työt sisälsivät esimerkiksi markkinointimateriaalien koostamista, cateringvastaavana työskentelyä, tapahtumien luomista Lippu.fi järjestelmään, artistihostausta sekä syyslomaleffojen tuottamista. Martinuksessa harjoittelijoille annettiin riittävästi vastuullisia työtehtäviä, samalla muistaen harjoittelija asemamme, jotta emme kuormittuisi palkattomassa harjoittelussa liikaa. Raha ratkaisee.. valitettavasti Vapaa-ajan merkitys tuntui kuitenkin itselleni uusien työtehtävien johdosta kasvaneen. Olin varsinkin harjoittelun alkuvaiheilla uupunut, kun työpäiväni Martinuksessa oli päättynyt. Mielessäni olivat jo iltapäivällä seuraavat päivän askareet. Etänä tehtävät palkkatyöt odottivat kotiin päästyäni. Aluksi kaikki tuntui kuitenkin menevän rutiinilla, olivathan nämä palkkatyöt itselleni jo tuttuja hommia. Kotiin päästyäni laitoin takin naulakkoon (aina se ei todellisuudessa ehtinyt edes naulakkoon asti) otin kengät jalastani ja laitoin ruoan mikroon lämpenemään. Samalla avasin jo työkoneeni, ja kirjasin itseni sisälle, jotta työpäivä voisi alkaa. Aloitin käytännössä heti kotiin päästyäni työnteon, ja söin ruoan samalla tietokonetta näpyttäen. Jonkin aikaa ihminen ehkä jaksaakin tehdä pitkää päivää, mutta itse ainakin koen edellä mainitun työtahdin alkaneen viimeistään iltojen pimetessä painaa mieltäni. Työpäivät venähtivät syksyisin aivan liian usein 12-14 tuntisiksi, ja sen kyllä alkoi tietyn pisteen jälkeen huomaamaan. ”Oravanpyörä ” hellittää Onneksi kiireisin aika itselläni helpotti jouluun mennessä, jolloin ensimmäinen harjoitteluni Martinuksessa päättyi. Harjoittelu oli itselleni antoisa, sain paljon arvokasta käytännön työkokemusta kulttuurituottajan työtehtävistä. Positiivista on myös se, että pääsin tammikuussa jatkamaan samassa paikassa, tällä kertaa palkallisena harjoittelijana. Loppujen lopuksi selvisin työntäyteisestä syksystä, välttäen ainakin pahimmat burnoutin oireet. Jatkossa kuitenkin pyrin tasapainottamaan arkeani niin, että myös työstä palautumiselle, sekä omille harrastuksilleni jäisi enemmän aikaan. Ajanjakso oli itselleni opettavainen kokemus, niin hyvässä kuin pahassakin. Muutama vinkki uupumista vastaan Virvamaria Toikka kertoo Osuuspankin sivuille julkaistussa tekstissään muutamia hyviä vinkkejä siihen, kuinka voi ehkäistä loppuun palamisen riskiä. Ensimmäisenä sinun tulisi kysyä itseltäsi kysymyksiä: voit kysyä itseltäsi esimerkiksi mitä sinulle kuuluu? Kuinka pitkiksi työpäiväsi venyvät? tai kuinka paljon sinulla riittää aikaa muille asioille? Uupumuksen oireita huomatessasi on siis tärkeä muistaa pysähtyä näiden kysymysten äärelle. Toikka painottaa tekstissään vahvasti myös sitä, kuinka puhuttelet itseäsi. Hänen mukaansa tapa puhua ja kohdella itseäsi vaikuttaa myös työskentelytapoihisi. Jos mieliala on alhaalla, se tuppaa myös helposti jäämään kiertämään kehää negatiivisuudessa. Kiireisen arjen keskellä on myös tärkeää muistaa pitää ns. huolivapaita hetkiä. Hetken hengähdystauko raikkaassa ulkoilmassa virkistää. Luonnon ääressä rauhoittuminen, samalla luonnon ääniä kuunnellen, sekä ilman lämpötila kokien on Toikan mukaan hyvä tapa irrottautua hetkeksi huolista. Näiden lisäksi on tärkeää muistaa unen, ravinnon sekä liikunnan merkitys oman hyvinvoinnin kannalta. Riittävä, sekä monipuolinen ruokavalio auttavat jaksamaan pitkiä päiviä. Ruokatauot myös pakottavat itsesi hetkeksi pois työnteosta. Liikunnan osalta pelkkä lyhyt kävelylenkki