Kutitus on lasten ja nuorten vuosittainen taidefestivaali, joka tarjoaa monipuolisesti korkeatasoista taidetta pääkaupunkiseudun asukkaille. Tapahtuman järjestäjä on Espoon kulttuurikeskus, jonka ansiosta Kutitus-festivaalilla on 18 yhteistyökumppania mahdollistamassa huikeaa festivaalia. Syksyllä 2018 festivaali järjestettiin yhdeksättä kertaa, jolloin teemana oli Merelliset seikkailut, Itämeren ja ympäristön suojelu. Festivaali tuki John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hanketta. Vuoden 2018 Kutitus-festivaali sai kävijäennätyksen. Viiden päivän festivaaleilla kävi reilusti yli 12 000 kävijää. Tapahtuman esityksissä kävi yhteensä yli 6000 katsojaa.
Toimin Kutitus-festivaalissa tuotantokoordinaattorina. Työskentelin pääsääntöisesti festivaalin tuottajan kanssa, kulttuurikeskuksen toimijoiden ja festivaalin yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektini alkoi tuotannollisilla tehtävillä reilu viikkoa ennen festivaalia työskentelemällä kulttuurikeskuksen toimistolla, jolloin valmistelin festivaalin liittyviä toteutuksia. Festivaalin rakentaminen tapahtui kaksi päivää ennen festivaalia, jossa olin mukana tapahtumatilan visuaalisen ilmeen rakentamisessa ja festivaalin tuotannossa. Toimin tuotantokoordinaattorina viidenpäivän ajan sekä lopuksi osallistuin festivaalin purkuun ja purkupalaveriin.
Näkökulmana sisäinen viestintä
Festivaalin onnistumiselle tärkeään osaan nousi hyvä suunnitelmallisuus, hyvät resurssit, ammattitaitoinen toteutus ja toimiva sisäinen viestintä. Kun viestintä toimii loistavasti, se on työyhteisön voimavara. Yllätyin, kuinka paljon positiivinen yhteishenki voi vaikuttaa sisäiseen viestintään ja sen myötä tuloksiin. Vaikka sähköinen viestintä nykypäivänä on nopeaa ja tehokasta, silti kasvotusten käydyt keskustelut ovat mielestäni hyvä tapa hoitaa viestintää, täten molemmat osapuolet saavat tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi.
Sisäiseen viestintään kuuluu yhteistyö ja tiedotus. Yhteistyöllä pyritään toimimaan sujuvasti ja hyvässä hengessä yhteisen tavoitteen, tehtävän tai toiminnan eteen. Tiedotuksella välitetään sanomaa, tietoa, informaatiota talon sisällä. Sisäiseen viestintään liittyy myös sisäinen markkinointi, jolla yhteisö ja sen visio, arvot, tavoitteet, yhteisökulttuuri, toiminta ja tuotteet sekä palvelut tulevat tutuiksi henkilöstölle. Oli hienoa havaita, kuinka Espoon kulttuurikeskuksessa kannustava ja iloinen yhteishenki tukivat yhteistoimintaa ja tiedotusta.
Sisäinen viestintä yhteisössä sitouttaa, motivoi ja tuo tuloksia. Havaitsin, että festivaaliin sitoutuneet työntekijät olivat hyvin motivoituneita työhönsä. Heidän keskinäinen viestintä oli positiivista ja vuorovaikutteista. Näin rakentui hyvä yhteishenki ja ”yhteen hiileen puhaltaminen”. Mielestäni hyvä viestintä on suunniteltua, johdettua ja tavoitteellista toimintaa. Viestinnän onnistuminen perustuukin ammatilliseen osaamiseen ja kaikkien työskentelevien oman panoksen laittamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Festivaalissa korostui suullinen viestintä mutta samalla nousi esiin myös sanaton viestintä, joka on selkeästi kielellisestä viestintää vahvempaa ja vaikuttavampaa. Se välittää myös enemmän tunnetiloja. Suullisessa viestinnässä asiat saavat merkityksiä, toisaalta elekieli voi kertoa jostain aivan muusta. Ihmisen eleet ovatkin mielestäni tärkeä viestinnän muoto. Suullisessa viestinnässä toisaalta sanat ja eleet voivat lähettää meille myös ristiriitaisen sanoman. Toiminnan kieli voi olla myös tahatonta tai tahallista viestintää, yhdistävää tai hajottavaa viestintää.
Espoon kulttuurikeskuksessa oli iloinen, kannustava ja yhteisöllinen ilmapiiri, joka inspiroi työntekijöitään. Kommunikointi oli hyvin toverillista, kaikista asioista voitiin puhua heti, suoraan ja kasvotusten, joka selvästi rakensi luottamusta. Kun yhteinen työilmapiiri on loistava työyhteisössä, on selvästi helpompi kommunikoida ja työskennellä yhteisönä. Mielestäni tuottajana työskenteleminen vaatii aktiivista sosiaalisuutta ja ammattimaista viestinnällistä osaamista.
Pohdin, mitä sisäinen viestintä voi parhaimmillaan olla? Uskon, että yhteistyön ja tiedotuksen lisäksi arvostusta omaa ja muiden tekemistä kohtaan. Selvästi positiivinen viestintä vaikuttaa työntekemisen laatuun ja tavoitteisiin. Oli hienoa havaita, kuinka kulttuurikeskus toivotti kaikki työntekijät tervetulleiksi joukkoonsa, mikä selvästi edisti heti ryhmähenkeä: ajatuksella, että olet yksi meistä. Tiivis sosiaalinen yhteisö, jossa toimitaan yhdessä, jokainen hoitaen oman vastuualueensa – on selvästi yrityksen voimavara.
Ei kommentteja