Metropolian positiivisen psykologian opiskelijat harjoittelevat Via-vahvuuksiaan Helsingin Lapinlahden Lähteen hankkeessa, jonka kesäkyselyn kautta kaikki voivat osallistua ja vaikuttaa hyvinvointiin liittyvillä näkemyksillään. Opintokäynnillä kukin opiskelija keskittyy oman suunnitelmansa mukaan ja itselleen sopivana ajankohtana valitsemansa VIA-luonteenvahvuuden kehittämiseen. Harjoituksen pohjana on tutustuttu lähiopetuksessa positiivisessa psykologiassa keskeiseen VIA-teoriaan ja sen soveltavaan tutkimukseen. Kukin opiskelija tarkasteli ensin oman luonteensa vahvuuksia mm. VIA-vahvuuskyselyn kautta sekä lähiopetuksen vuorovaikutteisissa käytännön harjoituksissa. Blogin kesäsarjassa julkaistaan viikoittain toimitettuina opiskelijoiden huomioita ja pääosin opiskelijoiden kuvia opintoretkistään Lähteen tapahtumissa.
Matka lähteelle
Kauniina kesäkuun päivänä päätin matkata Lapinlahden Lähteelle. Hiestä märkänä käveltyäni noin 5 kilometrin paahteisen matkan pääsen vihdoin määränpäähäni uteliaana (Via-vahvuus). Ensituntumalta sanottakoon, että rakennus oli aika remontissa, mutta ilmassa oli tietynlaista mystistä vetovoimaa. Mainittakoon, että eräs sukulaiseni on jopa viettänyt 80-luvulla täällä 50 päivää mielentilatutkimuksessa. Rakennushan ei enää ole mielisairaala, joten itse en pääse tämän paikan taikaa kokemaan sen alkuperäisessä viitekehyksessä. Kyllä tämä näinkin kelpaa.
Historian katku vastassa
Päästyäni sisään huomaan ensimmäisenä sisällä olevan shakkilaudan. Shakkihan on tunnetusti yhdistetty mielenterveyshäiriöistä kärsivien lempipeliksi iät ja ajat, joten hymähdän ja totean itsekseni, että minun on parempi pysyä pelistä loitolla. Edessäni seisoi erinäisiä kirjoitustauluja, josta päällimmäisenä mieleeni jäi se, että myös Aleksis Kivi on ollut täällä lataamassa akkuja aikoinaan. Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että Kiven kuolinmökki sijaitsee Tuusulassa, josta itse olen myös kotoisin. Siellä Aleksis heitti kirveen kaivoon viimeistä kertaa melko pian kotiuduttuaan. Jatkoin matkaani kahvilaan, jossa kuitenkin huomasin varojeni olevan liian rajalliset ostamaan mitään, vaikka himoitsin antaumuksella siellä tarjoiltavia vihersmoothieita.
Käytävähaahuilua
Haahuilin päämäärättömästi hieman liiankin uteliaana käytävillä, koska eksyin ilmeisen kielletylle alueelle ja sain perääni Lähteen työntekijän, joka oli kiinnostunut syistäni olla täällä. Mainittakoon, että karski ulkonäköni saattoi vaikuttaa asiaan ja pääsin johtavalle työntekijälle selittämään hiukan nolona, että olen paikalla rehellisin aikein koulun rästityötä tekemässä. Tämä meni läpi. Pääsin jatkamaan Käytävägalleriaan. Juuri loppunut Seppo Fräntin Haava-näyttely harmitti ja Joonas Iljäksen maalauksista otin kuvia käytävägalleriasta. Eksistentiaalinen hävetykseni haahuilun johdosta johti siihen, että näin parhaaksi lähteä paikalta ja tulla uudestaan kokeilemaan lähiaikoina avattavaa From waste to taste -ravintolaa. Sairaala on hieno paikka.
Ei kommentteja