voi jo olla hyvä keino päästää aivot hetkeksi vapaalle. ”Tee sitä, mikä sinua kiinnostaa. Se rentouttaa parhaiten.” Itse koen näiden vinkkien olevan hyvä keino varsinkin työnteon tauottamista ajatellen. Minä olenkin jo jonkin aikaa tottunut tauottamaan työntekoani säännöllisillä happihyppelyillä. Varsinkin tietokoneen ääressä työskennellessä huomaa helposti sen, milloin on aika käydä hetki ulkoilmassa. Ulkoilun jälkeen mieli on taas hieman virkeämpi, ja tauon aikana olen saattanut saada jonkin uuden oivalluksen asiaan, joka aiemmin tuntui haastavalta. Toikka, V. (8.6.2017). Estä loppuunpalaminen - Nämä seitsemän vinkkiä auttavat Jani Paananen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022
Asiakaskeskeisyys on enemmän kuin hyvää palvelua
Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, kun kyseessä on yrityksen seminaaritapahtuma. Asiakaskeskeisyys on kokonaisvaltainen toimintatapa, jossa asiakas ohjaa päätöksentekoa, palvelu- ja tuotekehitystä sekä strategista suunnittelua. Se kertoo lisäksi sitoutumisesta arvon tuottamiseen asiakkaalle ja asiakkaan kokemuksen optimointiin juuri hänelle sopivaksi. Asiakaskeskeinen organisaatio pyrkii ylittämään asiakkaan odotukset, ei pelkästään täyttämään vaadittavia kriteereitä. Odotuksia voidaan pyrkiä ylittämään esimerkiksi odottamattomilla positiivisilla yllätyksillä ja yksilöllisellä palvelulla. (Ihamäki, 2016.) Asiakaskokemus muodostuu kosketuspisteistä, mielikuvista ja tunteista, joita asiakkaalle syntyy yrityksen kanssa. Kyse ei ole yhdestä viestistä tai kohtaamisesta, vaan koko matkasta ennen tapahtumaa, sen aikana ja jälkeen. Kun me tuottajat teemme tapahtumaa tilaajalle, joka haluaa tapahtumassa palvella omia asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, on tärkeää että tunnemme asiakasyrityksen, loppuasiakkaan ja tilaajan toimialan. Näin voimme tapahtumassa huomioida asiakasryhmien erityispiirteet. Asiakaspolku yritystapahtumassa Projektin aikana tarkastelin loppuasiakkaan asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti aina kutsuprosessista jälkiviestintään. Projektin tavoitteena oli tunnistaa asiakaspolun merkitykselliset kohtaamispisteet ja analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Esiin nousi muutama konkreettinen huomio: Tapahtumatyöntekijät pystyvät palvelemaan loppuasiakasta parhaalla mahdollisella tavalla silloin, kun heillä on riittävät ja ajankohtaiset tiedot tapahtuman sisällöstä, tavoitteista ja omista rooleistaan. Kun ennakkotuotannon aikataulussa pysytään, voidaan varmistaa tapahtuman sujuvuus ja palvelun laatu kaikissa vaiheissa ja huolehtia, että jokainen asia on hoidettu. Toimiva kommunikaatio tilaajan kanssa puolestaan mahdollistaa odotusten täyttämisen, auttaa tunnistamaan tapahtuman kannalta olennaiset asiat ja varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mikä on tärkeää onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ekologinen kestävyys Yritystapahtumiin tuotetaan asiakaskokemuksen ja -keskeisyyden nimissä materiaaleja, jotka ovat tapahtumien jälkeen roskaa. Vaikka kierrätys hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, se ei poista sitä tosiasiaa, että materiaalia on valmistettu vain yhtä tapahtumaa varten. Olen kuitenkin huomannut, että monissa tapahtumissa suurten elementtien suunnittelussa on jo huomioitu uudelleenkäytettävyys esimerkiksi välttämällä vuosilukuja printeissä. Nämä visuaaliset elementit ovat