Kulttuurituottajalle on monia työllistymismahdollisuuksia kulttuurin eri aloilta, mistä tällä hetkellä yksi suosittu ala on ollut televisiotuotannot. Suomessa televisiotuotantoyhtiöitä on monia ja tuotettavia ohjelmia löytyy laaja kirjo. Yleisesti televisiotuotannot jaetaan kahteen eri osa-alueeseen non-scripted, eli käsikirjoittamattomiin sarjoihin, sekä scripted, eli käsikirjoitettuihin sarjoihin. Raa’asti yleistäen non-scripted sarjat ovat reality- ja viihdeohjelmia ja scripted sarjat taas osaltaan draama ja komediaohjelmia.
Televisiotuotannoissa työskentely on usein projektiluontoista. Työolosuhteet ovat välillä haastavia ja epätyypillisiä. Tv-alalla työskentelevät voivat löytää itsensä niin etelän auringosta, Lapin pakkasista kuin myös Helsingin loskasäästä. Alalla on pienet piirit, työryhmät koostuvat usein määräaikaisista freelancer-työntekijöistä. On ennemmin sääntö kuin poikkeus, että työryhmäläiset ovat osin tuntemattomia toisilleen.
Olen työskennellyt televisiotuotannoissa noin 3 vuotta, minkä aikana olen saanut mahdollisuuden työskennellä ja oppia niin non-scripted kuin myös scripted tuotannoista. Oma kokemukseni perustuu ainoastaan tuotanto-osaston työtehtäviin, missä olen työskennellyt niin tuotantoharjoittelijana, -assistenttina, -koordinaattorina kuin myös tuotantopäällikkönä.
Tein viimeisen kulttuurituotannon syventävän projektin non-scripted televisiotuotannosta, missä työskentelin tuotantopäällikkönä. Koska tuotantopäällikön työtehtäviin kuuluu esihenkilö- ja työnjohtamisvastuu, halusin tarkastella projektin syventymisalueena henkilöstöjohtamista televisiotuotannoissa.
Kaija Collin ja Soila Lemmetty ovat määritelleet kirjassaan Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä (2019, s. 46) pehmeän henkilöstöjohtamisen mallin, missä keskeisintä on: avoin viestintä, ryhmien merkitys työnteossa, yksilön mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen sekä organisaation vuorovaikutus ympäristön kanssa.
Mukauttaen Collinin ja Lemmetyn (2019, s. 46) pehmeän henkilöstöjohtamisen mallia, tässä neljä vinkkiä henkilöstöjohtamiseen tv-alalla:
- Avoin viestintä
Viestinnän merkitystä johtamisessa ei voi ikinä korostaa liikaa! Usein mahdolliset konfliktitilanteet johtuvat väärinkäsityksistä ja viestintäkatkoksista. Ole aina rehellinen, avoin ja läpinäkyvä viestinnässäsi. Positiivinen ja rauhallinen asenne on hyvä pitää mielessä vaikeinakin päivinä.
- Ryhmien merkitystä työnteossa
Televisiotuotannot koostuvat usein monimuotoisista työryhmistä, missä osaaminen asettuu laajalle skaalalle teknisistä taidoista taiteelliseen ammattilaisuuteen. Hyödynnä työryhmän monialaista osaamista ja kannusta työntekijöitä yhteistyöhön. Yritä välttää kuppikuntien ja turhan hierarkian syntymistä kuvaussetissä. Ryhmäytyminen on tärkeä voimavara haastavassa työympäristössä.
- Yksilön mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen
Tv-tuotantojen suola on oman työntuloksen konkreettinen näkeminen. Muista arvostaa ja kiittää jokaisen työpanosta; pienistäkin puroista syntyy kaunis joki. Luo henkilöstöjohtajana työntekijöille mahdollisuudet ammatilliseen kehitykseen ja ole tukena jokaisessa kehityksen vaiheessa. Luottamuksen kokemus ja vastuun saaminen lisää työntekijöiden työssä viihtymistä.
- Organisaation vuorovaikutus ympäristön kanssa
Henkilöstöjohtajana muista, että edustat organisaatiota, jossa työskentelet. Viesti ja toimi johdonmukaisesti sekä esimerkillisesti organisaation arvojen mukaisesti. On hyvä kertoa ja muistuttaa työryhmää turvallisen tilan periaatteista sekä organisaation työsuojeluvaltuutetuista. Tärkeimpänä, kohtele ihmisiä ihmisinä.
Omalla urallani uskon oman henkilöstöjohtamisen tyylini muotoutuvan ja kehittyvän. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. 😊
-Ailiina, Kulttuurituottaja vuosikurssilta 2020
Lähde: Collin, K. & Lemmetty, S. (2019). Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä. Edita.
Ei kommentteja