Avainsana: itsensä johtaminen
Kun kukaan ei käske, mitä teet seuraavaksi? – Oppeja itsensä johtamisesta elokuvatuotannossa
Ilona Aunola, kulttuurituotannon opiskelija Miltä kuulostaa työpäivä, jossa tehtävälista kasvaa jatkuvasti, aikataulut muuttuvat ja kaikkiin kysymyksiin ei saa heti vastausta? Minulle se oli arkea, kun työskentelin kesällä 2025 Art Films Productionilla osana syventävää projektiani. Työskentelin pienessä elokuvatuotantoyhtiössä, jossa pääsin tekemään monipuolisesti tuotannon, viestinnän ja markkinoinnin tehtäviä. Projektin aikana yksi asia nousi kuitenkin muiden yläpuolelle: opin, kuinka tärkeää itsensä johtaminen on silloin, kun työ ei tule valmiiksi pilkottuna tehtävälistana. Kaikki tehtävät eivät voi olla kiireellisiä Pienessä organisaatiossa työtehtäviä tuli useista eri suunnista. Päivään saattoi kuulua esimerkiksi apurahahakemusten valmistelua, festivaalien kontaktointia, verkkosivujen päivittämistä, markkinointimateriaalien tekemistä ja erilaisia tuotannon käytännön tehtäviä. Kaikkea ei tietenkään voinut tehdä samaan aikaan. Aluksi ajattelin helposti, että seuraavaksi pitäisi vain tarttua siihen tehtävään, joka tuli ensimmäisenä vastaan. Projektin edetessä opin kuitenkin pysähtymään ja arvioimaan tehtävien tärkeyttä: Mikä pitää tehdä juuri nyt? Mikä voi odottaa? Mikä vaikuttaa eniten koko tuotannon etenemiseen? Priorisoinnista tuli yksi tärkeimmistä taidoista, joita projektin aikana kehitin. Erityisesti silloin, kun uusia tehtäviä tuli kesken kaiken, oma työskentely piti pystyä järjestämään uudelleen. Itsensä johtaminen tarkoittikin minulle ennen kaikkea oman työn suunnittelua, ajankäytön hallintaa ja kykyä tehdä päätöksiä myös epävarmoissa tilanteissa. Kaikkeen ei voi valmistautua etukäteen Projektin aikana suunnitelmat eivät aina toteutuneet niin kuin olin ajatellut. Yksi haastavimmista tilanteista syntyi laajan apurahahakemuksen kanssa. Hakemusta oli työstetty yli kuukauden, mutta lähetyspäivänä kaikki tiedostot eivät meinanneetkaan latautua palvelimelle. Tällaisessa tilanteessa ei auta se, että jää odottamaan täydellistä ohjetta. Minulle muodostui projektin aikana melko yksinkertainen toimintatapa: jos jokin asia on ongelma, tartun siihen heti. Jos täytyi soittaa, soitin. Jos yksi ratkaisu ei toiminut, etsin toisen. Jos en tiennyt jotain, kysyin. Opin, että itsensä johtaminen ei tarkoita sitä, että kaikki olisi aina hallinnassa. Se tarkoittaa myös kykyä toimia silloin, kun asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Kun ohjausta ei ole jatkuvasti saatavilla Pienessä työyhteisössä sain paljon vastuuta, mutta samalla ohjausta ei ollut aina mahdollista saada heti. Esihenkilöni työtilanne ja kiireet vaikuttivat siihen, kuinka nopeasti tehtäviin sai palautetta tai tarkennuksia. Tämä oli välillä haastavaa. Joskus saatoin aloittaa tehtävän, jonka olin ymmärtänyt yhdellä tavalla, ja myöhemmin kävi ilmi, että tehtävänanto oli ymmärretty eri tavalla. Tilanteet opettivat minulle, että omaa työtä pitää osata myös sanoittaa ja varmistaa. Pelkkä tehtävän suorittaminen ei aina riitä, vaan täytyy uskaltaa kysyä tarkentavia kysymyksiä ja kertoa, jos jokin asia ei ole selvä. Samalla opin luottamaan enemmän omaan osaamiseeni. Korkeakouluopiskelijana voi tuntua vaikealta sanoa ääneen, jos ajattelee tietävänsä jostain asiasta enemmän kuin oma esihenkilö. Projektin aikana opin kuitenkin, että ammatillinen itsevarmuus ei tarkoita sitä, että tietäisi kaiken. Se tarkoittaa myös sitä, että uskaltaa tuoda oman osaamisensa esiin. Mitä tästä jäi käteen? Syventävän projektin aikana opin paljon elokuvatuotannosta, mutta vielä enemmän opin omasta tavastani tehdä työtä. Opin suunnittelemaan työpäiviäni, priorisoimaan tehtäviä ja toimimaan tilanteissa, joissa kaikki ei ollut valmiiksi määriteltyä. Opin myös tunnistamaan tilanteita, joissa omaa työmäärää pitää pysähtyä arvioimaan. Yksi tärkeä oppi liittyi myös siihen, milloin työ on riittävän valmis. Huomasin helposti jääväni hiomaan yksityiskohtia pitkään. Työelämässä kaikkea ei kuitenkaan voi kehittää loputtomasti. Joskus on osattava todeta, että tämä on nyt tarpeeksi hyvä ja siirtyä seuraavaan tehtävään. Ehkä suurin oivallukseni oli kuitenkin se, että tuottajan osaaminen ei ole sidottu vain yhteen kulttuurialaan. Elokuvatuotanto avasi minulle uuden näkökulman omaan ammatti-identiteettiini ja sai minut näkemään itseni tulevaisuudessa monipuolisemmin tuottajana. Kun kukaan ei käske, mitä tehdä seuraavaksi, pitää osata päättää itse. Ja juuri sitä taitoa haluan viedä tästä projektista mukanani seuraavaan työtehtävään.