merkittävä osa brändimielikuvaa ja asiakaskokemusta, mutta tapahtumatilaa ja materiaaleja suunniteltaessa on syytä pohtia, voisiko digitaalisilla ratkaisuilla korvata ainakin osan fyysisistä materiaaleista. Lopuksi Projektin avulla opin tarkastelemaan asiakaskeskeisyyttä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Nykyään ymmärrän, millaisia osa-alueita asiakaskokemukseen liittyy ja mitkä ovat avaintekijöitä onnistuneeseen lopputulokseen. Konkreettisesti asiakaskeskeisyys näkyy pieninä yksilöllisinä huomiointeina, joista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Jo kutsuprosessin aikana asiakkaalle luodaan mielikuvaa tapahtumasta. Viestinnän tulee olla selkeää ja informatiivista. Tapahtuman aikana asiakaskeskeisyys näkyy hoituu -asenteessa, jossa asiakkaan kaikkiin pyyntöihin pyritään löytämään ratkaisu. Asiakaskeskeisyydessä tähdätään pitkään yhteistyöhön, jossa asiakkaan tarpeet osataan automaattisesti huomioida. Tämä tekee työskentelystä ketterää ja tehokasta. Ihamäki, H. (2016). Palvelumuotoilu työkaluna erinomaisen asiakaskokemuksen Elle Hietanen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022
Yhteisöllisyys Newcastlen kaupungissa
Kävin kesäkuussa 2025 tutustumassa Koillis-Englannissa sijaitsevan Newcastlen kaupungin ”sydämeen”, joksi jalkapallostadion St. James’ Parkin tapahtumakeskusta kutsutaan. Tavoitteenani oli tutustua suosikkiartistini Sam Fenderin konsertin ympärillä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan ja sen myötä kaupunkiyhteisöön ja asioihin, jotka yhdistävät kaupunkilaiset osallistumaan kulttuuritapahtumiin poikkeuksellisella tavalla. Matkalleni olin sopinut etukäteen kaksi haastattelua sosiaalisen median kautta tutustumieni ihmisten kanssa. Tämän lisäksi päädyin keskusteluihin myös monen paikallisen kanssa siitä, miksi paikallinen yhteisö on niin tärkeä tälle 300 000 asukkaan suurkaupunkialueelle. Tässä tekstissä vertailen Englannin ja Suomen yhteisökulttuureja kokemani perusteella. Se, missä tapahtumat ovat Suomessa enemmän vapaa-ajan viettoa ja kulttuuria, Newcastlen kaupunki on ääriesimerkki siitä, miten urheilu- ja kulttuuritapahtumat ovat kaupungin identiteetin ytimessä. Suomalainen kulttuuritapahtuma poikkeaa englantilaisesta kulttuuritapahtumasta merkittävän paljon. Paikalliseen identiteettiin Suomessa ei liity niin paljon vahvaa ilmaisua, vaikka ylpeyttä riittää. En tapahtumatuottajana näe kovinkaan monia yhtäläisyyksiä jalkapallon jättimaan Englannin ja Suomen välillä. Tapahtumien ympärille rakentuva vapaaehtoistoiminta on Newcastlen kaupungissa ylpeyden aihe. Se on luonnollinen osa kaupunkilaisten arkea ja identiteettiä ja myös asia, jota työssäkäyvät ihmiset odottavat pääsevänsä tekemään jalkapallopelien tai konserttien yhteydessä. Jalkapallokulttuuri luo ihmisille rakenteen, jonka osana ihmiset tahtovat välittömällä tavalla työskennellä. Rakkaus omaa jalkapallojoukkuettaan kohtaan näkyy siinä, että ihmiset puhuvat joukkueen saavutuksista me -muodossa. Lopulta siis kaikki toiminta, joka liittyy kaupungin joukkueeseen, on kannattajille valtavan tärkeää. Tämän takia myös Sam Fenderin – paikallisen muusikon – stadionkonsertti saa mustavalkoisen värityksen, sillä 50 000 ihmistä laittaa pelipaidan päälle koko kaupungin sykkivällä sydämellä tapahtuvalle stadionkonsertille. Opin projektin haastattelujen ja kokemusten myötä ymmärtämään aiempaa enemmän yhteisöllisyydestä ja yhteishengen voimasta kulttuurissa. Yhteisöt, kuten Newcastlen asukkaat näkyvät maailmalle lämminhenkisinä ja toimeliaina, sillä kulttuuriin ja tapahtumiin panostetaan täydellä sydämellä palavasta halusta olla osa sekä kaupungin että sen jalkapallojoukkueen historiaa. Yhteisö ei odota saavansa tekemästään työstä palkintoa, sillä palkinto on nähdä koko kaupunki täynnä onnellisia ihmisiä. Eetu R. - Kutu 21
B2B-osaaminen kulttuurialan ammattilaisen tukena
Tein projektityöni mainosalan yritys Mainosvasaralle. Syvennyin projektissani yrityksen markkinointiviestinnän kehittämiseen ja päivittämiseen vastaamaan tämän päivän standardeja B2B-sektorilla. Blogitekstissäni listaan kolme keskeisintä elementtiä, jotka laadukkaasti toteutettuna rakentavat vankan perustan onnistuneelle markkinointiviestinnälle ja luo luottamusta mahdollisissa asiakkaissa. 1. Panosta saavutettavuuteen Huolehdi, että yritys ja brändisi on näkyvillä mahdollisimman monessa eri kanavassa. Noin 71 % B2B-ostajista aloittaa ostopolkunsa, eli vaihtoehtojen tutkimisen hakukoneita hyödyntäen. Tässä korostuu hakukoneoptimoinnin tärkeys. Näkyvyyttä ja luotettavuutta pystytään tehostamaan helposti ja kustannustehokkaasti esimerkiksi Google-profiilin luomisella. Oleellista on myös selkeät ja visuaalisesti miellyttävät nettisivut, jossa on helppo navigoida ja relevantit infot, esimerkiksi yhteystiedot. Vaihtoehtoja on asiakkaalla satoja, joten on tärkeää erottua joukosta. 2. Tiedosta asiakkaiden ostopolku Yrityksen on tärkeää tarkastella koko ostopolkua asiakkaan näkökulmasta ja siitä, miten asiakas kokee jokaisen kosketuspisteen. Jokaisesta kosketuspisteestä tulee tehdä asiakkaalle mahdollisen miellyttävä ja vaivaton. Tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukasta viestintää eri kanavilla, luottamusta vahvistavia referenssejä, asiakastarinoita, johdonmukaista Tone of Voicea ja selkeää palvelulupausta. On hyvä muistaa, että asiakkaalta asiakkaalle saatu palaute (Word-of-Mouth) on palautteista merkittävin. Pienet yksityiskohdat luovat kokonaisuuden, ja niiden yhtenäisyys rakentaa luottamuksen. Miellyttävä kosketuspiste ei jätä asiakkaalle kysymyksiä ja tukee yrityksen brändiä. B2B-asiakkaan ostopolku havainnollistettuna (Gartner Analysis, 2019) 3. Asiakkaat muistavat helpommin tarinan kuin faktan Panosta tarinallisuuteen, josta tulee ilmi identiteetti myös brändin takana. Tarinoilla voidaan kertoa esimerkiksi case-tarinoita, näyttää miten yrityksen tuote tai palvelu käytännössä toteutetaan sekä miten asiakas voi konkreettisesti hyötyä yrityksestä ja minkä ongelman se ratkaisee. Ostajat suurissakin yrityksissä ovat ihmisiä, joilla on tarve kokea samaistumisen tunnetta, ennemmin kuin vain lueteltuja faktoja. Tarinallisuudessa on hyvä hyödyntää myös aijempien asiakkuuksien asiakastarinoita, jotka tuovat kosketuspintaa asiakkaiden näkökulmasta. Hyvin luotu tarinallisuus tukee brändin ja yrityksen luotettavuutta, tuoden sitä inhimillisellä tasolla lähemmäksi asiakkaan rajapintaa. Keskeisimpänä oppina projektissa konkretisoitui yrityksen ulkoisen viestinnän tärkeys. Selkeä ja johdonmukainen viestintä on suoraan yhteydessä asiakkaan saamaan mielikuvaan, joka on keskeinen tekijä ostopäätöksessä. Tämän lisäksi projektissa vahvistui ymmärrykseni siitä, minkälainen vaikutus markkinoinnin strategisella suunnittelulla on yrityksen liiketoimintaan pitkän aikavälin tavoitteissa. Santeri Kujala, Kutu21
Henkilöbrändi uusiksi – ihmiseltä ihmiselle
Keväällä 2024 päädyin mukaan projektiin, joka muutti käsitykseni henkilöbrändäyksestä aivan täysin. Tarkoituksena oli uudistaa lahtelaisen yksinyrittäjän, Selina Malisen, henkilöbrändi. Ei pelkästään pintapuolisesti, vaan aidosti uudelleen rakentaa koko se tyyli, millä tavoin Selina näyttäytyy ja kommunikoi maailmalle. Selina oli tehnyt pitkään töitä ihonhoitoalalla, mutta haaveili urasta, jossa voisi yhdistää hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja vapaampaa työelämää. Hän halusi luoda brändin, jonka avulla voisi tehdä työtään missä päin maailmaa tahansa, eikä enää pelkästään hoitolan neljän seinän sisällä. Lähdin mukaan projektiin suht uutena tekijänä, mutta jo kuitenkin alaa opiskelleena ja tätä kautta tietotaitoa kerryttäneenä. Halusin tuoda projektiin omaa näkökulmaani ja tukea Selinaa matkalla rakentamaan uutta - erityisesti tapahtumien järjestämisen näkökulmasta. Selinalla ei ollut aiemmin kovin paljoa kokemusta tapahtumien järjestämisestä, joten pääsin tarjoamaan mm. käytännön apuja projektiin. Ideoimme, miten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä voisi tuoda näkyväksi ja helposti saataville myös tapahtumien kautta. Meidän tavoitteenamme oli luoda jotain helposti lähestyttävää ja lämminhenkistä; sellaista, joka tuntuisi enemmän ihmiseltä ihmiselle kuin markkinointikampanjalta. Tästä ajatuksesta syntyi Selfcare Club -yhteisö, jonka ympärille koko projekti lopulta rakentui. Se ei ollut mikään suljettu kerho tai kiiltokuvamainen hyvinvointibrändi, vaan avoin, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumien ympärillä toimiva yhteisö, jossa ihmiset saivat tulla mukaan juuri sellaisina kuin ovat. Halusimme tarjota tapahtumia ja sisältöä, jotka tukisivat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaisi mahdollisuuden kohdata muita samanhenkisiä ihmisiä. Kuva 1: Selinan uuden brändin mainoskuva ja Selfcare Clubin kansikuva. Hyvinvointia by Selina. Aluksi suunnitelmat olivat paljon laajempia ja projektissa piti olla vaikuttajayhteistöitä, aikataulutusta, somekampanjoita ja kaikkea mahdollista. Todellisuus kuitenkin muokkasi projektia ja todella hyvä niin. Lopulta keskityimme siihen, mikä tuntui tärkeimmältä: yhteisön rakentamiseen ja aidon vuorovaikutuksen mahdollistamiseen. Tapahtumat syntyivät matalalla kynnyksellä ja yhteistyökumppaneiden kanssa työskennellen. Mukaan lähti paikallisia yrityksiä, kuten Kahiwa, Crossfit Lahti ja Kahvila Kariranta, jotka toivat omat ideansa ja tuotteensa mukaan tapahtumiin. Oli Selinan nimikkojuomia, brunssilautasia ja ilmaistreenitapahtumia, eli kaikkea hyvässä tasapainossa, mikä teki kokonaisuudesta elävän ja monipuolisen. Kuva 2: Kuvaa muutamista yhteistyökumppaneista ja heidän tarjoamistaan tuotteista tai palveluista. Nimikkojuoma, aamiaissetti, tuotteita treenitapahtumissa. Henkilöbrändin sydän Projektin aikana opin, että hyvä henkilöbrändi ei ole rakennettu täydellisistä kuvia tai harkituista sloganeista. Se on aitoutta, jatkuvaa oppimista ja rohkeutta näyttää, kuka oikeasti on. Teoriaa aiheesta löytyy loputtomasti. On kursseja, ohjeita ja oppaita, jotka lupaavat “täydellisen henkilöbrändin kaavan”. Mutta todellisuudessa mikään teoria ei voi opettaa aitoutta. Henkilöbrändi syntyy siitä, että uskaltaa olla oma itsensä ja löytää oman tavan viestiä siitä muille: ihmiseltä ihmiselle. Projektin suurin palkinto ei ollut raha tai näkyvyys, vaan tunne siitä, että oli mukana tekemässä jotain merkityksellistä. Sain nähdä läheltä, miten Selinan uusi brändi löysi oman muotonsa ja miten ihmiset ottivat sen vastaan aidosti innostuneina ja myös itse inspiroituineina uudesta näkökulmasta hyvinvointiin, henkilöbrändäykseen ja kaikkeen siihen liittyvään. Henkilöbrändin uudistaminen oli paljon muutakin kuin visuaalinen päivitys, se oli kasvumatka, sekä Selinalle että minulle. Tänä päivänä Selina on kasvattanut sosiaalisen median presenssiä ja näkyvyyttä valtavasti ja voikin sanoa, että hän on kavunnut itsensä liikunta- ja hyvinvointialan sydämeen. Siitä olen ihan valtavan ylpeä. Jos jotain opin, niin sen, että hyvä henkilöbrändi ei ole pintaa, vaan pohjaa. Se kasvaa omista arvoista, aitoudesta ja halusta jakaa jotakin, mikä tekee hyvää muillekin. Ja juuri siitä syystä tämä projekti jäi mieleen. Se oli matka kohti brändiä, joka tuntuu sydämessä oikealta. Nea Hännikäinen Kulttuurituottajat -22
Näin markkinoit festivaalia, joka haluaa pysyä mystisenä
Markkinointi ja itsensä johtaminen Ö Festissä Ö Fest on pienikokoinen, vuonna 2025 kuudetta kertaa järjestetty festivaali, joka keskittyy erityisesti kotimaiseen vaihtoehtomusiikkiin ja kentän nousevien ja itsenäisten artistien nostattamiseen. Festivaalin tavoite on täyttää tarve vaihtoehtoisille, intiimeille festivaalikokemuksille verrattuna suuriin festivaaleihin, joita Suomesta löytyy ennestään suuri määrä. Vahvasti Diy-henkisyyteen pohjaava tapahtuma pitää lisäksi kiinni tapahtuman perustamisesta asti sen yllä vallinneesta salaperäisestä tunnelmasta. Tapahtuman sijaintia ei paljasteta julkisesti lainkaan, ja jopa festivaalikävijät saavat sijainnin tietoonsa vasta lipun ostamisen jälkeen. Työskentelin vuoden 2025 Ö Festin markkinointitiimissä, erityisesti sosiaalisen median markkinoinnissa ja viestinnässä. Tiimin tehtävänä oli löytää kultainen keskitie mystisen vähäsanaisuuden ja lipunmyyntiä ja festivaalin brändiä tehostavan markkinoinnin välillä. Projektin aikana opin, ettei festivaalin onnistunut viestintä aina vaadi mahdollisimman aktiivista ja kattavaa sosiaalisen median viestintää. Suuressa osassa festivaalin viestintää nojattiin festivaalilla kuvattuihin, vahvasti diy-henkeä kuvastaviin materiaaleihin, jotka loivat mielikuvaa, tukivat festivaalin brändiä ja sanattomasti välittivät festivaalilla odottavaa tunnelmaa. Teimme tarpeellisen informatiivisemman viestinnän harkittuina täsmäiskuina, joissa panostettiin tehokkaaseen saavuttavuuteen. Tavoitteenani projektissa oli myös itseni johtaminen, koska suurin osa työstä tehtiin itsenäisesti, eikä sitä oltu sidottu perinteisiin toimistoaikoihin. Lisäksi tein työtä kahden muun osa-aikatyön sivussa, joten hyvä itsensä johtaminen oli monessa tilanteessa tarpeellista järjen ja toimintakykyisyyden säilyttämisen vuoksi. Työni projektissa opetti minulle erityisesti aikataulujen hallinnan ja itseni motivoimisen tärkeydestä. Näissä molemmissa tärkeässä roolissa oli myös se, ettei omaa palautumista ja jaksamista sivuuta. Erityisesti liika optimistisuus aikataulujen ja työmääräni kanssa on ollut minulle heikko kohta, ja oli sitä myös projektin alussa. Erityisesti tapahtuman lähestyessä oman jaksamisen priorisointi kuitenkin korostui, kun aikapaine ja koko työryhmän keskeinen stressitaso kohosi. Tajusin onneksi ajoissa olla realistinen siitä, mihin työmäärään pystyn ilman että se nakertaa omasta hyvinvoinnistani tai muista asioista, jotka minun täytyy tai jotka haluan tehdä. Ronjamaija Rodas, Kutu 20
Salaperäinen saari ja artistituotannon arki
Ö Fest? Ö Fest on salaperäinen musiikkifestivaali saaressa, joka ei paljasta sijaintiaan kävijöillensäkään kuin vasta viime hetkellä. Festivaali haluaa nostaa lavalle tämän hetken sekä tulevaisuuden kiinnostavia nimiä. Tuttujen nimien rinnalle halutaan uusia tekijöitä, joille esiintyminen Ö Festissä on ensimmäinen festivaalikeikka. Vuonna 2024 siirryin festivaalin parissa uuteen rooliin artistituotannon vastaavaksi. Vaikka pientapahtumia nousee koko ajan lisää kentälle, Ö Fest onnistuu erottautumaan tarjonnasta minkä todisteena toimii loppuunmyyty tapahtuma. Mitä artistituotanto on? Artistituotanto on työtä, joka varmistaa, että esiintyjä voi keskittyä olennaiseen, eli esiintymiseen. Käytännössä se tarkoittaa asioiden järjestämistä, esimerkiksi Ö Festin tapauksessa kuljetuksia, majoituksia, takahuonetilojen hoitamista, kaikkea sitä mitä artisti tarvitsee matkallaan saareen ja lavalle. Ö Festissä tavoitteemme oli yksinkertainen. Tahdoimme että jokainen artisti kokee olevansa tervetullut ja hyvin informoitu etukäteen. Panostimme aitoon sekä mahdollisimman kiireettömään kohtaamiseen esimerkiksi vastaanottamalla jokainen artisti henkilökohtaisesti. Saaren haasteet ja onnistumisen ilo Saari sijaintina tuo omat uudenlaiset haasteensa artistituotannonkin kannalta. Saareen, jossa Ö Fest järjestetään, on ainoastaan vesireitti. Siksi artistien saapuminen ja kaluston kuljetus tuli suunnitella tarkalla aikataululla etukäteen, sillä siirtymiset vievät tavallista pidemmän ajan. Festivaali järjestettiin 2024 ensimmäistä kertaa uudessa lokaatiossa. Sain suunnitella toimintamallin, jonka mukaan artistien saapumiset ja poistumiset toteutettiin. Tämä tarkoitti etäisyyksien kellottamista, aikataulujen kanssa kamppailua, kulkuvälineiden pohtimista ja artistien sekä heidän edustajien kanssa aktiivista keskustelua, jotta liikkuminen oli mahdollisen sulavaa. Vuosi opetti paljon ja antoi arvokkaita kehitysideoita tulevia vuosia varten, esimerkiksi millainen tiimi artistuotannon ympärille kannattaisi tulevaisuudessa rakentaa ja vastuita jakaa. Kun artistit kiittivät hyvästä järjestelystä ja kehuivat tunnelmaa, tuntui että kaikki työ ja stressi kannatti. Oli hienoa nähdä, että omalla työllä oli konkreettinen merkitys kokonaisuuden onnistumisessa. Päivän päätteeksi Pariisin Kevään takahuoneesta bändin jättämät terveiset, "Kiitos, tosi hyvä bäkkäri!" Oman oppimisen reflektointi Henkilökohtaisesti tämä projekti oli kasvun paikka. Oli hienoa päästä toimimaan vastuuroolissa ja saada mahdollisuus rakentaa tällainen kokonaisuus. Työskentely Ö Festin parissa tapahtui työharjoittelun rinnalla, mikä oli ajoittain raskasta ja uuvuttavaa. Projekti antoi varmuutta, että kykenen hallitsemaan isojakin kokonaisuuksia. Työskentelyn parissa pääsin syventämään osaamistani sekä oppimaan paljon uusia asioita. En pelkää vastuuta tai vaikeita keskusteluja. Kyky muovautua yllättävien tilanteiden mukana sekä nopea ratkaisukyky osoittautuivat hyödyllisiksi taidoiksi kesän aikana artistituotannon äärellä. Artistituotannon näkökulmasta opin, että tapahtuman persoonallisuus rakentuu pienistä yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten artisti otetaan vastaan ja millainen kokemus hänelle syntyy. Jenni Mäkelä, Kulttuurituotanto 2020
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku