Teksti: Pia Halonen
Toimitus ja kuvitus (Metropolian kuvapankki): Eeva Tawast
Sammonlahti on Lappeenrannan länsiosassa sijaitseva kaupunginosa. Se on Saimaan rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä Lappeenrannan keskustasta. Väestö koostuu hyvin monimuotoisista asukkaista sosiaalisesta, terveydellisestä ja taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Sammonlahdessa asuu verrattain runsaasti vähätuloisia lapsiperheitä, mutta myös hyvätuloisia. Alueella asuu myös eläkeläisiä ja ikääntynyttä väkeä. Tätä selittänee Sammonlahdessa sijaitsevat ikääntyneiden asumista ja hoivaa tarjoavat palvelut. Opiskelijoita ja opiskelija-asuntoja on paljon, sillä Sammonlahti-Skinnarila alueella sijaitsee Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto sekä LAB ammattikorkeakoulu. Lappeenrannan maahanmuuttajista 43 % eli lähes puolet asuu Sammonlahden alueella. Työttömyysaste on Lappeenrannan asuinalueiden korkein, erityisesti työttömyyttä on nuorilla aikuisilla.
Tiesitkö, että Lappeenranta on kuuluisa opiskelijoidensa järjestämästä Suomen pisimmästä vapusta
Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa olemme ottaneet näitä alueen yhteisön erityispiirteitä huomioon kehittäessämme kaikille yhteistä hyvinvoinnin tilaa, Soppi Sammonlahtea, jotta se vastaisi aidosti alueen ihmisten tarpeisiin.
Tällä hetkellä Soppi Sammonlahti on moniammatillinen asukas-, asiakas- ja työelämälähtöinen toiminta- ja oppimisympäristö sekä kohtaamispaikka Sammonlahtelaisille. Soppi sijaitsee S-marketissa, entisen tyhjilleen jääneen kahvion tiloissa. S-market päätyi antamaan tilan hankkeen käyttöön, ainakin toistaiseksi – ja ilmaiseksi, koska haluavat omalta osaltaan olla mahdollistamassa hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymistä alueella. Yhteisen keskustelun kautta tilalle löytyi nimi Soppi. Nimi kuvaa, että paikka on sangen pieni ja sijaitsee kauppakeskuksen yhdessä kulmassa. Tila on kuitenkin viihtyisä ja helposti kaikkien saatavilla. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta tila on myös todella matalan kynnyksen paikka: kauppakeskukseen on helppo tulla eikä käynti leimaa ketään. Alueen asukkaiden osallisuuden kokemuksen vahvistaminen voi toteutua monin tavoin. Kaikki ovat Soppeen yhtä tervetulleita.
Sopessa järjestetään mm. perhekahvilatoimintaa, naapuriäititoimintaa, digineuvontaa, erilaisia taide- ja hyvinvointilähtöisiä työpajoja, sekä terveyskioskitoimintaa. Sopen toiminnassa huomioidaan myös erilaisia teemapäiviä, kuten esim. Maailman mielenterveyspäivä, jolloin Sopessa järjestetään teemaan sisältyvää toimintaa. LAB ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on Sopen toiminnassa varsin merkityksellinen rooli. Opiskelijat ovat mukana sekä toiminnan kehittäjinä ja aktiivisina osallistujina että ammatillisen osaamisen oppijoina. Toimintaa kehitetään edelleen kävijöiden ehdotusten mukaan. Soppi on innostavan tekemisen, oppimisen ja yhdessäolon paikka, joka on siellä missä ihmisetkin ovat!
Kaikki tämä kehittämistyö on ollut mahdollista vain hyvällä paikallisella verkostoyhteistyöllä. Verkostomme on rakentunut alueen paikallisista toimijoista ja asiantuntijoista. Verkoston muodostumiseen vaikuttivat hyvin pitkälle myös jo aikaisemmin luodut yhteistyösuhteet ja tuntemus toimijoihin. Kehittämistyön alussa lähetimme kutsuja kohdennetusti hankeyhteistyöhön mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Lisäksi kutsuimme avoimesti kaikkia asiasta kiinnostuneita mukaan kehitystyöhön, jotka lähtökohtaisesti olivat kiinnostuneista lähtemään toimintaan mukaan. Halusimme varmistaa, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan.
Verkostoyhteistyön sujumisen kannalta on ratkaisevaa ollut se, miten olemme kyenneet tekemään aidosti yhteistyötä toistemme kanssa. Yhteistyön tekemisessä ovat korostuneet monipuoliset vuorovaikutustaidot sekä aito arvostus toisiamme kohtaan. Olemme tarvinneet avointa mieltä ja ennakkoluulotonta asennetta sekä halua tehdä asioita yhdessä. Kun on ollut aktiivista ajatusten ja mielipiteiden vaihtoa verkostossa toimivien välillä, on syntynyt uusia ideoita ja näkökulmia, jotka ovat vauhdittaneet kehitystyötä eteenpäin. Yhdessä on löydetty monipuolisia ja toimivia ratkaisuja erilaisiin kysymyksiin ja pulmiin. Verkostoyhteistyö on mahdollistanut moniammatillisen asiantuntijuuden ja osaamisen jakamista sekä ajantasaisen tiedon välittämistä toimijoiden välillä. Parhaimmillaan verkostotyö on ollut yhdessä oppimista ja omaa asiantuntijuutta vahvistavaa sekä voimaannuttavaa toimintaa. Verkostotyön myötä on saanut tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin.
LAB ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyökumppanit hankkeessa ovat olleet EKSOTE, ME-talo Lappeenranta/Me-säätiö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kymenpiiri ja Lappeenrannan Mielenterveysseura/Saimaan kriisikeskus. Hankkeessa oppilaitosyhteistyön merkeissä verkostotyötä olemme tehneet Sampo ammattiopiston sekä Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toiminnan viitoittajia ovat olleet Heikintalo ry, Tikankulma (srk), EKTA ry sekä ASPA-koti Virna.
Verkostoyhteistyö jatkuu Hyvinvoinnin tilat-hankkeen osalta edelleen, jotta Sammonlahti olisi hyvä paikka asua ja elää tulevaisuudessakin!
1 Kommentti
Mielestäni on mahtavaa, että tällaisia hyvinvointia tukevia paikkoja luodaan eri puolille Suomea! Positiivisen psykologian hyödyntäminen näkyy toiminnan ideologiassa, jonka mukaan toiminnan on tarkoitus olla innostavaa ja kaikkia osallistavaa. Jokainen on tervetullut, jolloin jokainen saa positiivisen kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta. Näkökulma on mielenkiintoinen, koska osoittaa kuinka ”pienillä” asioilla voi parantaa ihmisen hyvinvointia.