”Mitä puen päälleni konserttiin? Miksi aina tulee istua hiljaa paikoillaan ja taputtaa…tai milloin edes kuuluu taputtaa? Entä saako yskiä jos yskittää?” Ystävät hyvät, mitäpä jos vain loikoiltaisiin ja keskityttäisiin olennaiseen, eli musiikista nauttimiseen. Eiköhän laiteta verkkarit jalkaan ja ruvetaan joogaamaan orkesterin ympäröimänä viiniä siemaillen!
Vuosi sitten keväällä toimin tuotantoassistenttina klassisen musiikin kansainvälisessä tuotannossa. Pari kuukautta tuotannon päättymisen jälkeen sähköpostiini kilahti työhaastattelukutsu. Helsinki Sinfonietta orkesteri halusi palkata riveihinsä 10-vuotisen historiansa ensimmäisen tuottajan. Onnistuin saamaan paikan ja aloitin työt elokuussa. Työtehtäviini kuului orkesterin tuotannoista vastaaminen, viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö, aikataulutus, verkkosivujen rakentaminen, lisärahoituksen hakeminen, sopimukset, sekä tulevan konserttiviikon veto.
Helsinki Sinfonietta on nuorten muusikoiden hallinnoima muusikkokollektiivi, jonka konsertit toteutetaan orkesterin omin ehdoin tai tilaustyönä. Orkesterin olemassaolo on tärkeää, sillä se täydentää musiikinopiskelijoiden koulutuksessa määrällisesti vähentyneen yhteismusisoinnin aukkoa.
Helsinki Sinfoniettan säännöllisesti järjestetty konserttiviikko on aiemmin kulkenut nimellä SE-festivaali ja se haluttiin toteuttaa nopealla aikataululla marraskuun lopulla 2019. Orkesterin hallituksen toiveena oli löytää uusia kohdeyleisöjä klassisen musiikin pariin. Sisältöön haluttiin tuoda jotain uutta.
Haasteena oli uusien kohdeyleisöjen löytämisen klassiselle musiikille. Toisena merkittävänä haasteena oli, ettei orkesterilla ollut pysyvää rahoitusta tai harjoittelutiloja. Siksi suurempien konserttien järjestäminen näin tiukalla aikataululla vaati hyviä kontakteja, kaupungin konserttitilojen tuntemusta ja lukuisia yhteydenottoja potentiaalisiin harjoittelutiloihin.
Konserttiviikon nimi vaihdettiin ja jatkossa se kulkee nimellä Helsinki Sinfonietta Promener. ”Promener” sana on ranskaa ja tarkoittaa ”kävellä, kuljeskella”. Tämän ajatuksen johdattelemana lähdimme pois orkesterille tavanomaisista konserttisaleista ja jalkauduimme sinne, missä ihmiset ovat. Konserttien kohderyhmäksi oli määritelty taidemusiikista kiinnostuneet ammattilaiset ja kokeilunhaluiset ”fiilistelijät” – Ihmiset jotka eivät normaalisti lähtisi klassisen musiikin konserttiin.
Sinfoninen viinijooga Musiikkiteatteri Kapsäkissä.
Viikon ensimmäinen osa oli Sinfoninen viinijooga Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Se syntyi ideastani poistaa turhaa vakavuutta ja sosiaalisia esteitä niin klassisen musiikin, kuin joogankin ympäriltä̈. Kävijän ei tarvinnut stressata konserttietiketistä tai joogaliikkeiden haastavuudesta. Elämys kesti noin tunnin. Sen aikana aisteja avattiin joogaohjaajan ohjeistuksessa, tehden kaikille sopivia liikkeitä sekä nauttien upean Helsinki Sinfoniettan sinfonisen äänen värähtelystä ja hyvästä viinistä. Näin yleisö pääsi pelkän vastaanottajan roolista poiketen kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta esitettävään teokseen.
Sinfonisen viinijoogan lisäksi klassinen musiikki viestiin kierrokselle Kallion kuppiloihin. Kamarimusiikkisarjan ensimmäisenä̈ teoksena kuultiin Tarrodin toisen jousikvarteton, sekä Schnittken jousitrio Tenho Restobarissa. Tämän jälkeen siirryimme Ravintola Oivaan tulkitsemaan Georg Otsin rakastetuimpia hittejä̈ sovitettuna baritonilaulajalle ja käyrätorvikvartetille. Ilta huipentui Piazzollan Buenos Airesin neljä̈ vuodenaikaa -sävellykseen ravintola Harju 8:ssa. Näissä kolmessa ilmaiskonsertissa oli paikalla paljon varta vasten niin konserttiin saapuneita kävijöitä kuin satunnaisia ihmettelijöitäkin.
Cornokvartetti ja baritonisolisti Aku Rantama.
Tuotannon edetessä yllätyksiltä tai epäonnen hetkiltä ei vältytty. Kommelluksia riitti niin yhteiskuntaamme vaikuttavien lakkojen, kuin sosiaalisen median kanavien kaatumisen kautta. Opin, että kaikkiin tilanteisiin ei todellakaan voi aina varautua tai vaikuttaa. Siksi tuottajalla tulee olla kyky hyväksyä tilanne ja improvisoida ratkaisu.
Yhdistyksen ainoana palkallisena työntekijä, koin ajoittain painetta tuotannon etenemisestä. Vapaalle vaihtaminen oli aluksi vaikeaa ja olin jatkuvasti tavoitettavissa. Luin itsensä johtamisen näkökulmaan liittyvää lähdekirjallisuutta ja se antoi minulle rohkeutta siihen, etten jättänyt omaa hyvinvointiani kokonaan toissijaiseksi. Projektin haasteellisuus kiinnosti minua ja olen iloinen, että sain tilaisuuden kokeilla mihin taitoni tässä vaiheessa opintoja riittävät. Vahvuutena projektissa pidin myös sitä, että työryhmä luotti osaamiseeni ja näkemyksiini koko projektin ajan.
Tarkoitukseni on valmistua kulttuurituottajaksi tänä keväänä. Projekti antoi itsevarmuutta ja hyviä eväitä työelämään.
Tekemäni verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.helsinkisinfonietta.fi
1 Kommentti