Teksti: Katja Uski; johdanto, elpymiseen liittyvä graafi ja toimitus: Eeva Tawast; kuvat Anu Rantala Hyötykasviyhdistyksen viestijä Kristoffer Ignatiuksen kautta
Hyvinvoinnin tilojen toiminnassa aineksia hyvinvointiin haetaan luonnosta, kuten Annalanmäen puutarhakulttuurista, kauniista kaupunkiluonnosta ja hyötykasvien viljelystä. Myös kaupunkiympäristössä luontoelementit virkistävät tutkitusti harrastajaansa enemmän kuin muunlaiset kaupunkiaktiviteetit (Sievänen ym. 2010). Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa hyödynnetään luonnon elvyttävyyttä hyvinvoinnin lisääjänä (green care). Esimerkiksi Sormet multaan -työpajat ovat tarjonneet Annalan huvilalla ja Lapinjärven Perinnetalkoissa monille ryhmille mahdollisuuden kokea näitä elpymiskokemuksia. Tästä onnesta voi päästä osalliseksi myös kodin viherkasveja hoitaen.
Seuraavat ohjeet antaa Katja Uski, joka työskentelee Annalan huvilassa, Helsingin Hyvinvoinnin tilan taustaorganisaation, Hyötykasviyhdistyksen, toiminnanjohtajana.
Ihanat vihreät kasvimme tarvitsevat erityistä huolenpitoa pimeän talven ja keskuslämmityksen jälkeen. Valomäärän lisääntyessä myös tuholaisetkin lähtevät liikkeelle. On siis oikea hetki katsoa lehvästöön ja huolehtia hetki elävistä ilmanpuhdistajistamme.
Nyt on aika kantaa viherkasvit suihkuun, pyyhkiä pölyt isolehtisistä kasveista sekä tarkastella kasvupisteitä ja lehtien alle: näkyykö siellä jotain liikettä? Tuholaiset iskevät yleensä pimeän ajanjakson jälkeen päivän alkaessa pidentymään. Vihannespunkit, lehtikirvat, villakilpikät ja ripsiäiset ovat yleisimmät huonekasvien tuholaiset. Osa vähenee ahkeralla sumuttamisella, osalle täytyy ottaa kovemmat keinot kehiin, esim luonnonpyretriinin ja rapsiöljyn yhdistelmä Spruzit-sumuteella ja Provado -hyönteistikuilla.
Uutta kasvualustaa kaipaavat kasvit ovat yleensä lopettaneet kasvamisen, ne ovat hailakan värisiä tai niiden ruukut ovat käytännössä täynnä pelkkiä juuria. Tärkeää on huomioida käytettävä kasvualustan laatu, jotta oikeat lajit saavat kasvualustan, jossa ne viihtyvät. Hitaasti kasvavat kasvit kuten palmut ja kuivakkokasvit viihtyvät monesti enemmän hiekkaa tai karkeaa ainesta sisältävässä kasvualustassa ja nopeakasvuiset taas enemmän humusta sisältävässä kasvualustassa.
Huonekasveja on myös hyvä uusia välillä joko kokonaan tai jakamalla, irrottamalla rönsyjä, ottamalla pistokkaita tai leikkaamalla rajusti. Yleisesti pistokkaaksi kannattaa valita hyväkuntoinen latva tai väliverso, joka lajista riippuen on 5-15cm pitkä ja josta on poistettu alimmaiset lehdet.
Kasvit tuovat viihtyisyyttä ja ne tarjoavat tehokkaan sekä yksinkertaisen tavan parantaa huonoa sisäilmaa. Tämä perustuu niiden kykyyn sitoa epäpuhtauksia lehtien pinnoilla olevien ilmarakojen avulla, josta ne siirtyvät juuriston mikrobien hajotettavaksi. Huonekasveilla on mieltä rauhoittava ja piristävä vaikutus. Ne voivat vähentää ahdistusta, masentuneisuutta ja stressiä ja näin ollen myös alentaa kohonnutta verenpainetta, mikä puolestaan edistää kokonaisvaltaista terveyttä ja toimintakykyä.
Elävästä kasvista huolehtiminen opettaa jo lapsillekin vastuuntuntoa. Työpaikalle sijoitetut kasvit voivat myös edistää tehokasta työskentelyä muun muassa parantamalla ongelmanratkaisukykyä. Lisäksi kasvit voivat parantaa luovuutta ja mielialan ollessa virkeä myös toimintakyky on optimaalinen. Sijoittamalla makuuhuoneeseen öisin happea tuottavan kasvin, kuten anopinkielen, voit tutkitusti nukkua yösi paremmin. Kasvit muutenkin nostavat sisäilman happipitoisuutta, joka voi vaikuttaa vireystilaan.
Kasvien parantavista vaikutuksista on tehty paljon erilaisia tutkimuksia.
Englantilaisen Royal College of Agriculturen tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että oppilaiden keskittymiskyky oli 70 prosenttia parempi, kun huoneessa oli kasveja. Vaikutus perustunee sekä kasvien näkemiseen että niiden huoneilmaa parantavaan vaikutukseen.
Vuonna 1989 NASA:n tiedemiehet tutkivat parhaita sisäilmaa puhdistavia kasveja kaksi vuotta suljetuissa koekammioissa sekä biokodissa. Kokeissa keskityttiin 12 yleisen huonekasvin kykyä poistaa formaldehydiä, bentseeniä ja trikloorietyleeniä (mukana tutkimuksessa oli myös Yhdysvaltain maisemasuunnittelijoiden yhdistys, ”Puhdas ilma kasvien avulla” –järjestö). 1990 tutkimusta laajennettiin ja jatkettiin koekammioissa 50 kasvilla, jolloin myrkkykaasuista kerättiin päätietona erityisesti formaldehydiä. Tutkimuksen tuloksista on julkaistu kirja; Raikas Vihreä Koti, B.C. Wolverton 1996.
Naava Oy on tehnyt tutkimuksen 2000-luvun viherseinistä Sydneyn teknillisen yliopiston kanssa 16 viikon ajalta. Tutkimuksessa oli heidän oma kehittämä kasvualusta Nmix ilmankierron kera, jossa tutkittiin Nmix:in kykyä poistaa orgaanista VOC-yhdistelmää MEK:ta. Todettiin että Naava poistaa jokaisella ilmankierrolla systemaattisesti noin 57% kemikaalista – sen puhdistusteho ei heikkene ajan myötä.
Huolehditaan pieni alkukevään hetki hyvinvointiamme lisäävien viherkasvien hyvinvoinnista ja näin saamme itsellemme hyvinvoinnin eväitä loppuvuodelle!
Lue lisää:
- Sievänen, T. – Neuvonen, M. (toim.). 2011. Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 212. 190 s. ISBN 978-951-40-2332-3 (PDF), ISBN 978-951-40-2331-6 (nid.). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.htm.
- Wolverton, B. C. 2008. Raikas vihreä koti – 50 huonekasvia, jotka puhdistavat ilman kodeissa ja toimistoissa. Helsinki: Gummerus kustannus.
Ei kommentteja