Harva ihminen on ylpeä siitä että asunnossa majailee torakoita. Minä olen; heidän nimensä ovat Oprah, Phil ja Ellen. Viimeisessä itsenäisessä projektissahalusin yhdistää intohimoni eläimiin ja tuotannollisen osaamiseni.Tilaajatahoa ja allekirjoittanutta yhdisti projektissa ensisijaisesti tavoite edistää eläinten hyvinvointia Suomessa.
Toteutin projektini eläinkauppaketju Faunattaren markkinoinnissa. Projektin taustalla olivat viimeiset valinnaiset opintoni, jotka sisälsivät digitaalisen mediajulkaisemisen perusteita, kuva- ja äänityötä sekä sisällöntuotantoa käsikirjoittamisesta lähtien. Kulttuurituotannon ammattiosaamisen laajentaminen mediatuotannon puolelle on yhdistelmä, jota voin lämpimästi suositella kaikille!
Yritykset kohtaavat asiakkaitaan yhä enemmän digissä. Sosiaalinen media on alustana hyvin vahvasti tunnepohjaisen viestinnän temmellyskenttä. Siksi olisikin tärkeää, että ennen kuin brändin sisältöjä ja asiantuntijoiden ajatuksia lähdetään muotoilemaan raflaavaan muotoon pysähdyttäisiin miettimään hetki faktapohjaa. Yritysten kyky kertoa tarinaa ja tarjota elämyksiä on kilpailuvaltti, jossa me kulttuurituottajat olemme ammattilaisia. Kaikkien sanojen takana pitää kuitenkin voida myös seistä.
Projektissani halusin tuoda esiin tilaajani ainutlaatuisen asiantuntijuuden ja lisätä läpinäkyvyyttä, sillä se herättää luottamusta. Lähtökohta tekemiseeni oli, että söpöillä marsuilla saa ehkä marsuja harrastavan lapsen huomion, mutta ostopäätökset tekevät vanhemmat. Heille toivottavasti merkitsee myös eettinen puoli ilahduttavan sisällön takana.
Projektin kautta saavutin lisää kokemusta markkinoinnin ja viestinnän tehtävistä sekä pääsin tutustumaan eläinalaan. Tilaaja taas saa materiaalia markkinointiinsa ja uutta näkökulmaa markkinoinnin nykyaikaistamiseen.
Kulttuurituotannon bloggaajat
Bloggaajat ovat Metropolian kulttuurituotannon opiskelijoita. Blogeissa kurkistetaan kulissien taakse, esitellään tuotantoja ja ajankohtaisia kulttuuritapahtumia. Opiskelijat kertovat kulttuurituotannon opiskelusta Metropoliassa ja siitä mitä tuotannoissa sekä projekteissa tapahtuu. Ota yhteyttä
Joskus projektit lähtevät liikkeelle pienestä ideasta ja päätyvät johonkin paljon suurempaan. Näin kävi omassa projektissani Punkmuseon kanssa. Alun perin tarkoitukseni oli tehdä hyvin konkreettinen ja rajattu kartoitus museon saavutettavuudesta. Sain kuitenkin erinomaisen kehitysehdotuksen projektille Punkmuseolta ja kokonaisuus laajentui saavutettavuus- ja esteettömyystietojen laatimiseen sekä aihealueeseen liittyvään oppaan tuottamiseen museon työntekijöille ja aktiiveille.
Mitä opin?
Projektin aikana teorian ja käytännön yhdistäminen oli prosessin ehkä merkittävin oivallus. Huomasin, että teoriat tarjoavat rakenteen ja kielen, joiden avulla voi ymmärtää, miksi tietyt ratkaisut toimivat. Käytännön työ puolestaan paljastaa, miten teoriaa voidaan soveltaa konkreettisesti. Tämä yhdistelmä auttoi minua tekemään perusteltuja päätöksiä ja arvioimaan omaa työskentelyäni kriittisesti mutta rakentavasti.Oppaan laatiminen syvensi oppimista vielä uudella tavalla. Kun jouduin pukemaan prosessin sanoiksi ja jäsentämään sen muille ymmärrettävään muotoon, huomasin, kuinka paljon olin sisäistänyt. Oppaan kirjoittaminen pakotti kirkastamaan tavoitteet, perustelemaan valinnat ja kuvaamaan vaiheet niin, että ne muodostavat loogisen kokonaisuuden.
Kolme vinkkiä oppaan luomiseen
Selkeä tavoite ohjaa kaikkeaKun tiesin tarkasti, kenelle opas on tarkoitettu ja mihin sitä tarvitaan, sisällön rajaaminen helpottui huomattavasti. Tämä rajaus auttoi pitämään tekstin napakkana ja lukijalle hyödyllisenä ilman turhaa rönsyilyä.Teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessäHuomasin, että oppaasta tulee toimiva vasta silloin, kun yhdistän periaatteet konkreettisiin esimerkkeihin. Teoria antaa selitykset ja raamit, mutta käytännön havainnot tekevät ohjeista helposti sovellettavia.Looginen rakenne tekee oppaasta käyttökelpoisenKun jäsensin prosessin selkeiksi vaiheiksi, opas muotoitui sellaiseksi, jota lukijan on helppo seurata. Vaiheistus ei ainoastaan selkeyttänyt sisältöä, vaan myös auttoi minua itseäni hahmottamaan kokonaisuutta.
Projektin lopputuloksena syntyi opas sekä viestintämateriaalit. Pidän projektin aikaisia oppimiskokemuksia arvokkaina ja toivon, että tuotokset tukevat museon toimintaa mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa.
Minka Yltävä, kulttuurituotanto -23
Toimin viime vuoden Provinssin akkreditointivastaavana, ja vastuullani olivat muun muassa akkreditointipisteiden vapaaehtoiset. Provinssi ei ole pelkästään musiikkifestivaali, johon osallistuu vuosittain tuhansia ihmisiä – se on kohtaamispaikka, yhteisö ja kokemus, jonka rakentamiseen osallistuu valtava joukko ihmisiä, joista moni toimii vapaaehtoisena.Jos pitäisi tiivistää kokemus yhteen lauseeseen: mikään ei toimi ilman vapaaehtoisia.
Ensivaikutelma syntyy heti portilla
Yksi festivaalin tärkeimmistä toiminnoista on akkreditointipiste, josta työntekijät, artistit ja yhteistyökumppanit saavat kulkulupansa alueelle. Usein se on ensimmäinen kohtaaminen tapahtuman kanssa. Siinä kohtaa joko kaikki toimii tai ei.Minä vastasin kutsuvieras- ja media-akkreditointipisteistä sekä toisella puolella aluetta sijainneesta VIP-akkreditointipisteestä. Käytännössä tavoitteeni oli hyvin yksinkertainen: tehdä ihmisten saapumisesta mahdollisimman sujuvaa, selkeää ja mukavaa. Kun kaikki toimii heti alusta asti, koko festivaalikokemus lähtee oikeaan suuntaan.Todellisuudessa työ on paljon muutakin kuin rannekkeiden ja kulkupassien jakamista. Se tarkoittaa sitä, että jonot liikkuvat, tieto kulkee, ongelmat ratkaistaan nopeasti ja ennen kaikkea ihmiset kohdataan hyvin. Juuri tässä kohtaa vapaaehtoiset ovat avainasemassa.Mikään tästä ei tapahdu sattumalta. Taustalla on huolellista suunnittelua, toimivaa tiimityötä ja ennen kaikkea motivoituneita vapaaehtoisia, joiden panos on korvaamaton.
Hyvä valmistautuminen näkyy ulospäin
Vapaaehtoiset valitaan Provinssin verkkosivujen kautta lähetettyjen hakemusten perusteella. Sopivien henkilöiden valinnasta vastaa akkreditointikoordinaattori. Vapaaehtoisille lähetetään tarvittavat tiedot, työvuorot suunnitellaan ja viestintäkanavat, kuten WhatsApp-ryhmät otetaan käyttöön.Ennen jokaista tapahtumapäivän alkua ja jokaisen vapaaehtoisten vuorovaihdon jälkeen järjestin myös lyhyen perehdytyksen. Tämä on tärkeä hetki, jossa vapaaehtoiset saavat selkeän kuvan tehtävistään ja voivat kysyä mieltä askarruttavista asioista.Kun ihmiset tietävät mitä tekevät ja miksi, työ sujuu huomattavasti paremmin.
Vapaaehtoisten johtaminen on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista
Vapaaehtoisten johtaminen eroaa palkatun henkilöstön johtamisesta. Vapaaehtoiset ovat mukana omasta halustaan, ja heidän motivaationsa voi liittyä esimerkiksi haluun olla osa tapahtumaa, oppia uutta, kokea yhteisöllisyyttä tai nauttia festaritunnelmasta.Siksi omassa johtamisessani korostuivat erityisesti selkeä viestintä, kannustava ilmapiiri, arvostuksen osoittaminen ja kiittäminen.Huomasin, että pienilläkin asioilla on suuri merkitys. Kiitos tai positiivinen palaute voi vaikuttaa paljon motivaatioon. Pyrin koko ajan varmistamaan, että vapaaehtoisilla on kaikki hyvin ja että heillä on juotavaa, pientä syötävää ja mahdollisuus pitää riittävästi taukoja.Olin myös joustava tilanteissa, joissa joku toivoi pääsevänsä kuuntelemaan lempiartistiaan hieman aiemmin. Minulla on itselläni kokemusta vapaaehtoistyöstä sekä hyvissä että huonoissa vuoroissa, joten halusin omalla toiminnallani olla luomassa heille mahdollisimman hyvän kokemuksen.
Festivaali on intensiivinen mutta palkitseva ympäristö
Tapahtuman aikana tilanteet voivat muuttua nopeasti. Välillä tulee kiire, ja joskus ilmenee yllättäviä ongelmia. Näissä hetkissä korostuvat hyvä yhteistyö ja nopea reagointi.Kun tiimi toimii yhteen, haasteet ratkeavat sujuvasti. Koen, että onnistunut vapaaehtoisten koordinointi näkyy lopulta kaikille: sujuvana toimintana, hyvänä tunnelmana, tyytyväisinä kävijöinä sekä vapaaehtoisten haluna hakea mukaan uudelleen.
Mitä opin tästä?
Projektin aikana minulle korostui erityisesti kolme asiaa:
Suunnittelu on kaiken perustaHyvä ennakkotyö vähentää stressiä ja helpottaa toteutusta.
Viestintä ratkaisee paljonSelkeä ja jatkuva kommunikointi pitää kaikki ajan tasalla.
Ihmiset tekevät tapahtumanMotivoitunut ja hyvin johdettu tiimi on onnistumisen ydin.
Lopuksi
Festivaalit näyttäytyvät kävijälle usein musiikkina, valona ja tunnelmana. Kulissien takana on kuitenkin valtava määrä työtä, suunnittelua ja ihmisten välistä yhteistyötä.Vapaaehtoiset ovat tässä kokonaisuudessa korvaamattomia. Kun heistä pidetään huolta, he pitävät huolen tapahtumasta. Juuri siksi onnistunut vapaaehtoisten koordinointi ei ole vain yksi osa festivaalia – se on yksi sen tärkeimmistä voimavaroista.
Ruweyda Osman / Kutu21
Overclock järjestettiin ensimmäistä kertaa Turussa kesäkuussa 2025. Kuva: Juho Autio
Mitä tapahtuu, kun ryhmä vapaaehtoisia päättää herättää henkiin itselleen tärkeän harrastuskulttuurin ilman aiempaa kokemusta tapahtuman järjestämisestä? Vastaus on Overclock 2025 – Turun Metsämäen raviradalla järjestetty videopelitapahtuma, joka syntyi halusta täyttää alueen pelikulttuurin tyhjiö.
Sydämellä rakennettua yhteisöllisyyttä ilman kaupallisia tavoitteita
Motiivi oli alusta asti selvä ja vahvasti arvopohjainen. Halusimme luoda matalan kynnyksen lan-tapahtuman, joka tarjoaisi turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön peliharrastajille Turun seudulla. Taustalla ei ollut kaupallista koneistoa, vaan tapahtuma tuotettiin yleishyödyllisen yhdistyksen, Scene ry:n, nimissä. Kyseessä oli kaveriporukan ponnistus, jotka olivat huomanneet lan-kulttuurin hiipuneen paikallisesti ja he halusivat ottaa itse ohjat käsiin varmistaakseen e-urheilun harrastustoiminnan jatkuvuuden omalla alueellaan.
Vieraalla maaperällä
Liityin tiimiin tuotantoassistentiksi ja markkinointitiimiin tilanteessa, jossa oma osaamiseni ja kohderyhmän maailma eivät täysin kohdanneet. Kynnykseni osallistua tuotantoon oli korkea, sillä e-urheilun genre ja sen spesifi alakulttuuri olivat minulle vieraita. Tämä herätti alkuun epävarmuutta, ja oli kieltämättä hieman pelottavaa rakentaa uutta tapahtumakonseptia aiheesta, joka oli itselleni uusi, mutta tiimille sydämen asia. Kokemus kuitenkin osoitti, että tapahtumatuotannon taitoja kannattaa hioa monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti.
Vapaaehtoistuotannon haasteet ja oppitunnit
Vaikka intohimo kantaa pitkälle, ensikertalaisten matka paljasti vapaaehtoistuotantojen tyypilliset sudenkuopat. Kun vastuunjako ei ole vakiintunutta, organisaatio ajautuu herkästi tilaan, jossa kaikki tekevät kaikkea. Tämä on suuri voimavara, mutta samalla hallinnollinen riski. Projektin aikana opimme valtavasti tapahtumatuotannon lankojen käsissä pitämisestä vastoinkäymisten kautta. Esimerkiksi taloudelliset realiteetit ensikertalaisen budjetissa vaativat tarkkaa tasapainoilua, ja aikataulutuksen paine oli tuntuva, kun vertailukohtaa aiemmista vuosista ei ollut. Yllättävien käänteiden sattuessa optimistinen asenne osoittautui välttämättömyydeksi, sillä jokainen virhe oli arvokas oppitunti seuraavaa kertaa varten.
Voitto ja jatkuvuus
Haasteista huolimatta lopputulos oli laadullinen voitto. Overclock sai luotua tunnelman, jota kokeneetkin lani kävijät kiittelivät. Viikonloppu osoitti, että kun perusasiat ovat kunnossa ja tekemisessä on sydän mukana, syntyy jotain sellaista, mitä rahalla ei voi ostaa: aitoa yhteisöllisyyttä. Tärkein havainto oli, että vaikka tapahtumatuotanto on monimutkainen hallinnollinen kokonaisuus, tiivis ja joustava organisaatio sekä aito missio kantavat usein pidemmälle kuin raskaat rakenteet. Tästä todisteena Overclock sai jatkoa helmikuussa 2026, tällä kertaa jo tuplasti suurempana ja kokeneempana.
Elli Lampikoski, kulttuurituotanto -23
Ikääntyneen toimintaympäristöllä, sosiaalisilla kontakteilla ja osallisuuden kokemuksella on vaikutusta hänen hyvinvointiinsa ja mahdollisuuteensa elää omannäköistä arkea. Sosiaaliset verkostot ja vuorovaikutus ovat siirtyneet yhä enemmän internettiin ja sosiaaliseen mediaan. Osa ikääntyneistä hyödyntää sujuvasti sosiaalista mediaa elämässään, mutta monelle kyseinen viestintämuoto on vielä tuntematon.
Ikääntyneet ovat kokeneet yhteiskunnan muuttumisen informaation välityksessä aina radion, lankapuhelimen, faxin, paikallislehden ja mustavalkotelevision ajoista tämän päivän internettiin ja sosiaaliseen mediaan. Moni ikääntynyt saattaa pohtia, mistä löytää tarvitsemansa tiedon ja palvelut tai kuinka läheisille voisi viestittää sosiaalisessa mediassa. Elämänsä aikana ikääntyneet ovat omaksuneet monia erilaisia teknisiä laitteita, joten uudempienkin teknisten ratkaisujen ja viestintäkanavien käyttö on mahdollista oppia.
Sosiaalinen media osallistavana toimintaympäristönä
Ikääntyneen elin- ja toimintaympäristöt vaikuttavat merkittävästi hänen mahdollisuuksiinsa elää omannäköistä ja mielekästä arkea. Kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille tärkeitä ovat myös sosiaaliset kontaktit ja osallistuminen, joiden kautta ihminen voi kokea olevansa osa yhteisöä. (Jolanki, Suhonen & Rappe 2020: 349–350; Jolanki 2017: 8–9.) Sosiaalinen media on nimensä mukaisesti sosiaalinen toimintaympäristö. Voisiko sosiaalinen media tukea ikääntyneen aktiivista ja omannäköistä elämää tarjoamalla mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja osallistumiseen?
Sosiaalinen media saattaa näyttäytyä ikääntyneille nopeatempoisena nuorille suunnattuna toimintaympäristönä, jossa jaetaan tyhjänpäiväisiltä ja lyhyiltä vaikuttavia julkaisuja. Sisältö ei välttämättä tunnu ikääntyneestä houkuttelevalta, joten hän ei edes halua tutustua erilaisiin sosiaalisen median kanaviin. Sosiaalisen median tietosuoja ja turvallisuus pohdituttavat myös ikäihmisiä. Pelkona on, että arkaluontoiset tiedot leviävät vääriin käsiin ja hakkerit saattavat ottaa laitteet ja pankkitilit hallintaansa.
Uhista huolimatta sosiaalisen median kanavat tarjoavat kuitenkin myös ikääntyneille paljon mahdollisuuksia etänä tapahtuvaan vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen, tiedon ja kokemusten jakamiseen sekä itseilmaisuun omaa sisältöä tuottamalla.
Facebook-sivu digitaalisena toimintaympäristönä
Facebook on yleinen ja pitkään käytössä ollut sosiaalisen median kanava, joka on kanavista eniten saavuttanut suosiota varttuneemman väen keskuudessa. Muut yleiset sosiaalisen median kanavat, kuten Instagram, Twitter, LinkedIn ja TikTok ovat olleet suosittuja nuorempien ikäryhmien keskuudessa. Facebookiin voi rekisteröityä ja perustaa oman sivun kuka tahansa ilmaiseksi. Sivuston ylläpitäjällä on lukemattomia mahdollisuuksia muokata sivuston ominaisuuksia luomalla esimerkiksi sivustolle alaryhmiä, tapahtumia, podcasteja, videoita ja verkkokaupan.
Yksityishenkilön ja yhteisön sivustoilla on tarjolla hieman erilaisia toiminnallisuuksia. Facebook-sivujen yleisimmät ja käytetyimmät toiminnallisuudet ovat erityyppiset julkaisut ja tapahtumat sekä viestittely Messenger-toiminnon kautta. Sivuilla on mahdollista olla vuorovaikutuksessa kaksin tai isommassa ryhmässä viestien, kuvien, videoiden tai videokokousten välityksellä.
Ikäystävällisyyden huomioiminen
Perehdyimme Seniori-infon Facebook-sivuun helmikuussa 2022 ja käytämme sitä blogissa esimerkkinä sosiaalisen median kehittämisestä ikäystävällisemmäksi. Seniori-infon tarkoituksena on antaa tietoa ja ohjausta ikäihmisille suunnatuista kaupungin, yritysten ja järjestöjen palveluista (Helsingin kaupunki). Seniori-infon Facebook-sivulta löytyy palvelun yhteystiedot, erilaisia toimintoja sekä tiedotusluonteisia julkaisuja ikääntyneille suunnatuista tapahtumista ja palveluista.
[caption id="attachment_16060" align="alignnone" width="620"] Esimerkki Facebook-sivun toimintojen monitulkintaisuudesta[/caption]
Toiminnallisuudet voivat olla hankalasti hahmotettavia ja ymmärrettäviä, esimerkiksi suomenkielisten linkkien rivistössä esiintyy keskellä linkki englanniksi (kuva 1). Sivuston käyttäjien kommentteja ja reaktioita vaikutti olevan vähän verrattuna sivun 3050 seuraajaan. Tarjonta näyttää julkaisuissa keskittyvän Helsingin kaupungin oman toiminnan ja tapahtumien esittelyyn. Ikääntyneiden ja palveluntarjoajien joukko on kuitenkin suuri ja heterogeeninen Helsingissä. Seniori-infon Facebook-sivua ja sen julkaisuja olisi mahdollista kehittää vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja osallistumisen kannalta houkuttelevammaksi ikäihmisen ja muiden palveluntarjoajien näkökulmasta.
Iäkkäiden osallisuutta ja vuorovaikutusta voisi tukea esimerkiksi käyttöohjeiden ja iäkkäille suunnattujen työpajojen avulla. Työpajoissa voisi ideoida sivujen sisältöä ja sen tuottamista ikääntyneiden toiveita ja tarpeita kuunnelleen. Iäkkäät voisivat itsekin innostua julkaisujen kirjoittamisesta, kommentoinnista ja jakamisesta. Seniori-infon Facebook-sivun käyttäjät saattaisivat arvostaa vertaistensa julkaisuja.
Aktiiviset helsinkiläiset seniorit voisivat päivittää havaintojaan elämästään Helsingissä, perustaa erilaisia alaryhmiä, esimerkiksi kaupunginosien tai harrastusten mukaan. Tiedotusluonteisia julkaisuja voisi elävöittää kysymyksillä ja keskustelun avauksilla. Näin sivu saattaisi innostaa ikääntyneitä osallistumaan ja vastaamaan nykyistä paremmin iäkkäiden omia tarpeita ja mielenkiinnon kohteita.
Digiosallisuus on myös ikääntyneiden oikeus
Sosiaalisen median kanavat ja digitaaliset toimintaympäristöt antavat paljon erilaisia mahdollisuuksia tukea ikäihmisten vuorovaikutusta ja vahvistaa heidän osallisuuttaan. Tämä edellyttää kanavien kehittämistä ikäihmisten näkökulmasta. Digitaalisen toimintaympäristön kehittäminen ikäystävälliseksi edellyttää lisäksi eri toimijoiden yhteistyötä ja saavutettavuuden huomioimista.
Kirjoittajat:
Merja Palkama, geronomiopiskelija (AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu
Eeva Simiö-Ighmour, geronomiopiskelija (AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu
Sanna Tarnanen, geronomiopiskelija (AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lähteet
Helsingin kaupunki. Seniori-info. Viitattu 18.3.2022.
Jolanki, Outi, Suhonen Riitta & Rappe Erja 2020. Hyvinvointia ja osallisuutta asuinympäristöjä kehittämällä. Artikkeli. Teoksessa Gerontologia 34(4), 349–350.
Jolanki, Outi 2017. Teoksessa Jolanki, Outi, Leinonen, Emilia, Rajaniemi, Jere, Rappe, Erja, Räsänen, Tiina, Teittinen Outi ja Topo, Päivi. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017. Julkaistu 17.5.2017.
Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoimaan. Toisaalta kysynnän kasvu on ollut nopeaa ja suurta, toisaalta työvoiman saatavuus tulevaisuudessa näyttäytyy haasteellisena. Pelkästään laskennallisesti työvoiman määrää lisäämällä tavoitteisiin ei päästä, vaan keskeisimpänä ratkaisuna työvoiman saatavuuden parantamiseksi nähdään alan vetovoiman ja työolojen parantaminen. (1.) Tässä blogissa tarkastellaan kotihoidon vetovoimaa ja tekijöitä, jotka tukevat kotihoidon yrittäjän työvoiman saatavuutta.
Hoiva-alan yrittäjät ovat tunnistaneet omassa arjessaan työvoiman saatavuuden vaikeutumisen ja myös työntekijöiden pysyvyyden haasteet. Hoiva-alan mikro- ja pienyrittäjinä toimivat usein terveysalan koulutuksen omaavat yrittäjät. Sen lisäksi, että yrittäjänä vastaa yrityksen liiketoiminnasta, voi toimia myös itse hoivatyössä. Ajanpuute, liiketoimintaosaaminen ja henkilöstöjohtaminen näyttäytyvät moninaisina haasteina arjessa. Työntekijöiden saatavuuden ja vaihtuvuuden haasteet sävyttävät hoiva-alan yritysten arkea ja näkyvät myös asiakkaiden palveluiden saatavuudessa.
Positiivisella ja rehellisellä työnantajakuvalla on merkitystä
Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa (2) on tunnistettu, että kotihoito kärsii imago-ongelmista, koetun arvostuksen puutteesta ja vanhanaikaisista käsityksistä työn sisällöstä. Kotihoitoyksiköissä ei aina panosteta aktiivisesti ulkoiseen viestintään ja viestinnän kehittämiseen. Aktiivisella ja positiivisella ulkoisella viestinnällä on kuitenkin mahdollista vaikuttaa kotihoidon vetovoimaisuuteen ja imagoon sekä saada lisää hakijoita avoimiin tehtäviin. (3.)
Vaikka viestinnällä pyritään vahvistamaan positiivista mielikuvaa työnantajasta, työn vahvuuksia ja myönteisiä puolia, on työpaikkailmoituksissa oleellista kuvata rehellisesti myös palkkaus ja henkilöstöetuudet sekä kertoa siitä, mitä työtehtäviin kuuluu perushoitotyön lisäksi. Lisäksi olisi hyvä kertoa kliinisen hoitotyön urapolkumalli, jos sellainen on. (4.)
Työnhakijat haluavat nähdä työpaikkailmoituksissa ja yrityksien rekrytointisivustoilla kuvia ja tarinoita oikeista ihmisistä. Lisäksi he haluavat myös tietää työyhteisön arjesta, eli kurkistaa julkisivun taakse (5.) Työntekijöitä rekrytoitaessa on oleellista tuntea kohdeyleisö. Hoitoalan työntekijöillä työ itsessään, ammattitaito ja sen ylläpitäminen, auttamisen halu sekä työn mielekkääksi ja merkitykselliseksi kokeminen palkitsevat. (6.)
Yritykset voivat saada ulkoisella viestinnällä ja mainonnalla sosiaalisessa mediassa helposti lähestyttävää näkyvyyttä, joka edistää yrityksen brändiä ja tuo yrityksille tunnettavuutta. Onnistunut mainos luo hyvää mielikuvaa sekä vaikuttaa mielipiteisiin yrityksestä (7).
Sosiaalinen media voi tukea rekrytointia
Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskelevien ohjelmaan kuuluvat innovaatio-opinnot (MINNO), jotka toteutetaan monialaisina innovaatioprojekteina. Näissä opinnoissa opiskelijatiimit saavat ratkaistavakseen jonkin työelämästä lähtöisin olevan ongelman.
Esitimme sotealan pito- ja vetovoiman haasteet Dallaten - Asiakaslähtöisempää liiketoimintaa ikääntyneiden liikunta- ja hyvinvointipalveluihin - hankkeen nimissä ratkaistavaksi. Kaksi Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijatiimiä ideoi keinoja, joiden avulla kotihoidon palveluja tarjoavat yritykset saisivat paremmin työntekijöitä palvelukseensa. Samalla tiimit pohtivat, miten lisätä työvoiman pitovoimaa kotihoidossa. (8.)
MINNO-projektitiimi kartoitti mielipiteitä kotihoidon mainonnasta ja vetovoimaisuudesta Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tehdyllä kyselyllä. Tuloksista kävi muun muassa ilmi, että kuusikymmentäyhdeksän prosenttia vastaajista toivoi saavansa ensisijaisesti tietoa kotihoidon avoimista työpaikoista sosiaalisen median kautta. Tulevaisuuden työvoiman saatavuuden tueksi sosiaalisen median haltuunotto on siis yrityksille ja organisaatioille yhä tärkeämpää.
Kotihoidon sosiaalisen median brändin on tunnistettu rakentuvan työntekijöiden esiin nostamien vahvuuksien ja työn myönteisten puolien varaan. Myös organisaatioiden työyhteisön arjen livelähetyksistä on saatu hyviä kokemuksia. (3)
Yrittäjille tukea sosiaalisen median hyödyntämiseen
MINNO-projektitiimin haastattelema kotihoidon pienyrittäjä epäili kuitenkin sosiaalisen median kautta viestinnän ja mainonnan lisäävän työtaakkaa. Hän ei myöskään kokenut sosiaalisen median käyttöä luontevaksi itselleen, vaikka uskoikin sen hyödyttävän rekrytoinnissa.
Opiskelijat päätyivät yrittäjän haastattelun innoittamana jatkojalostamaan annettua työelämähaastetta. Lopulta haasteeksi muodostuikin kaksi kysymystä:
Minkälainen on hyvä mainosvideo sosiaalisen mediassa?
Miten mainosvideo tuotetaan helposti ja aikaa tuhlaamatta?
Ratkaisuna opiskelijat loivat ohjevideon hoiva-alan mikro- ja pienyrittäjille. Videolla annetaan ohjeita rekrytointivideon tekemiseen ja kerrotaan, mitä asioita kannattaa tuoda esiin rekrytointivideossa. (9.)
Ensimmäisessä osiossa perustellaan rekrytointivideon hyötyjä.
Toisessa osiossa kerrotaan, minkälaista sisältöä kotihoidon rekrytointivideossa kannattaa nostaa esiin.
Kolmannessa osiossa ohjeistetaan rekrytointivideon tekeminen vaiheittain. (9.)
Lähteet
Tevameri, Terhi 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan: Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua (julkaisut.valtioneuvosto.fi). TEM toimialaraportit 2021:2. Viitattu 25.10.2022.
Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä - hanke (essote.fi)
Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä - hanke 2020-2021. Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon viestinnällä 2020–2021. (PDF) Dia-esitys. Viitattu 13.9.2022.
Holmberg, Jan 2021. Hoitajien rekrytointi on lapsenomaista. (tehylehti.fi) Tehy-Tehyläisten oma lehti. Blogipostaus. 20.8.2021. Viitattu 15.9.2022.
Suonpää, Sanna. Sosiaalinen media rekrytointikanavana –hypeä vai hyötyä? Monster.fi. Viitattu 13.9.2022.
Vetovoimainen vanhustyö -hanke 2022. Vetovoimatekijät. (PDF) Viitattu 25.10.2022
Kansanniva, Miikka 2018. Mainosvideon merkitys pienyrittäjälle. (theseus.fi) Opinnäytetyö. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. Viestinnän koulutusohjelma, mediatuottaminen. Viitattu 13.9.2022
Dallaten innovaatioprojektit: Veto- ja pitovoima 2022 (dallaten.fi). Viitattu 25.10.2022
Kotihoito vetovoimaiseksi. Metropolia MINNO -projekti syksy2022. (Youtube.com)
Kirjoittaja
Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on Metropolian projektipäällikkönä ja lehtorina toimiva johtamisen kehittäjä, opetusalan moniottelija ja terveyden edistäjä.
Informaatiotulvan hallinta voi olla tänä päivänä melko suuri haaste, sillä propagandan ja aktuaalisen tiedon erottaminen toisistaan on vaikeaa. Valeuutisten erottaminen provokatiivisesta toiminnasta voi olla jopa mahdotonta. Viime aikoina onkin sosiaalisessa mediassa jaettu vinkkejä siitä, kuinka erottaa valeuutinen oikeasta uutisesta. Usein sanotaan, että totuus on tarua ihmeellisempää, mutta uutisten suhteen useampi samansisältöinen uutisointi voi olla keino varmentaa tiedon oikeellisuutta. On arvokasta löytää keinot mielensä rauhoittamiseen.
Näetkö ankan vai pupun?
[caption id="attachment_10372" align="aligncenter" width="255"] Joseph Jastrow, 1900, Fact and Fable in Psychology. Houghton, Mifflin and Co, s. 294-296.[/caption]
Yllä oleva piirroskuva on klassinen esimerkki siitä, kuinka ihmisen tunnetila tai ympäristö voi vaikuttaa siihen, havaitseeko katsoja kahta eläintä esittävästä kuvasta mielestään pupun vai ankan (1).
Kuinka voi antaa veden valua ankan selästä? Miten ollaan resilienttejä informaation tukahduttavalle vaikutukselle?
Mikäli uutisvirtaa tai somea seuraa hyvin aktiivisesti, voi olla, että niiden sisältö saa tarpeettoman suuren merkityksen arjen ajattelussa ja tunnetiloissa. Kuormittumisen säätelyä on hyvä tarkkailla. Olisi hyvä miettiä, mitä jatkuvan sisältövirran seuraamisella hakee takaa, tai mitä tarkoitusta se palvelee.
Meillä on joka hetki mahdollisuus vaikuttaa omiin tunteisiimme ja ajatteluumme
Mikäli huomaa oman ahdistuksen lisääntyvän, kannattanee sosiaalisen median ja uutisten seuraaminen jättää vähemmälle. Ahdistuksen kuopasta ylös pääsyyn on monia keinoja ja kukin löytää ne itselleen sopivimmat: joillakin se on juttelu ystävien kanssa, toisilla luonnossa kulkeminen tai urheilu. Itsensä ja tuntemustensa kuulostelu kuitenkin kannattaa ja johtaa usein muutenkin parempaan itsetuntemukseen.
Läsnäoleminen omassa kehossa ja ajattelun tasaaminen rauhallisen hengityksen avulla ovat hyviä keinoja tyynnyttää laukkaavaa mieltä, koska miksi et tekisi niin? Murheessa vellominen ei muuta tosiasioita, mutta helposti lamaannuttaa ja estää omaa toimintaa.
Toiminnan ja lamaantumisen vaihtelun voimakkuus voi näkyä resilienssinä. Sillä tarkoitetaan henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen pystyy, usein tiedostamattomasti, hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Resilienssin merkitys nousee esille erityisesti yllättävissä ja vaikeissa tilanteissa, jotka haastavat ihmisen totutut toimintamallit ja ajatukset (2), jota on mahdollisuus myös itse kasvattaa.
Ajatteluaan voi herätellä näkökulman vaihtamisella
Näkökulman vaihtamisen taito voi auttaa huomaamaan, etteivät asiat olekaan niin yksioikoisia. Silloin voi huomata, että jossain vaikeassa ja hankalassa seikassa tai tilanteessa, on jokin hyvä puoli (tai sitä voi yrittää etsiä). Huomio hyvästä voi auttaa työskentelemään hankalan asian eteen tai sen parissa.
Usein sanotaan, että kun huomaa ne asiat, jotka ovat jo hyvin, huonompien asioiden merkitys vähenee. Priorisoiminen hyvään ja toimivaan voivat toimia myös vipuvartena vaikeiden asioiden työstämisessä ja lisätä motivaatiota.
Hyvän näkeminen ja siihen keskittyminen ei siis välttämättä tarkoita pään pistämistä positiivisuuden pensaaseen. Se voi tarkoittaa, että löytää itsestään ne voimavarat ja vahvuudet, joilla asioiden ja hyvinvoinnin eteen jaksaa kamppailla.
Näkökulman vaihtamista voimavaroihin ja vahvuuksiin harjoitellaan yhdessä myös Katse tulevaisuuteen -hankkeessa, jotta yritysten resilienssi vahvistuisi.
Kirjoittaja
Helena Miettunen (FT, lastenpsykiatria FM, logopedia KM, kasvatuspsykologia) on Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori ja tutkintovastaava sekä Katse tulevaisuuteen - hankkeen asiantuntija.
Lähteet
Joseph Jastrow, 1900, Fact and Fable in Psychology (archive.org). Houghton, Mifflin and Co, s. 294-296.)
Mitä resilienssi on? | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Kirjallisuutta
Aivotaidot – käytä päätäsi paremmin (2017). Isomäki, H. & Uusitalo, N. Gummerus.
Deception in psychology: moral costs and benefits of unsought self-knowledge. Bortolotti L, Mameli M.Account Res. 2006 Jul-Sep;13(3):259-75. doi: 10.1080/08989620600848561.PMID: 17124761
Elämän tarkoitus, suuntana merkityksellinen elämä (2020) Martela, F. Gummerus.
Hyvinvointia mielelläsi. Arvoista suunta elämäntapamuutokseen. (2020) Tevanlinna, A. Atena.
Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. (2013) A. Pietikäinen, Duodecim.
Miksi aivot sanovat ei? Opi uusi tapa ajatella (2015) Lappalainen, M. Minerva-kustannus.
Näkökulman vaihtamisen taito (2011). Mattila, A.S. WSOY, Business pokkarit.
Omaa tehtävää etsimässä (2019). Pajunen, R. Otava.
Positiivisen psykologian voima (2015). Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) PS-kustannus.
Työkirja, työelämän vallankumouksen perusteet (2012). Tuominen, S. & Pohjakallio, P. WSOY.
Viisas mieli (2019). Opas tunnesäätelyvaikeuksista kärsiville. Sadeniemi, M., Häkkinen, M., Koivisto, M., Ryhänen, Te. & Tsokkinen, A-L. Duodecim.
Kommentit
Ei kommentteja