Itsensä johtamisen ytimessä
Omaan taustaani kuuluu työkokemusta useilta eri aloilta jo ennen korkeakouluopintoja. Alanvaihtajana tämä kokemus voi ajoittain tuntua irralliselta, mutta nykyään tällainen monipolvinen työura on yhä tavallisempi. Näenkin, että itsensä johtamisen taitojen tulisi olla entistä kiinteämpi osa opiskelijaelämää. Omalla matkalla kohti kulttuurituottajaksi valmistumista tietoinen työskentely aiheen parissa on ollut käänteentekevää ammatti-identiteettini ja kestävämmän työelämän kehittymistä ajatellen. Prosessin aikana olen kokeillut uusia toimintatapoja, kuten mentorointiohjelmaa. Tämä avasi täysin uuden näkökulman johdattaen näin myös työn ääreen, jota en olisi muuten hakenut. Kyse oli ajatusmaailman muutoksesta ja oman rohkeuden sisäistämisestä. Itsetuntemus Vuonna 2025 työskentelin oman itsetuntemuksen parissa tietoisesti ja etenin itsensä johtamisessa vaihe vaiheelta sisältä ulospäin. Ajattelen, että tänä päivänä itsetuntemus tarvitsee tilaa jopa tylsistymiseen asti, jolloin voi kuulla itsestään hiljaisia viestejä. Muutos alkaa itsestä ja usein etsimämme vastaukset löytyvät lähempää kuin uskommekaan. Itsetuntemusta on mahdollista harjoittaa improvisaatio- ja taidelähtöisten menetelmien avulla ja etenkin kehollisuuteen yhdistettynä ne toimivat itselleni, kunhan päästää irti täydellisyyteen pyrkimisestä. Omaan itseen syväsukelluksen rinnalla tarvitsemme kuitenkin myös kontaktia muiden kanssa, jotta pystymme hahmottamaan itsemme todellisemmin. Mentorointi Olen ollut kiinnostunut mentoroinnista jo pitkään, mutta se tuntui itselleni aluksi todella kaukaiselta. Ehkä asia vaati hieman sulattelua ja olin vielä matkalla itsetuntemuksen kanssa, jonka kautta olin valmiimpi astumaan enemmän esille. Miltä sinusta kuulostaisi työelämän hiljaisen tiedon jakaminen ennalta tuntemattoman ihmisen kanssa? Itselleni mentorointi osoittautui yhdeksi parhaimmista yhteistyön muodoista tarjoten työkaluja kehittymiseni tueksi. Eri järjestöjen sekä yhdistysten kautta tämä on saavutettavampaa kuin osasin ajatella ja sain itse olla mukana aktorina Suomen Mentorit ry:n mentorointiohjelmassa. Kokemus näytti uudenlaisen asenteen työelämää kohtaan ja tulen pitämään mentoroinnin lähellä elämääni jatkossakin. Kulttuurialalla mentorointi olisi tärkeää saada tunnistetuksi osaksi työelämää, sillä jokainen meistä ansaitsee kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksen. Kiitollisuus Tällä hetkellä kaiken alta nousee valtava kiitollisuus ja ehkä olen oppinut pysähtymään ja kuulemaan sen uudesta tietoisuuden tasosta käsin. Olen kokenut kiitollisuutta omaa matkaani kohtaan eri ammattinimikkeillä sekä niistä aidoista kohtaamisista, jotka ovat opettaneet minulle avun pyytämisen ja antamisen arvon. Itsensä johtaminen on myös palkitsemista ja kaunista sisäistä puhetta prosessin aikana ja siinä piilee valtava sisäisen motivaation voima, sillä silloin ei ole enää riippuvainen ulkoisesta hyväksynnästä. Olen löytänyt avoimuuden ja monipuolisen työskentelyn kautta entistä vahvemman yhteyden sisäiseen kompassiin ja tunnen olevani oikeassa paikassa tässä hetkessä. Tämän kaiken myötä olen oivaltanut, että on oltava myös valmis katsomaan asioita kärsivällisesti yksinkertaisten peruspilareiden kautta. Mitä itsensä johtaminen merkitsee sinulle? Suosittelen lämmöllä tutustumaan lisää mentorointiin osoitteessa: https://suomenmentorit.fi/mentorointiohjelma/ Valma Merimaa, kulttuurituotanto -24
Itsensä johtaminen projektityössä
Vuonna 2025 toimin toisena markkinointivastaavana METKAn Speksissä. joka on Metropolian opiskelijoiden teatteriproduktio. Projekti kesti useita kuukausia ja sisälsi strategista suunnittelua, sosiaalisen median markkinointi ja sisällöntuotantoa, tiimin ohjaamista/johtamista sekä yritysyhteistöiden koordinointia. Kärkitavoitteena oli markkinoinnin kehittäminen, mutta henkilökohtaisesti merkityksellisimmät opit liittyivät itsensä johtamiseen. METKAn Speksi 2025 näytöksestä. Kuva: Kenneth Lindström Projektityö vaatii kykyä toimia epävarmuudessa Projektityössä asiat eivät aina etene täysin suunnitelmien mukaan. Aikataulut ja jopa vastuut voivat muuttuvat, viestintä viivästyy ja työtehtävät saattaa kasaantua yllättäen. Markkinointivastaavana huomasin nopeasti, että tässä projektissa työn sujuvuus riippui hyvin paljon siitä, miten pystyin organisoimaan omaa työskentelyäni. Sain huomata, että itsensä johtaminen ei ole vain oman ajankäytön hallintaa. Se on myös kykyä toimia epävarmuudessa, tehdä päätöksiä keskeneräisen tiedon varassa ja pitää kokonaisuus liikkeessä silloinkin, kun kaikki palaset eivät ole omissa käsissä. Työn jäsentäminen tekee suuresta projektista hallittavamman Itsensä johtaminen näkyi käytännössä ennen kaikkea oman työn jäsentämisessä. Suuri projekti muuttuu hallittavammaksi, kun sen pilkkoo pienempiin tehtäviin. Markkinoinnin vuosikellon ja julkaisusuunnitelman rakentaminen auttoi hahmottamaan kokonaisuuden ja pitämään työskentelyn systemaattisena. Kun tehtävät oli jäsennelty selkeiksi kokonaisuuksiksi, myös päätöksenteko helpottui. Priorisointi on jatkuvaa valintojen tekemistä Toinen tärkeä taito oli priorisointi. Projektin aikana tehtäviä oli usein enemmän kuin aikaa niiden toteuttamiseen. Silloin oli pakko pohtia, mikä on projektin tavoitteiden kannalta olennaisinta juuri sillä hetkellä. Kaikkea ei voinut tehdä, eikä kaikkia ideoita ollut mahdollista toteuttaa. Priorisointi tarkoitti käytännössä jatkuvia valintoja: mihin käytän aikani tänään, mikä voi odottaa ja mistä on tarvittaessa luovuttava kokonaan. Tämä opetti myös hyväksymään sen, että projektityössä täydellisyyteen pyrkiminen ei ole realistista. Usein tärkeämpää on, että asiat etenevät. Itsensä johtaminen näkyy myös tiimityössä Itsensä johtaminen liittyi vahvasti myös yhteistyöhön. Vaikka käsite viittaa omaan toimintaan, projektityössä se näkyy usein suhteessa muihin ihmisiin. Työskentelin tiiviisti työparini ja markkinointitiimin kanssa. Huomasin, että oma työskentelytapa vaikutti suoraan myös tiimin toimintaan. Kun oma työ oli jäsenneltyä ja tavoitteet selkeitä, yhteistyö muiden kanssa sujui helpommin. Toisaalta kiire tai epäselvyys omassa tehtävässä näkyi nopeasti myös muille. Tämä konkretisoi sen, että itsensä johtaminen ei ole vain henkilökohtainen taito, vaan se vaikuttaa suoraan koko tiimin työskentelyyn. Vastuurooli tarkoittaa päätöksiä myös keskeneräisissä tilanteissa Projektin aikana kohtasin myös tilanteita, joissa työmäärä kasvoi odotettua suuremmaksi. Joissakin tilanteissa jouduin ottamaan vastuulleni tehtäviä, joiden oli alun perin tarkoitus kuulua muille. Tämä oli ajoittain kuormittavaa, mutta samalla se kehitti ongelmanratkaisutaitojani ja kykyä toimia paineen alla. Samalla opin myös jotakin merkityksellistä vastuuroolista: projektissa ei aina voi odottaa täydellisiä olosuhteita ennen kuin toimii. Usein on vain päätettävä, miten tilanteessa edetään, ja vietävä asioita eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla. Omien rajojen tunnistaminen on osa itsensä johtamista Yksi tärkeimmistä oppikokemuksista liittyi omien rajojen tunnistamiseen. Vastuuroolissa on helppo ottaa liikaa tehtäviä itselleen, erityisesti silloin kun haluaa varmistaa projektin onnistumisen. Projektin aikana huomasin, kuinka helposti työmäärä voi kasvaa, jos on valmis ottamaan vastuuta kaikesta, mistä kysytään. Tulevaisuudessa haluan kiinnittää enemmän huomiota tehtävien delegointiin ja siihen, että vastuut pysyvät realistisina. Itsensä johtamisen tavoitteena ei ole vain tehokkuus, vaan myös kyky huolehtia omista voimavaroista. Speksiprojekti kehitti minua markkinoinnin tekijänä, mutta ennen kaikkea se kehitti minua projektityöntekijänä. Opin, että itsensä johtaminen ei ole vain ajanhallintaa tai tehokkuutta. Se on kykyä jäsentää työtä, tehdä valintoja ja pitää kokonaisuus hallinnassa myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Ja tärkeimpänä: se on kykyä johtaa omaa toimintaa niin, että pystyy samalla tukemaan myös muiden työskentelyä. METKAn Speksi 2025 näytöksestä. Kuva: Roope Kontio Nea Ahonen, kulttuurituotannon vuosikurssi 2023
Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla – kolme vinkkiä priorisointiin
Jos tehtävälista ei tyhjene työpäivän aikana, saattaa kokea helposti epäonnistumisen tunteita tai ajatella, että aika ei riitä kaikkeen, mihin pitäisi. Oikeasti kyse voikin olla siitä, että on yrittänyt tehdä kaiken yhtä aikaa. Tällöin tilanne on ratkaistavissa priorisoinnin avulla. Se, ettei kaikkea saa valmiiksi saman päivän aikana, ei tee kenestäkään huonoa tekijää. Kulttuurituottajan työ on usein projektimuotoista, jolloin tehtävät eivät usein etene suoraviivaisesti. Työ koostuu rinnakkaisista kokonaisuuksista, muuttuvista aikatauluista ja asioista, jotka vaativat huomiota yhtä aikaa. Siksi priorisointi on kulttuurituottajan työssä keskeinen itsensä johtamisen taito. Kun kaikkea yrittää tehdä yhtä aikaaTehdessäni syventävää projektia musiikkimarkkinoinnin parissa huomasin monta kertaa ajautuvani tekemään kaikkea samaan aikaan. Kohtasin usein hetkiä, joissa moni asia tuntui yhtä aikaa kiireelliseltä ja tärkeältä, ja päivät täyttyivät pienistä tehtävistä, jotka vaativat jatkuvaa huomiota ja reagointia. Kun kaikkea yrittää tehdä samaan aikaan, työn fokus hajoaa, ja voi olla, ettei mikään asia etene kunnolla. Tämä ei ole merkki huonosta ajanhallinnasta, vaan tilanteesta, jossa tehtäviä on yksinkertaisesti liikaa kerralla. Tällaisten tilanteiden ratkaisu on priorisointi eli tehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen. Priorisointi on keskeinen osa itsensä johtamista, kun omaa työpäivää täytyy rytmittää ja tehtäviä “jakaa” itselleen. Priorisointi voi olla haastavaa, sillä se edellyttää valintoja ja joskus myös asioista kieltäytymistä. Ilman priorisointia työmäärä kasvaa helposti liialliseksi, vaikka yksittäiset tehtävät olisivat selkeitä. Miten priorisointi helpottaa työskentelyä?Yksi hyödyllinen tapa toteuttaa priorisointia on ns. nelikenttä-malli, jota kutsutaan kansainvälisesti myös Eisenhower Matrixiksi. Sen mukaan tehtävät jaetaan kiireellisyyden ja tärkeyden mukaan neljään kategoriaan: kiireelliset ja tärkeät tehtävät kiireelliset ja ei niin tärkeät tehtävät ei kiireelliset mutta tärkeät tehtävät ei kiireelliset eikä niin tärkeät tehtävät Työterveyslaitoksen asiantuntija Minna Toivasen mukaan tämän jaottelun etu on se, että se ohjaa pohtimaan myös tehtävien todellista tärkeyttä, sillä kiireelliset asiat mielletään helposti tärkeimmiksi tai tärkeimmät kiireellisiksi. Olen hyödyntänyt tätä jaottelua projektityöskentelyssäni jäsentämällä tehtävälistani sen mukaisesti. Olen kokenut jaottelun auttavan hahmottamaan, mihin asioihin on tarpeen tarttua heti ja mitkä on mahdollista aikatauluttaa myöhemmäksi tai jättää odottamaan. Kokonaisuudet tuntuvat hallittavimmilta, kun kaikkea ei yritä mahduttaa samaan päivään. Kolme vinkkiä priorisointiin kulttuurituottajan työssä 1. Päätä, mitä et tee tänäänKaikkea ei ole pakko tehdä heti. Päätös siirtää on myös päätös. Kun kaikkea ei yritä puristaa samaan päivään, oma työmäärä pysyy realistisempana ja kuormitus vähenee. 2. Valitse päivän tärkein tehtävä, ja tee aina ainakin seKun yksi asia etenee tai tulee valmiiksi, päivä ei tunnu hukkaan menneeltä, vaikka kaikki muu jäisikin kesken. Valmiiksi saatu tehtävä tuo mielihyvää, joka vahvistaa motivaatiota! 3. Pilko tehtävät pieniksiKonkreettinen seuraava askel on helpompi aloittaa kuin epämääräinen kokonaisuus. Pienet välitavoitteet tekevät etenemisestä näkyvämpää itselle ja madaltavat kynnystä tarttua myös itselle vaikeampiin seuraaviin askeleisiin. Noora, kulttuurituotannon vuosikurssi 2020
Drag-taide osana kulttuuria ja yhteisöllisyyttä
Kuvassa fläppitaulu, johon on kirjoitettu eri värein teksti "Drag Makeup Workshop". Tekstin vieressä on myös käsin piirretty sydän. Drag on paljon enemmän kuin näyttävä esitys lavalla – se on taidemuoto, joka avaa tilaa moninaisuudelle, itseilmaisulle ja yhteisöllisyydelle. Yhdessä Happy Julia ry:n kanssa tuottamani drag-tapahtumakokonaisuudenaikana korostui, kuinka drag-työpajat ja loppushow eivät olleet pelkkiä esiintymisiä, vaan myös paikkoja, joissa ihmiset pääsivät kokeilemaan rajojaan, löytämään omaa ääntänsä ja kohtaamaan muita samanhenkisiä ihmisiä. Toisin sanoen löytämään omaa yhteisöään. Drag tuo yhteen ihmisiä – tapahtuman järjestäjiä, yleisöä ja taiteilijoita. Drag-taide ja sen vapaus Drag kuuluu esittävän taiteen kenttään omana ilmaisumuotonaan. Kulttuurin kentällä drag on erityisen merkittävää, sillä se tuo esiin tarinoita ja näkökulmia, jotka muuten jäävät helposti muiden taiteenlajien varjoon. Drag antaa vapauden itseilmaisulle ja auttaa niin taiteilijoita kuin osallistujia pääsemään ulos kuorestaan. Dragin kautta syntyy keskusteluja identiteetistä, normeista ja taiteen vapaudesta. Tasa-arvo ja sen edistäminen kulttuurikentällä Drag tekee tilaa tasa-arvolle ja moninaisuudelle. Se rikkoo perinteisiä käsityksiä siitä, miltä taide ja esiintyminen “kuuluu” näyttää. Dragin avulla voidaan leikitellä sukupuolen ja identiteetin rajoilla ja samalla tuoda esiin uusia näkökulmia siitä, mitä moninainen esiintyminen ja taide voivat olla. Drag tuo ennen kaikkea iloa, inspiraatiota ja yhteisiä elämyksiä kaikille mukana oleville. Kulttuurituottajana drag -tapahtumakokonaisuudessa Minulle drag-projekti oli ennen kaikkea muistutus siitä, että taide voi olla väline muutokseen ja taiteen vapauteen. Se voi antaa voimaa yksilöille, mutta myös vahvistaa koko yhteisöä. Kuvassa valotaideteos, joka esittää enkelinsiipiä. Yläpuolella teksti "All you need is love". Roosa Suvela, kulttuurituotannon vuosikurssi 2022.
Näin rakensin PR-tapahtuman tyhjästä – ja opin samalla johtamaan itseäni
Miltä tuntuu järjestää meikkidemo, houkutella paikalle vaikuttajavieraita ja vastata yhteistyökumppaneiden odotuksiin – ilman budjettia? Vastaus: paljon stressiä, tarkkaa suunnittelua ja loputtomasti WhatsApp-viestejä. Ennen kaikkea se opetti minulle, mitä itsensä johtaminen tarkoittaa silloin, kun kukaan ei katso olan yli, mutta kaiken on silti oltava valmista ajallaan ja ammattimaisesti. Rohkea demo, tiukka aikataulu Tuotin maaliskuussa 2025 yhdessä Viveka Tiitolan kanssa MAC Cosmeticsin PR-tilaisuuden Spalt PR Helsinki -toimistolla. Tapahtuman nimi oli Bold & Beautiful Makeup Masterclass, ja se kokosi yhteen vaikuttajia, median edustajia ja meikkifaneja naistenpäivän etkojen hengessä. Suunnitteluaikaa oli vain kolme viikkoa. Sinä aikana loimme sisältökonseptin, laadimme aikataulut ja someohjeistukset, suunnittelimme visuaalisen ilmeen ja koordinoimme kaiken tilasta tarjoiluun ja mallista kuvaajaan. Kaikki toteutettiin ilman varsinaista budjettia – hyödynsimme tunnetun brändin vetovoimaa näkyvyyden ja portfoliohyödyn pohjana. Vastuuta ilman pomoa Oma roolini painottui kenttätyöhön ja tuotannon yksityiskohtien hallintaan. Vastasin muun muassa vieraiden vastaanotosta, somesisältöjen toteutuksesta ja tapahtuman aikataulutuksesta. Vaikka tuottajia oli kaksi, käytännössä jokaisen oli johdettava omaa työtään itsenäisesti. Siinä auttaa vain selkeä tapahtuman rakenne ja jatkuva tilanteen seuraaminen. Opin priorisoimaan: mikä on olennaista nyt, mikä voi odottaa. Opin myös sanomaan ääneen, kun tarvitsin apua – ja toisaalta luottamaan siihen, että olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Käytin tuotannon tukena Google Driveä, WhatsAppia ja vanhaa kunnon tehtävälistaa. Pienessä tuotannossa hyvät työkalut eivät ole luksusta vaan elinehto. Kiire kasvattaa, jos sen antaa PR-tuotannossa ei voi jäädä odottelemaan ohjeita. Jokainen tiimin jäsen oli mukana omasta tahdostaan – ei palkan, vaan kokemuksen ja näkyvyyden takia. Se vaatii kunnioitusta, läsnäoloa ja hyvää johtamista. Myös itsensä johtamista. Tämä projekti kirkasti minulle sen, mihin haluan tulevaisuudessa panostaa: olla osa tuotantoja, joissa tehdään tiimityötä ja pidetään kiire kulisseissa. Tuottajana haluan olla se, joka pitää langat käsissään, mutta ei sido muita niihin.
Roudarit ja ohjeet: Kesäfestivaali edition
Idea & tarve Vuonna 2023 pohdin, että olisi kiva tehdä jotain mikä yhdistää festareita ja anniskelua. Molemmissa on ihmisiä ja paljon logistiikkaa joten tarvitaan paljon roudareita. paikalla Roudari on monipuolinen tapahtumalogistiikan ammattilainen, joka voi erikoistuu esim. anniskeluun tai alueen rakentamiseen. Rajaa tällä roolilla on näkymätön koska logistiikka on iso osa elämää ja etenkin tapahtumia. Projektini tilaajalla Helsinki Rock and Roll Oy:llä oli ongelma, johon lähdin etsimään ratkaisua. Ongelman ydin oli tiedon ja taidon siirtäminen uusille työntekijöille lyhyessä ajassa ja ripeästi muuttuvassa ympäristössä. Esimerkiksi, jos jonkun anniskeluteltan vastaava sairastuu tapahtuman aikana ja joudutaan etsimään sijaista. Lähdin laatimaan ohjeistusta, joka kattaisi kaiken tarvittavan tiedon liittyen teltan juomalogistiikkaan. Ohjeen piti olla selkeä ja lyhyt jotta sisäistäminen olisi nopeaa. Yksinkertainen kaavio miten alkoholi liikkuu teltassa, Mihhail Tsaika. Työvaiheet ja tulos Miten ohjeen tekeminen tapahtui? Ensimmäisenä kartoitettiin asiakkaan tarpeet ja vaatimukset, jotta räätälöity ratkaisu palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla. Kun nämä olivat selkeitä, tehtiin aikataulu, johon kirjattiin projektin vaiheet. Omiin vaiheisiin kuului tiedon keruu ja henkilöstön haastatteleminen, oman kokemuksen kirjaaminen ja netistä kerätyn materiaalin läpikäyminen. Lopuksi tietoa yhdistettiin, karsittiin ja kirjattiin rautalankamalliseksi ohjeeksi. Tämän demo-ohjeen näytettiin asiakkaalle palautteen keräämistä varten, jotta saatiin olennaiset asiat paremmin näkyviin ja poistettiin turhat pois. Parasta tässä oli se, kun oman tuotoksen pääsi testaamaan kenttäolosuhteissa festivaaleilla. Huomasin, että omasta ohjeesta oli paljon iloa, kun oli mahdollista käyttää yksinkertaisia ja selkeitä check-listoja henkilöstön ohjaamiseen. Näin langat pysyivät kasassa. Olennaisia oivalluksiakin mahtui kesään. Näistä ensimmäinen oli se, että jos teltassa on oma henkilö, joka koordinoi roudarit on telttavastaavan helpompi työskennellä tehokkaasti. Oivallukset ja vinkit Ohjeen tekeminen ei ole vaikeaa, hyvän ohjeen tekeminen on! Parasta oli, kun oman ohjeen pääsi koeajamaan festivaalikesällä ja kuulla seuraavana vuonna, että se on firmalla käytössä. Misha top 3 asiaa, jotka auttavat ohjeiden tekemisessä: Tunne kohdeyleisö ja kohdeympäristö, ohjeen pitää olla soveltavissa siihen ympäristöön missä lukija sen lukee. Kirjoitustyyli on oltava lukijalle helposti ymmärrettävää. Älä epäröi käyttää omaa osaamista ohjeessa, henkilökohtainen kokemus on paljon helpompi soveltaa kuin abstrakti tieto internetistä. Käytä check-listoja, ne on helppo tehdä, nopeaa päivittää ja ne voi soveltaa eri työvaiheisiin. Mihhail Tsaika, Kulttuurituottaja 2021
Itsensä johtaminen festivaali ympäristössä!
Kallio Block Party -tapahtuman tuottajana toimiminen avasi minulle uuden maailman itsensä johtamisen näkökulmasta. Vaikka omasin jonkin verran teoreettista tietoa tapahtumien järjestämisestä, käytännön kokemus oli aivan erilaista. Tapahtuma-ala osoittautui äärimmäisen vaativaksi ympäristöksi, jossa itsensä johtaminen oli avainasemassa. Opin, että itsensä johtaminen käsittää paljon enemmän kuin vain aikataulujen hallinnan ja tehtävälistojen tekemisen. Se vaatii myös kykyä sanoa ei ylimääräisille tehtäville ja tunnistaa omat rajat. Aluksi minulla oli vaikeuksia näissä asioissa. Annoin tehtävien kasautua ja venytin päiviä liian pitkiksi pyytämättä apua tai kieltäytyä lisätöistä. Tämä johti lopulta uupumukseen. Kuitenkin tästäkin tilanteesta opin arvokkaita asioita. Oppiminen omista virheistä ja rohkeus pyytää apua ovat olennaisia itsensä johtamisen osa-alueita. Kokemukseni Kallio Block Partyssa opetti, että itsensä johtaminen on yhtä tärkeää kuin muidenkin johtaminen. Tasapaino oman jaksamisen ja työn välillä on avain hyvinvointiin, ja virheistä oppiminen on välttämätöntä kehityksen kannalta. Vaikka projekti olikin välillä rankka, se oli samalla mahtava kokemus, josta sain paljon oppia itsestäni ja tulevasta johtajuudestani. Jakakaa teidän kokemuksenne itsensä johtamisesta kommenttikenttään! 😊 José Masena Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2021
Tuotantoharjoittelija – Vain ääni ratkaisee!
Elokuva – ja TV-tuotannon maailma on aina kiinnostanut, joten päätin viimeisellä projektillani tehdä uuden aluevaltauksen. Tästä innostuneena hain The Voice of Finlandin tuotantoon ja projektin toteutin tuotantoharjoittelijana Ääni Ratkaisee -vaiheessa. Projektin aikana pääsin mukaan ennakkotuotantoon, kuvauksiin sekä jälkituotantoon. Kuvauksissa työryhmä oli iso, päivät pitkiä ja kiireisiä. Jaksot kuvattiin Porvoon Taidetehtaalla, joten isoimman osan ajasta majoituimme myös Porvoossa. Projektin aikana opin käytännössä kuinka tärkeää on hyvin ja täsmällisesti tehty aikataulu – niin töissä kuin vapaa-ajalla. Pitkät päivät osoittautuivat ajoittain raskaaksi, henkisesti sekä fyysisesti. Intensiivisissä projekteissa itsensä johtaminen onkin todella merkittävässä roolissa. On tärkeää oppia havainnoimaan ja tuntemaan itsensä sekä löytää mieluisat palautumiskeinot, joiden avulla jaksaa. Joillakin tämä voi olla itsekseen olemista kotona tai luonnossa liikkumista. Olen huomannut, että omaa jaksamistani edesauttaa ystävien ja perheen näkeminen. Sosiaaliset tilanteet antavat lisää energiaa ja samalla muuta sisältöä arkeen töiden vastapainoksi. Olen tyytyväinen, että lähdin tutkimaan, millaista TV-tuotannon kulisseissa on. Kannustankin kaikkia käyttämään opintonsa tutustumalla eri aloihin ja etsimään sitä kautta omaa ammatti-identiteettiään. Erilaiset projektit ja harjoittelut auttavat löytämään omaa kiinnostuksen kohdetta tai myös tuotantoja, jotka eivät ole itseään varten. Tämä projekti puolestaan toi minulle lisää innostusta jatkamaan TV-tuotantojen parissa! Tessa M. Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2020
Itsensä johtamista Art Goes Kapakan parissa
Kesän aikana työskentelin tuottajaharjoittelijana Art goes Kapakka -festivaalilla, joka on reilun viikon kestävä, vuosittainen kaupunkifestivaali. Festivaali tarjoaa kaikille taiteesta ja kulttuurista kiinnostuneille yli 50 pääsymaksutonta kulttuuritapahtumaa eri ravintoloissa ja baareissa ympäri Helsinkiä. Ensimmäisen syventävän projektini puitteissa tuottajaharjoittelijana vastuullani oli monipuolinen tehtäväkirjo. Pääsin suunnittelemaan osallistuvien ravintoloiden kanssa näiden ohjelmasisällön sekä valitsemaan, sopimaan ja koordinoimaan esiintyjiä. Lisäksi työskentelin sosiaalisen median viestinnän ja markkinoinnin parissa, tapahtumaviikolla taas valvoin esitysten toteutusta. Muutaman kerran löysin itseni jopa roudaamasta monien muiden tapahtumatuotannoille tyypillisten, yllättävien tehtävien ohella. Monessa tuli siis oltua mukana, yksikään päivä ei ollut samanlainen ja sain syväluotaavan katsauksen siihen, mistä rakennuspalikoista tuotannot koostuu. AGK:ssa tuotantopalavereita lukuunottamatta jokainen työskenteli etänä parhaalla katsomallaan tavalla laatien omat aikataulut tiettyjen raamien sisällä; Homma tulee saada tehtyä. Valitsin siis projektin syventymisalueeksi itsensä johtamisen, sillä työ tarjosi tälle kehittämiskohteelle mitä loistavimmat olosuhteet. Itsensä johtaminen on taito, joka vaikuttaa suoraan omaan jaksamiseen ja työn laatuun. Vaikka itsensä johtaminen ei ole helppoa ja itselle toimivan työtavan ja tarpeiden tunnistaminen voi olla haastavaa, se on kuitenkin äärimmäisen arvokasta. Lähdin purkamaan teemaa Satu Pihlajan kirjan Aikaansaamisen taika avulla, josta poimin vinkkejä ja tekniikoita siihen, kuinka tutkiskella omaa työskentelyä. Haluan tuoda esille muutaman konkreettisen työkalun, joita hyödynsin projektin aikana: 1. Pomodoro Pomodoro-menetelmässä tekeminen pilkotaan 25 minuutin jaksoihin, joiden välillä pidetään viiden minuutin tauko. Neljä kierrosta, jonka jälkeen pidempi tauko. Työskentelyjaksoja voi myös pidentää halutessaan. Olen aikaisemmin työskennellyt ajatuksella: “Teen putkeen niin kauan, että saan tämän valmiiksi. Sitten saan levätä” uuvuttaen itseni täysin. Nyt kuitenkin otin itseäni niskasta kiinni ja huomasin, kuinka iso merkitys etenkin tauottamisella on oman jaksamisen kannalta, turhautumisen riski pienenee ja sähköpostien rivit ei vilise silmissä. Pitäkää taukoja! 2. BANJO Pieniin, mutta ikäviin hoidettaviin tehtäviin toimii hyvin BANJO nimeä kantava tekniikka, jossa hoidetaan yksi ikävä asia päivässä. Listataan kaikki ikävät tehtävät ja hoidetaan ne pois alta. Noudatetaan listaa joka päivä yhden tehtävän verran, tai sen verran mitä aikataulu sanelee. Ei kuitenkaan kaikkea kerralla. Tämä auttaa luomaan tietynlaista positiivista painetta, jotta hommat tulee oikeasti tehtyä, mutta ahdistus pysyy minimissä. 3. Aamusivut Tässä kirjoitetaan paperille kolme sivua ajatuksia tajunnanvirtana, auttaen jäsentämään elämää ja toimien mietiskelytapana. Sivut tyhjentävät häiriötekijöitä mielestä raivaten tilaa luovalle toiminnalle. Tämä vaikutti niin mielenkiintoiselta, että lähdin kokeilemaan tätä itsekin. Kirjoitin aamusivuja muutaman viikon ajan hektisimpänä aikana heinä-elokuun vaihteessa joka aamu herättyäni 15min. Sain huomaamattani aivan uuden fokuksen päivään. Näin vältytään tilanteelta, jossa työtaakka ja ahdistus valtaa mielen heti ensimmäisenä aamulla. 4. Kiitollisuuspäiväkirja Projektin aikana koin muutaman vastoinkäymisen, joiden vuoksi mieltä tuli tsempata ajoin. Siksi päätin kokeilla kesällä tätä harjoitusta kyseisissä tilanteissa: kirjasin joka ilta ylös kolme asiaa, joista olin kiitollinen tai joihin olin tyytyväinen elämässäni. Huomasin, kuinka mieleni harjaantui huomaamaan hyviä puolia ikävien tilanteiden ympärillä nopeasti ja sain tästä apua käsitellessäni vaikeita tunteita. Minimoin työasioista johtuvien vaikeiden tunteiden vaikutuksen henkilökohtaiseen elämääni. 5. Hengitä Projektin alussa koko kesän mittainen tuotanto tuntui valtavalta urakalta. Kokeilin siis seuraavaa; Muutama syvä hengitys ja lupa rentoutua. Mieti, miltä sinusta tuntuu, kun olet tavoitteessasi. Mitä ajattelet silloin, mitä tunnet? Muistele matkaa, jonka kuljit päästäksesi tavoitteeseen. Mitä askelia otit? Kokeilin tätä antaakseni itselleni tunteen onnistumisesta lähtiessäni kohti tavoitteita ja sain hahmotella ihan uudella tavalla sen, millaisia vaiheitaprojekti sisältää. Lopulta kirjoitin nämä ajatukset ylös ja siitä muodostui kesälle runko, mitä muokkasin läpi matkan. En osaa aina pysähtyä hetkeen, jonka vuoksi koin tämän auttavan asennoitumaan tulevaan. Kirjoittanut: Eveliina Jokinen / kulttuurituottaja 21
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media syventävä projekti tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku