Olin kesällä 2023 Helsingin tapahtumasäätiöllä viestinnän harjoittelijana. Se, miten päädyin nimenomaan viestinnän harjoitteluun, oli monen asian summa. Ennen kulttuurituotantoa olen opiskellut kotimaista kirjallisuutta, ja harjaantunut kirjoittamaan myös erilaisia tekstejä. Viime keväänä sain vinkin siitä, että Tapahtumasäätiö hakee kesälle viestinnän harjoittelijaa. Niinpä hain paikkaa ja sain sen!
Kiinnostava identiteettikokeilu
En ollut osannut kuvitella itseäni markkinoinnissa ja viestinnässä ennen tätä työmahdollisuutta. Oikeastaan en ollut edes tullut ajatelleeksi, että kulttuurialalla voisi tehdä töitä nimenomaan viestintään keskittyen. Mahdollisuus työskennellä tämän tapahtuma-alan osa-alueen parissa tuntui kiinnostavalta identiteettikokeilulta: voisiko viestintä sittenkin olla minun juttuni tuottamisen sijaan?
Viestinnässä yhdistyy itseasiassa moni asia, josta pidän. Monipuolisten kulttuuritapahtumien lisäksi siinä ollaan tekemisissä jatkuvasti myös tekstien ja kirjoittamisen kanssa. Viestinnässä ei myöskään tarvitse huolehtia joistakin sellaisista itselleni vieraammilta tuntuvista tuottamisen alueista, kuten esimerkiksi tekniikasta ja siihen liittyvistä laskelmista.
Satoja tapahtumakuvauksia ja luovia somesisältöjä
Tehtäväni liittyivät suurimmaksi osaksi Helsinki-päivään ja Taiteiden yöhön, joissa vastasin kaupunkitapahtumien tapahtumakuvausten koordinoinnista sekä Taiteiden yön sosiaalisesta mediasta. Lisäksi olin apuna Helsingin juhlaviikkojen somessa ja kirjoitin nettisivuille artikkeleita. Tehtäväni tapahtumakuvausten parissa vaativat järjestelmällisten työtapojen luomista, mutta työtapojen vakiinnuttua ne tuntuivat melko rutiininomaisilta. Kävin läpi yhteensä lähes 500 tapahtumakuvausta, joista jokainen vaati lisäksi useita uusia käsittelykertoja esim. käännösten ja muokkausten myötä. Olin myös aktiivisesti yhteydessä tapahtumajärjestäjiin ja käännöstoimistoon. Opin prosessissa erityisesti järjestelmällisyyttä ja tehokkuutta, sekä kommunikoimaan sähköpostitse ammattimaisesti ison organisaation edustajana.
Taiteiden yön somen tekeminen puolestaan oli ensisijaisesti luovaa tekemistä, jossa kehityin kesän aikana paljon. Opin tapahtumien somemarkkinoinnin suunnittelusta ja aikatauluttamisesta sekä siitä, minkä tyyppiset sisällöt yleensä toimivat parhaiten. Somen tekeminen oli hauskaa erityisesti tapahtumien lähestyessä ja tapahtumapäivänä, jolloin sain olla jatkuvasti mukana tapahtumien kulussa.
Kesän mieleenpainuvin hetki oli Taiteiden yönä, kun Kansalaistorilla esitettiin valtavalta screeniltä taiteilijakaksikko Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen ohjaamia Katastrofielokuvien loppukohtauksia. Ennen esitysten alkua olin ollut Oodin kirjastossa työskentelemässä tehden Taiteiden yön somea. Kun astuin ulos Oodin ovista Kansalaistorille juuri ennen tapahtuman alkua, häkellyin ihmispaljoudesta edessäni. Tuntui äärettömän siistiltä, että niin moni ihminen oli kiinnostunut meidän tekemästä tapahtumasta ja löytänyt paikalle! Tässä hetkessä tunsin, että kaikilla tapahtumakuvausten parissa viettämilläni välillä puuduttavillakin tunneilla oli merkitystä. Eiväthän ihmiset olisi löytänyt paikalle ilman toimivaa viestintää.
Entä miten sitten kävi?
En kuitenkaan vielä tiedä vastausta kysymykseen siitä, voisiko minusta tulla sittenkin tuottajan sijaan viestijä. Sain kesän perusteella sellaisen vaikutelman, että markkinoinnin ja viestinnän tiimin työ tapahtuu lähes kokonaan tietokoneen välityksellä erilaisia tekstejä ja markkinointimateriaaleja suunnitellen ja luoden. Koin ajoittain jatkuvan toimistolla tai kotona etätoimistolla tietokoneen ääressä istumisen raskaaksi. Huomasin, että jaksoin työpäivät aina paremmin, jos ne sisälsivät myös jonkinlaista liikkumista toimiston ulkopuolella. Tapahtumasäätiön tuottajien työ vaikutti vierestä seurattuna sisältävän enemmän esimerkiksi asioiden hoitamista käytännössä tapahtumapaikoilla. He olivat myös viestintää enemmän suoraan yhteydessä esiintyjiin ja muihin yhteistyötahoihin.
Tapahtumasäätiö oli kokonaisuudessaan todella antoisa ja opettavainen kesätyöpaikka, koska viestinnän ja markkinoinnin tehtävien lisäksi opin samalla myös muiden organisaation työntekijöiden tekemistä seuraamalla. Koin viestinnän tehtävät kiinnostaviksi ja merkityksellisiksi, mutta minuun jäi silti myös tuottajuuden kipinä. Haluaisin siksi vielä myöhemmin opintojeni aikana tehdä harjoittelun myös tuotannon puolella.
Ei kommentteja