Tein ensimmäisen vuoden projektin Suomen Kansallismuseoon Adelina Korkalan, Iivari Nenosen ja Linda Viljasen kanssa. Tehtävänämme oli toteuttaa viidentoista minuutin opastusvideo, joka avaa kymmenen museoesineen tarinat.
Yksi mieleenpainuvimmista lauseista vuoden oppitunneilta kuului: ”Muistakaa, että jokainen tapahtuma loppuu”. Niin loppuu myös videotuotanto, mutta pitkälle kuvausten jälkeen. Jälkityö oli ainakin minulle aikaa vievin osuus – joskin odotettu sellainen.
Kuvausten jälkeen kädet syyhysi editointityöhön pääsyä. Nyt kun se on valmis, voi naurahtaa prosessille, mutta ongelmilta ei vältytty siinä työssä.
Vielä kuvauksissa tehtiin muutamia muutoksia poiketen kuvakäsikirjoituksesta. KUVA: Adelina Korkala (2018)
Viimeisimmästä editoinnistani oli ehtinyt kulua lähemmäs vuosi aikaa ja aikaisemmat projektit olivat olleet kooltaan huomattavasti pienempiä. Ennen yhdenkään videopätkän avaamista, tietokoneeni osoitti, ettei työ sitä kiinnostanut yhtä paljon kuin minua. Jaksoin työskennellä kiukuttelevan läppärin kanssa yhden päivän kunnes totesin, että aika valuu näin hukkaan.
Saimme työryhmän kanssa ratkaistua ongelman, koska Iivarilta löytyi oikeanlainen välineistö editointiin. Vielä siinäkään vaiheessa ei päässyt tuulettamaan, koska isojen tiedostojen siirtely ei ole mikään nopea puuha. Kaikessa turhauttavuudessaan tekninen säätö oli minulle tarpeen. Oli tärkeää oppia tuntemaan omien välineiden rajat. Jatkossa osaan varautua vastaavaan ja ennaltaehkäistä turhan odotteluajan vähintäänkin puhdistamalla laitteet etukäteen.
Yhdessä kuvatun materiaalin lisäksi käytimme projektiin paljon museon arkistomateriaalia. Vaati koko työryhmältä luovuutta miettiä, miten saisimme tarinoista entistäkin kiinnostavampia arkistokuvilla. Suurimman työn niiden kasaamiseen tekivät Linda ja Adelina. Aikaa kului melko paljon pelkästään materiaalien lataamiseen tietokoneelle, koska jaoimme niitä toisillemme Google Drivessa.
Editointiprosessi oli ajattelun ja teknisen työn lisäksi myös paljon keskustelua. Jälkityö ryhmässä vaatii kompromisseja ja aikaa huomattavasti enemmän kuin yksin. Voi sanoa, että nyt myös lopputulos on harkittu ja hiottu, koska sitä on ollut arvioimassa niin moni silmäpari.
Lisää projektistamme tiimimme aiemmissa postauksissa, joista viimeisin on Linda Viljasen Viimeistelyä vailla
Iita Ylönen
Ei kommentteja