Avainsana: projektityö
Kuinka olla vaihto-oppilaiden tukihenkilönä Suomessa
Toimin Hoasin Kannelmäen vaihto-oppilaiden hostina lukuvuoden 2025-2026. Hostin tehtävään kuului yleisesti vaihto-oppilaiden tukena oleminen sekä vähintään kerran kuukaudessa tapahtuman tai muun aktiviteetin suunnittelu ja järjestäminen yhdessä työparin kanssa. Lisäksi olin vastuussa taloyhtiön kerhohuoneiden varausjärjestelmästä sekä vaihto-oppilaiden WhatsApp-chatin ja sähköpostin ylläpidosta ja niissä kysymyksiin vastaamisesta. Lukukausien alussa teimme oppaan Hoasilla ja Suomessa asumiseen. Projektin aikana pääsin kohtaamaan useita ihmisiä ja olen oppinut huomioimaan tapahtumia suunnitellessa eri kulttuureista tulevat sekä myös erilaiset ihmistyypit. Kehitin viestintätaitojani varsinkin englanniksi ja sain palautetta, jonka pohjalta pystyin oppimaan lisää. Opin projektin aikana paljon omista työtavoistani ja pääsin myös kehittämään tapahtumia paremmiksi. Tässä muutama oppi ja vinkki vaihto-oppilaiden tukemiseen: Ole kohtelias Kulttuurierot voivat aiheuttaa tahattomia väärinkäsityksiä. Jos on mahdollista, selvitä etukäteen, miten vieraassa kulttuurissa on tapana toimia. Jopa oikea tapa tervehtiä on erilainen eri kulttuureissa. Myös kielitaito vaikuttaa paljon kommunikaation selkeyteen. Muista olla kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Tilanne voi olla jännittävä molemmille. Älä pidä mitään itsestäänselvyytenä. Ole valmis auttamaan kaikessa ystävällisesti ilman, että vaihto-oppilaalle tulee kiusaantunut olo. Arkipäiväiset asiat, jotka itsellesi tuntuvat yksinkertaisilta voivatkin olla toisella uutta. Esimerkiksi iLOQ-avaimen käyttäminen tai verkkopankissa laskun maksaminen saattavat aiheuttaa haasteita. Ryhmäyttäminen on tärkeää. Vaihto-oppilaat saapuvat uuteen maahan usein ilman ystäviä. Suurimmalla osalla ei ole aluksi vapaa-ajallaan töitä, harrastuksia tai muita menoja, jolloin saattaa tuntea olonsa helposti yksinäiseksi. Tapahtumien ja myös pienempien aktiviteettien järjestäminen on hieno tapa tuoda ihmisiä yhteen. Kuuntele palautetta. On tärkeää selvittää, mitä vaihto-oppilaat haluaisivat tehdä. Itselle vieraaseen kulttuuriin saattaa kuulua esimerkiksi juhlapäivä, mitä vaihto-oppilaat haluaisivat juhlia. Heillä saattaa myös olla jo odotuksia ja toiveita, mitä haluaisivat kokea Suomessa vaihtonsa aikana. Suosittelen työskentelyä vaihto-oppilaiden parissa kaikille, joita kiinnostaa kotikansainvälistyminen. Anni Rantanen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2022
”Kamera käy!” Ovatko ei-luovat organisaatiot valmiina?
Audiovisuaalisen työ epäonnistuu ei-luovissa organisaatioissa usein jo ennen kuvauksia. Ongelmat eivät aina synny kuvauspaikalla, vaan aikaisemmin suunnitteluvaiheessa, kun kalustoa ei ole varmistettu, aikataulut on luotu epärealistisiksi ja esihenkilö ei välttämättä tiedä mitä työ käytännössä vaatii. Defender-unelma ja nollabudjetin todellisuus Tutkin opinnäytetyössäni audiovisuaalisen asiantuntijatyön johtamista ei-luovissa organisaatioissa, joissa videotuotanto tukee muuta toimintaa. Kiinnostava yksityiskohta nousi esiin kyselyaineistosta. Julkisella sektorilla työskentelevät kertoivat suurimmaksi haasteekseen tekniset edellytykset, eli audiovisuaalisessa työssä tarvittavat työvälineet. Vastaajat kertoivat hankkineensa välineitä omalla rahalla. Eräälle oli ehdotettu videotuotannon kuvaamista puhelimella, tästä suivaantuneena hän oli jättänyt koko projektin ja työn. Muistan omalta uraltani tapauksen, jossa minut kutsuttiin johtoryhmän palaverihuoneeseen keskustelemaan viestinnän kehittämisestä. Minulle toistettiin isolta näytöltä Defender-maasturiauton mainosvideo, joka oli kuvattu aavikolla dronella sekä Arri Alexa 35:lla, kalliilla elokuvatuotantokameralla. Johtoryhmä toivoi tämän mainosvideon tyylistä viestintää. Innostuin itsekin videosta – se oli upea. Tiedustelin budjettia, sain vastaukseksi 0 euroa. Selitin asiakkaalle, mistä Defender-mainosvideon kustannukset olivat syntyneet. Pelkkä dronen vuokra maksaa noin 200 euroa päivässä. Defender-tyylinen mainosvideo maksaa helposti kymmeniä tuhansia euroja. Kun tämä selvisi, aloimme keskustella siitä, miten saisimme edes saman tunnelman, leikkaustyylin ja värimaailman toivomaamme videoon ilman dronea tai kallista kameraa. Lopulta video tuotettiin alle 200 euron budjetilla. Laatu oli kaukana Defender-mainosvideosta, mutta asiakas oli tyytyväinen. Videon laatu oli mitä oli, mutta he tiesivät nyt mistä se johtui. Somevideo ei ole sama asia kuin videotuotanto Kyse ei aina ole pihistelystä, vaan pohjimmiltaan tietämättömyydestä. Tietämättömyys syntyy helposti, kun seuraa nykypäivän