Miksi käännämme usein katseemme menneisyyteen ongelmia kohdatessamme sen sijaa, että katsoisimme pidemmälle tulevaisuuteen ratkaisun löytämiseksi? Tulevaisuusajattelun lisääminen osaksi kulttuurituottajan työkalupakkia auttaa meitä ja organisaatioita, joissa työskentelemme, olemaan resilienttejä niin ulkoisissa, kuin sisäisissä muutoksissa.
Tulevaisuuden ennakointi esimerkiksi erilaisin skenaariomenetelmin on loistava tapa saavuttaa uudenlaisia näkökulmia nykyhetkeen ja sen ongelmiin tai mahdollisuuksiin. Tulevaisuutta ennakoimalla voimme etsiä vastauksia myös siihen, millaisia muutoksia meidän pitäisi tehdä organisaatioissamme, jotta resilienssimme ympäröivän maailman muutoksiin kasvaisi. Organisaatioihin vaikuttaa niin megatrendit kuin lyhyempi kestoiset paikalliset muutokset. Kulttuurialalla usein tulevaisuudenennakointi ja tätä kautta monet päätökset tulevaisuudesta jätetään ns. politiikoille tai valtiovallalle. Olisi erittäin hyvä ottaa proaktiivisempi ote tulevaisuudenuhkien tai mahdollisuuksien edessä.
Tulevaisuuden ennakointi on johtajan työkalu. Ihmisten johtamiselle on englanniksi oma termi ”leadership” verrattuna asioiden johtamiseen ”management”. Asioiden johtaminen on hallinnoimista ja olemassa olevien rakenteiden ylläpitoa. Muutosjohtaminen on ihmisten johtamista ja mikäli haluamme johtaa muutosta hyvin, on oltava vahva visio, mihin muutoksella pyritään. Organisaatioiden on kyettävä vastaamaan muutoksiin pidemmän tähtäimen suunnitelmilla, ei hetkellisesti auttavilla uudelleenjärjestelyillä tai poikkeusmenettelyillä. Joustavalla organisaatiomallilla voi paremmin vastata muutoksiin ja johtajan yksi tehtävä on kannustaa organisaatiotaan tai tiimiään kehittymään kohti tällaista mallia. Kulttuurialalla siis tarvitaan vahvaa ihmisten johtamisen taitoa, jotta pystymme muuttumaan maailman mukana.
Systeemiä ei voi muuttaa, ellei tunne systeemiä. Systeemiajattelu on olennainen osa tulevaisuuden ennakointia ja mikäli tunnemme kompleksisen systeemimme, on meidän helpompi nähdä erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden vaikutukset esimerkiksi organisaatioomme systeemiin tai systeemiin, minkä osa se on.
Nykyisin puhutaan paljon ”kestävyydestä” – sekä ekologisesta että sosiaalisesta. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sen toteutumiseen voi vaikuttaa osana yhteisöä tai yksilönä. Millainen on haluttu, kestävä, tulevaisuus kulttuurialalla? Kuinka voimme taata työpaikkojen ja rahoituksen säilymisen? Miten organisaatiot voivat varautua rahoituksen vähenemiseen? Miten jaamme vähentyneet resurssit tehokkaimmin tai kestävimmällä tavalla? Näihin kaikkiin kysymyksiin on mahdollista löytää vastaukset tulevaisuuden ennakoinnin avulla.
Kaikissa organisaatioissa on oma organisaatiokulttuurinsa ja sen muuttaminen on haastavaa. Tämä on kuitenkin mahdollista luomalla vahvaa uutta, kaikkien hyväksymää ja allekirjoittamaa visiota. Yhteisen uudenlaisen tulevaisuuden vision luominen yhdessä on ensimmäisiä askeleita kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Anna Rouhu on Teatterikorkeakoulusta maisteriksi valmistunut valosuunnittelija. Valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt monipuolisesti freelancer valosuunnittelijana niin Suomessa kuin ulkomailla. Tällä hetkellä Rouhu työskentelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun taiteellisen toiminnan tukipalveluissa valosuunnittelijana ja Valo- ääni- ja AV –tiimin päällikkönä. Kulttuurituottaja (YAMK) tutkinnon hän suoritti 2023.
Lue lisää opinnäytetyöstä: Rouhu, Anna (2023). Katse tulevaisuuteen: teknisen tuotannon työkaluja. Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö.
Ei kommentteja