sosiaalisen median tuotantojen tekemistä. Somevideo ja ammattilaisvideotuotanto näyttävät yksinkertaistettuna samoilta: molemmissa on kuvaa ja ääntä. Somevideon tekeminen vaatii puhelimen. Ammattimainen videotuotanto taas huomattavasti enemmän. Näyttelijöiden palkat, useiden tuhansien eurojen kuvauskalustot, editointivälineet, tehokkaat työasemat ja tallennustilat ovat osa kokonaisuutta, joka jää usein näkymättömäksi lopputulosta katsovalle. Rekrytointi alkaa väärästä kysymyksestä Nämä asiat tulisi ratkaista ennen tuotannon aloittamista – jopa ennen rekrytointia. Palkataanko organisaatioon videotuottaja vai sosiaalisen median sisällöntuottaja? Tarvitaanko nopeaa sisältötuotantoa vai laadukasta audiovisuaalista tuotantoa? Kun odotukset ja resurssit eivät kohtaa, audiovisuaalisen alan ammattilainen joutuu taistelemaan puuttuvien työvälineiden ja epärealististen aikataulujen kanssa eikä pysty tekemään parasta mahdollista työtään. Pahimmillaan hän lähtee. Organisaatio menettää osaamisen ja joutuu aloittamaan rekrytoinnin alusta. Hyvä johtaminen alkaa ennen kuvauspäivää Organisaatiot haluavat laadukasta videoviestintää. Tavoite on hyvä, mutta ymmärrys alasta ja sen vaatimuksista ei aina kohtaa odotuksia. Audiovisuaalisen asiantuntijan esihenkilöllä on keskeinen rooli. Kun esihenkilö ymmärtää jo ennen tuotannon käynnistämistä, mitä projekti käytännössä vaatii, hän osaa varata oikeat resurssit ja asettaa realistiset odotukset. Tekemäni opinnäytetyö Audiovisuaalisen asiantuntijatyön johtaminen ei-luovassa organisaatiossa – kehittämisehdotus esihenkilötyön toimintamalliksi tarjoaa esihenkilöille käytännönläheisen tarkistuslistan sekä johtamisen kaavion, joita voidaan hyödyntää ennen projektia, sen aikana ja sen jälkeen. Kun kamera käynnistyy, kaiken pitäisi olla jo valmiina Audiovisuaalisen työn onnistuminen ei ratkaisevasti riipu siitä, mitä tapahtuu kuvauspäivänä. Se ratkaistaan paljon aikaisemmin: tavoitteiden määrittelyssä, resurssien varaamisessa, työvälineiden hankinnassa ja realististen odotusten asettamisessa. Kun kamera käy, kaiken olennaisen pitäisi olla jo valmiina. Silloin audiovisuaalinen asiantuntija voi keskittyä siihen, missä hänen osaamisensa tuottaa eniten arvoa – laadukkaan sisällön tekemiseen. Kulttuurituotannon (YAMK) koulutusohjelmasta juuri valmistunut Tiia Salminen on tutkinut opinnäytetyössään johtamistyötä ei-luovassa organisaatiossa ja kehittänyt luovaa ihmistä johtavalle esihenkilölle toimintamallia. Työ on luettavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060421820
Osallistujakokemuksen takaaminen tanssien
VIBA Tanssihalli VIBA on Helsingin Vallilassa ja Herttoniemessä sijaitseva tanssikoulu. Heidän toimintaansa ohjaa turvallisemman tilan periaatteet, lämminhenkisyys sekä tanssin kulttuurin opettaminen ja arvostaminen. Tanssin alkuperän arvostaminen on autenttisesti juurtunut heidän arvoihinsa, ja VIBA:n opettajat ovatkin lajinsa ammattilaisia. Omat tehtäväni Tein projektissa tehtäviä monipuolisesti. Olin vastuussa intensiivikurssien vetämisestä markkinoinnin suunnittelusta itse tuntien opettamiseen. Otin itselleni tavoitteeksi luoda kursseille ilmapiirin, joka oli yhteisöllinen sekä oppimista tukeva. Kurssien ollessa ilmaisia halusin panostaa siihen, ettei kukaan osallistujista jättäisi mielenkiinnon lopahtaessa kurssia kesken. Maksuttomuus toisaalta voi sitouttaa asiakkaita, mutta samalla kesken jättämisen kynnys madaltuu, kun ei menetä osallistumismaksua. Osallistujakokemus Pyrin panostamaan jokaiseen kurssien tunteihin tasavertaisesti ja rakentamaan oppilaille positiivinen kävijäkokemus. Kurssit alun perin porrastettiin eri tasoihin, jotta jokainen oppilas löytäisi omalle kohdalleen sopivan tuntitason. Aloitin kurssien tuntien suunnittelun rakenteen ja ajankäytön hahmottamisesta. Kurssien eri tasot vaativat eri rakenteet tunneille, esimerkiksi alkeistunneille budjetoin enemmän aikaa tekniikkaharjoituksiin. Selkeä rakenne tunneille auttoi luomaan tunneille yhtenäisyyttä ja rakensi osallistujakokemuksen onnistumista. Itse tuntien suunnittelun lisäksi osallistujakokemukseen vaikutti luonnollisesti kävijämäärä. Tuntien kapasiteetit olivat suhteutettu tilaan sekä tunnin tasoon. Ryhmäkokojen oikea mitoittaminen varmisti, että aikaa riittää huomioida oppilaita henkilökohtaisemmin. Intensiivikurssien markkinointi toimi osana osallistujakokemuksen muodostumista. Markkinointimateriaali sisälsi huolellisesti perustiedot tunneista, jotta osallistuminen oli mahdollisimman selkeää oppilaille. Tunneista koottiin infopaketti, jossa kerrottiin yksinkertaisena tuntien rakenne. Tällöin osallistuja tiesi mitä odottaa tunnilta, esimerkiksi tuleeko tunti olemaan tekniikka vai koreografia pohjainen. Viestintä osallistujien kanssa loi kursseille jatkumoa. Viestin sosiaalisessa mediassa ennen tunteja, että mitä koreografiaa tunnilla tehdään ja kuinka pitkää pätkää. Tämä on todella yleinen alalla vakiintunut tapa. Osallistujalle tämä antoi mahdollisuuden valmistautua opettelemaan esimerkiksi koreografiaa, joka on opetettu jo kerran aikaisemmin. Halusin viestinnällä varmistaa, että oppilailla ei tulisi epämukavia yllätyksiä tunnilla. Muita tekijöitä, joilla pyrin varmistamaan positiivisen osallistujakokemuksen, olivat kysymyksiin kannustaminen, yleinen rohkaisu tunneilla, liikevariaatioiden sovittaminen jokaiselle sopivaksi sekä huolelliset sanavalinnat opetuksessa. Oivallukset projektin aikana Projekti opetti minulle kokonaisvaltaisesti osallistujakokemuksen rakentamista ja suunnitelmallisen opettamisen vaikutusta. Opin huomioimaan eritasoiset osallistujat tuntien rakenteessa, ajankäytössä ja liikevariaatioissa sekä ymmärsin selkeän viestinnän ja markkinoinnin vaikutuksen osallistujien kokemukseen. Kehityin myös vuorovaikutus- ja opetustaidoissani, erityisesti kannustavan ilmapiirin luomisessa, osallistujien yksilöllisessä huomioimisessa sekä sanavalintojen merkityksen ymmärtämisessä opetustilanteissa. VIBA Tanssihalli, tanssin tiiviskurssien järjestäjä Hanna V – Kutu 22
Itsensä johtaminen projektityössä
Vuonna 2025 toimin toisena markkinointivastaavana METKAn Speksissä. joka on Metropolian opiskelijoiden teatteriproduktio. Projekti kesti useita kuukausia ja sisälsi strategista suunnittelua, sosiaalisen median markkinointi ja sisällöntuotantoa, tiimin ohjaamista/johtamista sekä yritysyhteistöiden koordinointia. Kärkitavoitteena oli markkinoinnin kehittäminen, mutta henkilökohtaisesti merkityksellisimmät opit liittyivät itsensä johtamiseen. METKAn Speksi 2025 näytöksestä. Kuva: Kenneth Lindström Projektityö vaatii kykyä toimia epävarmuudessa Projektityössä asiat eivät aina etene täysin suunnitelmien mukaan. Aikataulut ja jopa vastuut voivat muuttuvat, viestintä viivästyy ja työtehtävät saattaa kasaantua yllättäen. Markkinointivastaavana huomasin nopeasti, että tässä projektissa työn sujuvuus riippui hyvin paljon siitä, miten pystyin organisoimaan omaa työskentelyäni. Sain huomata, että itsensä johtaminen ei ole vain oman ajankäytön hallintaa. Se on myös kykyä toimia epävarmuudessa, tehdä päätöksiä keskeneräisen tiedon varassa ja pitää kokonaisuus liikkeessä silloinkin, kun kaikki palaset eivät ole omissa käsissä. Työn jäsentäminen tekee suuresta projektista hallittavamman Itsensä johtaminen näkyi käytännössä ennen kaikkea oman työn jäsentämisessä. Suuri projekti muuttuu hallittavammaksi, kun sen pilkkoo pienempiin tehtäviin. Markkinoinnin vuosikellon ja julkaisusuunnitelman rakentaminen auttoi hahmottamaan kokonaisuuden ja pitämään työskentelyn systemaattisena. Kun tehtävät oli jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi, myös päätöksenteko helpottui. Priorisointi on jatkuvaa valintojen tekemistä Toinen tärkeä taito oli priorisointi. Projektin aikana tehtäviä oli usein enemmän kuin aikaa niiden toteuttamiseen. Silloin oli pakko pohtia, mikä on projektin tavoitteiden kannalta olennaisinta juuri sillä hetkellä. Kaikkea ei voinut tehdä, eikä kaikkia ideoita ollut mahdollista toteuttaa. Priorisointi tarkoitti käytännössä jatkuvia valintoja: mihin käytän aikani tänään, mikä voi odottaa ja mistä on tarvittaessa luovuttava kokonaan. Tämä opetti myös hyväksymään sen, että projektityössä täydellisyyteen pyrkiminen ei ole realistista. Usein tärkeämpää on, että asiat etenevät. Itsensä johtaminen näkyy myös tiimityössä Itsensä johtaminen liittyi vahvasti myös yhteistyöhön. Vaikka käsite viittaa omaan toimintaan, projektityössä se näkyy usein suhteessa muihin ihmisiin. Työskentelin tiiviisti työparini ja markkinointitiimin kanssa. Huomasin, että oma työskentelytapa vaikutti suoraan myös tiimin toimintaan. Kun oma työ oli jäsenneltyä ja tavoitteet selkeitä, yhteistyö muiden kanssa sujui helpommin. Toisaalta kiire tai epäselvyys omassa tehtävässä näkyi nopeasti myös muille. Tämä konkretisoi sen, että itsensä johtaminen ei ole vain henkilökohtainen taito, vaan se vaikuttaa suoraan koko tiimin työskentelyyn. Vastuurooli tarkoittaa päätöksiä myös keskeneräisissä tilanteissa Projektin aikana kohtasin myös tilanteita, joissa työmäärä kasvoi odotettua suuremmaksi. Joissakin tilanteissa jouduin ottamaan vastuulleni tehtäviä, joiden oli alun perin tarkoitus kuulua muille. Tämä oli ajoittain kuormittavaa, mutta samalla se kehitti ongelmanratkaisutaitojani ja kykyä toimia paineen alla. Samalla opin myös jotakin merkityksellistä vastuuroolista: projektissa ei aina voi odottaa täydellisiä olosuhteita ennen kuin toimii. Usein on vain päätettävä, miten tilanteessa edetään, ja vietävä asioita eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla. Omien rajojen tunnistaminen on osa itsensä johtamista Yksi tärkeimmistä oppikokemuksista liittyi omien rajojen tunnistamiseen. Vastuuroolissa on helppo ottaa liikaa tehtäviä itselleen, erityisesti silloin kun haluaa varmistaa projektin onnistumisen. Projektin aikana huomasin, kuinka helposti työmäärä voi kasvaa, jos on valmis ottamaan vastuuta kaikesta, mistä kysytään. Tulevaisuudessa haluan kiinnittää enemmän huomiota tehtävien delegointiin ja siihen, että vastuut pysyvät realistisina. Itsensä johtamisen tavoitteena ei ole vain tehokkuus, vaan myös kyky huolehtia omista voimavaroista. Speksiprojekti kehitti minua markkinoinnin tekijänä, mutta ennen kaikkea se kehitti minua projektityöntekijänä. Opin, että itsensä johtaminen ei ole vain ajanhallintaa tai tehokkuutta. Se on kykyä jäsentää työtä, tehdä valintoja ja pitää kokonaisuus hallinnassa myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Ja tärkeimpänä: se on kykyä johtaa omaa toimintaa niin, että pystyy samalla tukemaan myös muiden työskentelyä. METKAn Speksi 2025 näytöksestä. Kuva: Roope Kontio Nea Ahonen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Kun saavutettavuuskartoituksesta kasvoi kokonainen opas
Joskus projektit lähtevät liikkeelle pienestä ideasta ja päätyvät johonkin paljon suurempaan. Näin kävi omassa projektissani Punkmuseon kanssa. Alun perin tarkoitukseni oli tehdä hyvin konkreettinen ja rajattu kartoitus museon saavutettavuudesta. Sain kuitenkin erinomaisen kehitysehdotuksen projektille Punkmuseolta ja kokonaisuus laajentui saavutettavuus- ja esteettömyystietojen laatimiseen sekä aihealueeseen liittyvään oppaan tuottamiseen museon työntekijöille ja aktiiveille. Mitä opin? Projektin aikana teorian ja käytännön yhdistäminen oli prosessin ehkä merkittävin oivallus. Huomasin, että teoriat tarjoavat rakenteen ja kielen, joiden avulla voi ymmärtää, miksi tietyt ratkaisut toimivat. Käytännön työ puolestaan paljastaa, miten teoriaa voidaan soveltaa konkreettisesti. Tämä yhdistelmä auttoi minua tekemään perusteltuja päätöksiä ja arvioimaan omaa työskentelyäni kriittisesti mutta rakentavasti.Oppaan laatiminen syvensi oppimista vielä uudella tavalla. Kun jouduin pukemaan prosessin sanoiksi ja jäsentämään sen muille ymmärrettävään muotoon, huomasin, kuinka paljon olin sisäistänyt. Oppaan kirjoittaminen pakotti kirkastamaan tavoitteet, perustelemaan valinnat ja kuvaamaan vaiheet niin, että ne muodostavat loogisen kokonaisuuden. Kolme vinkkiä oppaan luomiseen Selkeä tavoite ohjaa kaikkeaKun tiesin tarkasti, kenelle opas on tarkoitettu ja mihin sitä tarvitaan, sisällön rajaaminen helpottui huomattavasti. Tämä rajaus auttoi pitämään tekstin napakkana ja lukijalle hyödyllisenä ilman turhaa rönsyilyä.Teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessäHuomasin, että oppaasta tulee toimiva vasta silloin, kun yhdistän periaatteet konkreettisiin esimerkkeihin. Teoria antaa selitykset ja raamit, mutta käytännön havainnot tekevät ohjeista helposti sovellettavia.Looginen rakenne tekee oppaasta käyttökelpoisenKun jäsensin prosessin selkeiksi vaiheiksi, opas muotoitui sellaiseksi, jota lukijan on helppo seurata. Vaiheistus ei ainoastaan selkeyttänyt sisältöä, vaan myös auttoi minua itseäni hahmottamaan kokonaisuutta. Projektin lopputuloksena syntyi opas sekä viestintämateriaalit. Pidän projektin aikaisia oppimiskokemuksia arvokkaina ja toivon, että tuotokset tukevat museon toimintaa mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Minka Yltävä, kulttuurituotanto -23
Sydän mukana pelissä – Overclock
Overclock järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa kesäkuussa 2025. Kuva: Juho Autio Mitä tapahtuu, kun ryhmä vapaaehtoisia päättää herättää henkiin itselleen tärkeän harrastuskulttuurin ilman aiempaa kokemusta tapahtuman järjestämisestä? Vastaus on Overclock 2025 – Turun Metsämäen raviradalla järjestetty videopelitapahtuma, joka syntyi halusta täyttää alueen pelikulttuurin tyhjiö. Sydämellä rakennettua yhteisöllisyyttä ilman kaupallisia tavoitteita Motiivi oli alusta asti selvä ja vahvasti arvopohjainen. Halusimme luoda matalan kynnyksen lan-tapahtuman, joka tarjoaisi turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön peliharrastajille Turun seudulla. Taustalla ei ollut kaupallista koneistoa, vaan tapahtuma tuotettiin yleishyödyllisen yhdistyksen, Scene ry:n, nimissä. Kyseessä oli kaveriporukan ponnistus, jotka olivat huomanneet lan-kulttuurin hiipuneen paikallisesti ja he halusivat ottaa itse ohjat käsiin varmistaakseen e-urheilun harrastustoiminnan jatkuvuuden omalla alueellaan. Vieraalla maaperällä Liityin tiimiin tuotantoassistentiksi ja markkinointitiimiin tilanteessa, jossa oma osaamiseni ja kohderyhmän maailma eivät täysin kohdanneet. Kynnykseni osallistua tuotantoon oli korkea, sillä e-urheilun genre ja sen spesifi alakulttuuri olivat minulle vieraita. Tämä herätti alkuun epävarmuutta, ja oli kieltämättä hieman pelottavaa rakentaa uutta tapahtumakonseptia aiheesta, joka oli itselleni uusi, mutta tiimille sydämen asia. Kokemus kuitenkin osoitti, että tapahtumatuotannon taitoja kannattaa hioa monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Vapaaehtoistuotannon haasteet ja oppitunnit Vaikka intohimo kantaa pitkälle, ensikertalaisten matka paljasti vapaaehtoistuotantojen tyypilliset sudenkuopat. Kun vastuunjako ei ole vakiintunutta, organisaatio ajautuu herkästi tilaan, jossa kaikki tekevät kaikkea. Tämä on suuri voimavara, mutta samalla hallinnollinen riski. Projektin aikana opimme valtavasti tapahtumatuotannon lankojen käsissä pitämisestä vastoinkäymisten kautta. Esimerkiksi taloudelliset realiteetit ensikertalaisen budjetissa vaativat tarkkaa tasapainoilua, ja aikataulutuksen paine oli tuntuva, kun vertailukohtaa aiemmista vuosista ei ollut. Yllättävien käänteiden sattuessa optimistinen asenne osoittautui välttämättömyydeksi, sillä jokainen virhe oli arvokas oppitunti seuraavaa kertaa varten. Voitto ja jatkuvuus Haasteista huolimatta lopputulos oli laadullinen voitto. Overclock sai luotua tunnelman, jota kokeneetkin lani kävijät kiittelivät. Viikonloppu osoitti, että kun perusasiat ovat kunnossa ja tekemisessä on sydän mukana, syntyy jotain sellaista, mitä rahalla ei voi ostaa: aitoa yhteisöllisyyttä. Tärkein havainto oli, että vaikka tapahtumatuotanto on monimutkainen hallinnollinen kokonaisuus, tiivis ja joustava organisaatio sekä aito missio kantavat usein pidemmälle kuin raskaat rakenteet. Tästä todisteena Overclock sai jatkoa helmikuussa 2026, tällä kertaa jo tuplasti suurempana ja kokeneempana. Elli Lampikoski, kulttuurituotanto -23
Tapahtuman identiteetin rakentuminen
You X Festival on helsinkiläisille nuorille suunnattu yksipäiväinen ilmaisfestivaali, joka järjestetään Tiivistämöllä vuosittain kesäkuun alussa. Tapahtuman tuottaa parikymmentä nuorta yhdessä Helsingin kaupungin sekä Flow Festivalin kanssa. Tapahtumaa on tehty vuodesta 2022 asti. Minut valittiin 2025 You X -festivaalin infratuotannon kuusihenkiseen ryhmään, jonka tehtävänä oli huolehtia kaikesta infraan liittyvästä tuotannosta. Tämä sisälsi muun muassa aitametrien laskemista, erilaisten hakemusten ja lupien lähettämistä sekä kierrätysastioiden ja bajamajojen tilaamista. Suuri vastuuni oli aluekartan piirtäminen InDesignissa. Koko projekti tehtiin tiiviisti yhdessä ja yhteisellä visiolla, vaikka tuotantoryhmämme oli jakautunut infra-, alue-, artisti- sekä markkinointitiimeihin. Festarin teema, visuaalinen linja sekä yleinen “vibe” rakennettiin kollektiivisesti. Vaikka tapahtumaa oli järjestetty jo useamman kerran, sen identiteetti luodaan joka vuosi käytännössä alusta. Meillä ei ollut valmista graafista ohjeistoa, tarkasti määriteltyä ohjelmasisällöllistä suuntaa eikä vakiintunutta kävijäkuntaa. Tämä teki prosessista samanaikaisesti vapaan ja vaativan. Mahdollisuus tehdä alusta kaikki uusiksi oli innostavaa, mutta identiteetin rakentaminen ilman valmiita rakenteita oli myös työlästä ja epävarmaa. You X -tapahtuma juontaa juurensa pandemia-ajalle, kun oikeaa festaria ei voitu järjestää. Flow Festival halusi tehdä jotain, ja kehitti Flow School -luentosarjan. Seuraavana vuonna koulutuksen osallistujista muodostettiin tuotantotiimi ensimmäistä You X -tapahtumaa varten. Vaikka You X ja Flow jakavat saman tapahtuma-alueen Suvilahdessa, niiden identiteettien rakentuminen eroaa merkittävästi. Flow Festival on kehittänyt omaa identiteettiään lähes kahden vuosikymmenen ajan, minkä seurauksena sen visuaalinen ilme, ohjelmapolitiikka ja kohdeyleisö ovat selkeästi tunnistettavia ja vakiintuneita. Sen identiteetti perustuu pitkäjänteiseen kuratointiin ja brändin johdonmukaiseen kehittämiseen. You X:n identiteetti puolestaan rakentuu vuosittain uudelleen tekijöidensä kautta. Tapahtuma ei nojaa historiaan tai valmiiseen brändiin, vaan syntyy kulloisenkin tuotantoryhmän arvoista, ideoista ja näkemyksistä. Tässä mielessä You X -festarin identiteetti on prosessiluonteinen ja yhteisöllinen, kun taas Flow’n identiteetti on kumulatiivinen ja tarkkaan hiottu. Näiden kahden tapahtuman vertailu ei välttämättä ole reilua, mutta se tekee kuitenkinnäkyväksi, kuinka tapahtuman identiteetti voi rakentua joko pitkäjänteisen brändityön tuloksena tai jatkuvana, tekijöidensä näköisenä uudelleenmäärittelynä. Mielestäni You X- festarin tapauksessa voisi pohtia, kannattaako tapahtuman identiteettiä alkaa juurruttamaan, vai saako tuotantoryhmä itse enemmän tuottamisesta irti vapaiden käsien kautta. Mutta se jääköön seuraavan tuotantoryhmän tehtäväksi. Ilta Majamäki, Kulttuurituotanto -24
Muista ottaa aikaa itsellesi – kokemuksia siitä, kun työnteko vie lähes kaiken vapaa-ajan
Aloitin syksyllä 2025 ensimmäisen Kulttuurituotannon työharjoitteluni Kulttuuritalo Martinuksessa Vantaan Martinlaaksossa. Harjoittelupaikan saaminen tuntui hyvältä, sillä opintojeni loppuvaihe oli jo alkanut. Kulttuuritalo Martinus on Vantaan Martinlaaksossa sijaitseva konserttitalo, jossa järjestetään ohjelmaa tanssiesityksistä stand upiin, unohtamatta maamme huippuartistien unohtumattomia esityksiä. Martinus tarjoaa myös pienemmille artisteille ja bändeille mahdollisuuden päästä esiintymään, sillä Martinuksen M-klubeilla järjestetään nimensä mukaisesti klubimaisia keikkoja sekä esityksiä. Tiivistunnelmainen syksy, arjen jaksamista uuden edessä Kuinka yhdistää palkkatyö, opiskelut sekä työharjoittelu? Tämä oli ensimmäinen ajatukseni, kun sain kuulla pääseväni harjoittelijaksi Martinukseen. Olen työskennellyt osa-aikaisesti lähes koko opintojeni ajan, mutta syksyllä minulle oli luvassa taas enemmän työtunteja palkkatöistäni. Opiskelijoiden rahatilanne huomioon ottaen, on tämä tietysti positiivinen asia, mutta samaan aikaan mietin, kuinka pystyn yhdistämään työt sekä opiskelut, menettämättä kaikkea vapaa-aikaa. Martinuksessa pääsin syksyn aikana tekemään laaja-alaisesti ihan oikeita tuottajan töitä. Työt sisälsivät esimerkiksi markkinointimateriaalien koostamista, cateringvastaavana työskentelyä, tapahtumien luomista Lippu.fi järjestelmään, artistihostausta sekä syyslomaleffojen tuottamista. Martinuksessa harjoittelijoille annettiin riittävästi vastuullisia työtehtäviä, samalla muistaen harjoittelija asemamme, jotta emme kuormittuisi palkattomassa harjoittelussa liikaa. Raha ratkaisee.. valitettavasti Vapaa-ajan merkitys tuntui kuitenkin itselleni uusien työtehtävien johdosta kasvaneen. Olin varsinkin harjoittelun alkuvaiheilla uupunut, kun työpäiväni Martinuksessa oli päättynyt. Mielessäni olivat jo iltapäivällä seuraavat päivän askareet. Etänä tehtävät palkkatyöt odottivat kotiin päästyäni. Aluksi kaikki tuntui kuitenkin menevän rutiinilla, olivathan nämä palkkatyöt itselleni jo tuttuja hommia. Kotiin päästyäni laitoin takin naulakkoon (aina se ei todellisuudessa ehtinyt edes naulakkoon asti) otin kengät jalastani ja laitoin ruoan mikroon lämpenemään. Samalla avasin jo työkoneeni, ja kirjasin itseni sisälle, jotta työpäivä voisi alkaa. Aloitin käytännössä heti kotiin päästyäni työnteon, ja söin ruoan samalla tietokonetta näpyttäen. Jonkin aikaa ihminen ehkä jaksaakin tehdä pitkää päivää, mutta itse ainakin koen edellä mainitun työtahdin alkaneen viimeistään iltojen pimetessä painaa mieltäni. Työpäivät venähtivät syksyisin aivan liian usein 12-14 tuntisiksi, ja sen kyllä alkoi tietyn pisteen jälkeen huomaamaan. ”Oravanpyörä ” hellittää Onneksi kiireisin aika itselläni helpotti jouluun mennessä, jolloin ensimmäinen harjoitteluni Martinuksessa päättyi. Harjoittelu oli itselleni antoisa, sain paljon arvokasta käytännön työkokemusta kulttuurituottajan työtehtävistä. Positiivista on myös se, että pääsin tammikuussa jatkamaan samassa paikassa, tällä kertaa palkallisena harjoittelijana. Loppujen lopuksi selvisin työntäyteisestä syksystä, välttäen ainakin pahimmat burnoutin oireet. Jatkossa kuitenkin pyrin tasapainottamaan arkeani niin, että myös työstä palautumiselle, sekä omille harrastuksilleni jäisi enemmän aikaan. Ajanjakso oli itselleni opettavainen kokemus, niin hyvässä kuin pahassakin. Muutama vinkki uupumista vastaan Virvamaria Toikka kertoo Osuuspankin sivuille julkaistussa tekstissään muutamia hyviä vinkkejä siihen, kuinka voi ehkäistä loppuun palamisen riskiä. Ensimmäisenä sinun tulisi kysyä itseltäsi kysymyksiä: voit kysyä itseltäsi esimerkiksi mitä sinulle kuuluu? Kuinka pitkiksi työpäiväsi venyvät? tai kuinka paljon sinulla riittää aikaa muille asioille? Uupumuksen oireita huomatessasi on siis tärkeä muistaa pysähtyä näiden kysymysten äärelle. Toikka painottaa tekstissään vahvasti myös sitä, kuinka puhuttelet itseäsi. Hänen mukaansa tapa puhua ja kohdella itseäsi vaikuttaa myös työskentelytapoihisi. Jos mieliala on alhaalla, se tuppaa myös helposti jäämään kiertämään kehää negatiivisuudessa. Kiireisen arjen keskellä on myös tärkeää muistaa pitää ns. huolivapaita hetkiä. Hetken hengähdystauko raikkaassa ulkoilmassa virkistää. Luonnon ääressä rauhoittuminen, samalla luonnon ääniä kuunnellen, sekä ilman lämpötila kokien on Toikan mukaan hyvä tapa irrottautua hetkeksi huolista. Näiden lisäksi on tärkeää muistaa unen, ravinnon sekä liikunnan merkitys oman hyvinvoinnin kannalta. Riittävä, sekä monipuolinen ruokavalio auttavat jaksamaan pitkiä päiviä. Ruokatauot myös pakottavat itsesi hetkeksi pois työnteosta. Liikunnan osalta pelkkä lyhyt kävelylenkki voi jo olla hyvä keino päästää aivot hetkeksi vapaalle. ”Tee sitä, mikä sinua kiinnostaa. Se rentouttaa parhaiten.” Itse koen näiden vinkkien olevan hyvä keino varsinkin työnteon tauottamista ajatellen. Minä olenkin jo jonkin aikaa tottunut tauottamaan työntekoani säännöllisillä happihyppelyillä. Varsinkin tietokoneen ääressä työskennellessä huomaa helposti sen, milloin on aika käydä hetki ulkoilmassa. Ulkoilun jälkeen mieli on taas hieman virkeämpi, ja tauon aikana olen saattanut saada jonkin uuden oivalluksen asiaan, joka aiemmin tuntui haastavalta. Toikka, V. (8.6.2017). Estä loppuunpalaminen - Nämä seitsemän vinkkiä auttavat Jani Paananen, Kulttuurituotannon vuosikurssi 2022
Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi 2025
Valtakunnallinen Työllisyysfoorumi (TYFO) on jo yli kolmen vuosikymmenen ajan koonnut yhteen työllisyyskentän asiantuntijat, päättäjät ja kehittäjät eri puolilta Suomea. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen – ei vain siksi, että se keräsi ennätyksellisen määrän uusia kohtaamisia alan asiantuntijoiden sekä organisaatioiden välillä, vaan myös siksi, että sain kunnian toimia tapahtuman vastuutuottajana. Seuraavaksi avaan projektin speksejä sekä niitä havaintoja, jotka haluan viedä mukana seuraaviin tuotantoihin. Kurkataan myös kulisseihin! Mistä kaikki alkoi – ja keitä mukana oli? TYFO 2025 järjestettiin marraskuussa Hotelli Vantaalla yhteistyössä FCG Finnish Consulting Groupin, Suomen Kuntaliiton sekä Vantaan kaupungin kanssa. Oma roolini vastuutuottajana oli iso kokonaisuus sisältäen tehtäviä laajalla skaalalla. Huolehdin esimerkiksi tiimityöskentelystä ja sen johtamisesta, tuotannon aikataulutuksesta ja markkinoinnista. Valitsin tapahtumapaikan, organisoin teknisen toteutuksen ja tein tila- ja cateringvaraukset. Tapahtumaprojekti kestää tyypillisesti noin 1,5 vuotta – ja se todella näkyy: onnistunut kokonaisuus syntyy vain pitkäjänteisestä suunnittelusta ja tiiviistä yhteistyöstä. Valtakunnallinen työllisyysfoorumi 2025, keskustelu. Kuva: Pinja Kiviranta Ennätysmäärä kohtaamisia & tunnelma oli katossa Tapahtuman keskeisiä tavoitteita olivat: Tuoda ihmisiä ja organisaatioita yhä enemmän yhteen keskustelun äärelle Tarjota laadukas ja ajankohtainen ohjelmakokonaisuus Luoda rento sekä avoin tunnelma tapahtumapäiviin Tulokset puhuvat puolestaan: osallistujamäärä nousi n. 30% viime vuodesta, tapahtumapäivät olivat täynnä puheensorinaa sekä uusia kohtaamisia, ja palaute oli positiivista. Anonyymin palautekyselyn mukaan väite "Tapahtuma oli kokonaisuutena onnistunut" sai keskiarvon 4,4/5. Erityisesti tunnelmaa kiiteltiin: “Ilmapiiri oli haastavista aiheista huolimatta innostunut ja eteenpäin katsova.” Kestävä kehitys tapahtumatuotannossa – pienistä valinnoista isoihin periaatteisiin FCG:llä kestävä kehitys näkyy konkreettisesti tapahtuman toteutuksessa. Ekologinen näkökulma konkreettisilla valinnoilla: Tarvikkeita ja muistiinpanovälineitä tilattiin vain tarpeeseen, tarjoilut mitoitettiin hävikin minimoimiseksi, tapahtumapaikan kierrätysjärjestelmä hyödynnettiin täysimääräisesti. Sosiaalinen kestävyys puolestaan kulkee jo arvoissamme mukana: Tapahtumissa noudatamme turvallisen tilan periaatteita, joihin jokainen osallistuja sitoutuu. Viestimme etukäteen siitä, että jokainen on tervetullut omana itsenään. Mahdollisiin häirintätilanteisiin puututtaisiin välittömästi (niitä ei onneksi esiintynyt). Taloudellinen kestävyys pelaa myös isoa roolia tapahtuman onnistumisessa: Budjetti suunniteltiin huolellisesti ja sitä seurattiin aktiivisesti. Resurssit mietittiin tarkoin, jotta voidaan luoda laadukas ja kestävä tapahtuma. Kokonaisuutena kestävä kehitys on siis sisäänrakennettu osa projektia ja siitä olen ylpeä! Nämä teemat tulevat olemaan varmasti yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa, joten erityisesti näitä oppeja tulen kantamaan mukana jatkossakin omissa tapahtumatuotannoissa! Niihin kulisseihin! Tuottajana haluan pitää langat aina käsissäni, mutta todellisuudessa kaikki ei ole aina itsestä kiinni. Kuhinaa voivat aiheuttaa lukuisat esiintyjät presentaatiomateriaaleineen tai yllättävät ongelmat tapahtumapaikan ilmastoinnin kanssa. Verhojen takana kuhisee aina, mutta tässä tapahtumassa hyvin vähän, vaikka edellisenä iltana vielä puolen yön jälkeen läppäri kävi kuumana. Loppukaneetiksi voin todeta, että tästä projektista jäi paljon oppeja, kokemusta sekä kasa ihania muistoja, joita voin kantaa mukanani. Nyt katseet on jo käännetty vuoden 2026 toteutukseen, jolloin suuntaamme Ouluun! Karoliina Pesonen / Tapahtumatuottaja / Kulttuurituotannon vuosikurssi 2024
Markkinointia opiskelijoiden teatteriproduktiossa – METKAn Speksi 2025
METKAn Speksi on korkeakouluopiskelijoiden järjestämää interaktiivista improvisaatioteatteria, jota on höystetty musiikki- ja tanssiesityksillä. Produktio on vuoden mittainen projekti, jossa on mukana noin 70 osallistujaa. Lopputuloksen pääsee näkemään syksyisin Metropolian Arabian kampuksen Arabiasalissa. Toimin METKAn Speksin markkinointivastaavana osana kahdeksan hengen markkinointitiimiä. Tiimiä johdettiin kahden vastaavan voimin, ja tavoitteena oli lisätä tapahtuman tunnettuutta, kasvattaa lipunmyyntiä sekä kehittää ja ylläpitää Speksille tunnistettavaa ja kiinnostavaa brändiä. Markkinointivastaavan rooli käytännössä Työnkuva markkinointivastaavalla oli laaja ja monipuolinen. Aloitimme projektin laatimalla markkinointivastaavien kesken markkinointisuunnitelman ja kokosimme ympärillemme tiimin, jolla olisi tarvittavaa osaamista ja riittävät resurssit markkinoinnin toteuttamiseen. Tiimi koostui lopulta kahdesta vastaavasta, kahdesta markkinointiassistentista, kolmesta kuvaajasta sekä yhdestä graafikosta. Heti projektin alkupuolella pääsin myös mukaan suunnittelemaan näytösten visuaalista ilmettä yhdessä muiden off-stage-vastaavien kanssa. Tällä varmistuttiin siitä, että markkinointi, graafinen suunnittelu ja itse näytökset kulkevat heti alusta asti samassa linjassa. Koska opiskelijaproduktioille tyypilliseen tapaan markkinointibudjetti oli rajallinen, suunnittelu vaati luovia sekä kustannustehokkaita ratkaisuja. Suurin panostus markkinoinnissa kohdistui sosiaaliseen mediaan, erityisesti Instagramiin, Facebookiin ja TikTokiin. Lähdimme suunnittelemaan ja rajaamaan erilaisia sisältöideoita kutakin kanavaa kohden. Olin itse päävastuussa TikTok-sisällöntuotannosta. Siellä pääsin tuottamaan humoristisia ja helposti lähestyttäviä videoita, osallistumaan pinnalla oleviin trendeihin ja soveltamaan niitä luovasti osana speksin markkinointia. Yksi paljon aikaa vievä kokonaisuus oli yritysyhteistyön koordinointi. Speksille tämä on tärkeä varainhankinnan muoto lipun- ja oheistuotemyynnin rinnalla. Suunnittelimme kumppaneille markkinointimateriaaleja ja varmistimme, että yhteistyö palvelee hyvin molempia osapuolia. Kesäkuussa järjestimme kuvaukset, joissa taltioitiin kaikki työryhmän jäsenet, näytöksen hahmot ja trailerivideomateriaalia. Noin 70 hengen tuotannon kuvausten aikataulutus ja koordinointi opetti paljon ennakkosuunnittelusta, tarkkuudesta ja yhteistyöstä koko produktion kanssa. Lisäksi promotoimme speksiä useissa opiskelijatapahtumissa keväällä ja syksyllä. Itsensä johtaminen Vuoden mittainen produktio vaati pitkäjänteistä sitoutumista. Sen yhdistäminen opintoihin ja muuhun elämään edellytti jatkuvaa aikataulutusta ja tehtävien priorisointia, mikä konkretisoi itsensä johtamisen merkityksen arjessa. Koska kyseessä oli vapaaehtoisuuteen perustuva opiskelijaprojekti, vastuu omasta työpanoksesta korostui entisestään. Projektin aikana huomasin myös, että tiimin johtaminen alkaa yllättävän pitkälle itsensä johtamisesta. Kun tunnistaa omat vahvuutensa ja rajansa, osaa rakentaa ympärilleen oikeanlaisen tiimin ja jakaa vastuuta järkevästi. Speksi opetti ennen kaikkea huomioimaan oman jaksamisen: kun oma tekeminen on kestävää, myös koko tiimin työskentely pysyy sujuvana. Mitä speksi antoi? METKAn Speksi oli minulle innostava ja opettavainen kokemus, jossa opin sekä markkinoinnista että itsestäni. Se tarjosi mahdollisuuden kehittää markkinointiosaamista käytännössä, kasvaa tiiminvetäjänä ja kokeilla luovia ratkaisuja matalalla kynnyksellä. Markkinointivastaavana opin paljon tiimityöstä, vastuunkannosta, ongelmanratkaisusta ja ennen kaikkea itsensä johtamisesta. Projekti vahvisti kiinnostustani markkinointiin ja antoi konkreettisia valmiuksia tulevia työ- ja harjoittelupaikkoja varten. Vielä jälkikäteen on hauskaa ja palkitsevaa katsella somekanavista, mitä kaikkea tiimimme sai aikaiseksi. Emmi Kovalainen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media syventävä projekti tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku