Teksti: Lappeenrannan Hyvinvoinnin tilan, Arjen olohuone Sopen (Soppi) projektikoordinaattori Pia Halonen, kuvat hankkeen työntekijä Anne Backman (LAB-ammattikorkeakoulu)

Nuorten kehitysvammaisten kokkikerho kokoontuu kevään ajan kerran kuukaudessa Kesämäen koulun opetuskeittiöön opettelemaan ruoanlaiton taitoja ja tekemään ruokaa yhdessä. Kokkikerhoon on ilmoittautunut 12 innokasta kokkia ja hyvän ruoan ystävää. Kokkikerhon vetäjinä toimivat LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Ida ja Elina. Kokkikerho on osa heidän vapaasti valittavia projektiopintojaan. Mukana keittiössä ovat myös mahtavat Lappeenrannan LC Weerat, jotka toimivat kokkien apulaisina ruoanvalmistuksessa. He vastaavat myös raaka-aineiden hankinnasta kokkikerhoon. Yhteistyössä on voimaa!

Kokkikerholaiset itse päättävät, mitä ruokaa tai leipomuksia kulloinkin valmistetaan. Ida ja Elina laativat jokaiseen kertaan selkokieliset ruokareseptit, joita noudattamalla jokainen kokki onnistuu! Reseptin saa aina mukaansa ja sitä voi ”testata” kotona uudestaan. Keittiössä on tekemisen meininki ja iloinen puheensorina on aina läsnä. Jokainen osallistuu kykyjensä ja taitojensa mukaan, apu on tarvittaessa aina lähellä. Yhdessä kokkaaminen on hauskaa ja samalla se antaa tärkeitä eväitä sekä hyödyllisiä taitoja itsenäiseen elämään.

Jokaisen kokkauskerran päätteeksi ruokapöytä katetaan kauniisti ja istutaan alas nauttimaan rennosta yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta. Ihastellaan ja ihmetellään sitä, mitä onkaan saatu aikaan. Valmistetut ruoat maistuvat ja tähteitä ei jää. Innolla mietitään jo tulevaa: mitä uutta ja jännää keksitäänkään seuraavalle kerralle?

Kokkikerho tekee hyvää kaikille ja lisää osallisuuden kokemuksia. Se on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan!

Ihminen voi hyvin, kun hän elää arvojensa mukaista elämää ja osallistuu itselle merkitykselliseen toimintaan. Helpommin sanottu, kuin tehty, erityisesti toimintakykyyn tullessa säröjä. Hyvinvoinnin tilat -hanke pyrkii tarjoamaan ympäristön, jossa voi osallistua ja olla osallinen. Kynnys lähtemiseen ja osallistumiseen voi olla kasvanut syystä tai toisesta. Kuinka voimme laskea tuota kynnystä? Kuinka voimme tukea liikkeellelähtöä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti? Aina emme hahmota tilannettamme, joka on johtanut vähäisempään osallisuuteen ja sivustakatsojan rooliin. Kun ihminen pääsee liikkeelle, on tärkeää, kuinka hän tulee vastaanotetuksi ja kuinka voimme auttaa häntä tilanteen hahmottamisessa.

Perinteisesti elämäntilanteiden hahmotusta on tehty siten, että asiantuntija arvioi kohdetta, joka on, vaikka tuo omaa elämäänsä tai maailman menoa sivusta katsova henkilö. Tulokset ovat asiantuntijalähtöisesti tehtyinä olleet ikään kuin objektiivisia. Kuitenkin jo Freud ahkeroi tuon kysymyksen kimpussa, kun mielen sisälle ei voinut ulkoapäin nähdä. Hän totesikin viisaasti ”kun en teitä tunne, niin arvelen teidän kuitenkin itse tietävän teistä jotakin, joten voitteko kertoa siitä?”. Tarkka kuunteleminen on siis tärkeää, jotta voimme saada toisen ihmisen tilanteeseen hahmoa ja peilata sitä takaisin. Lisäksi voimme tarjota erilaisia välineitä oman tilanteen hahmottamiseen. Ns. itsearvioinnit ovatkin tulleet osaksi elämäntilanteiden hahmottamista. Niiden tuloksia olisi hyvä päästä jakamaan jonkun toisen kanssa.

Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa käytetään osallistujien itsearviointina tai yhdessä hanketyöntekijän kanssa tehden erilaisia alkuhaastatteluja ja Kykyviisaria. Kykyviisari on Työterveyslaitoksen kehittämä verkkopohjainen oman toimintakyvyn arviointiväline, joka on oivallinen itsearviointiväline, mutta jolla saadaan myös vaikuttavuustietoa osallistumisen vaikutuksista yksilön toimintakykyyn sekä tietoa hankkeen vaikuttavuudesta.

”Kykyviisari työvälineenä on ollut todella hyvä! Monet nuoret ovat tuloksia ihmetelleet suuntaan tai toiseen ja niiden kautta nuorten kanssa on päästy hyviin keskusteluihin omasta jaksamisesta ja voimavaroista. Todella selkeästi jaettu kysely ja loppuraportin kooste on ollut konkreettinen ja hyvä. Selkeästi selitetty kyselyn tulokset. Monet ovat valitelleet kyselyn pituutta, mutta en itse ole kokenut sitä ongelmaksi. Nuoret saavat kunnolla aikaa pohtia omaa oloaan ja valita omaa tilannettaan kuvaavin vaihtoehto.” –Seinäjoen Kansalaiskampuksen työntekijä

Kuvassa Lappeenrannassa toimiva Arjen olohuone.

Kokemuksemme mukaan Kykyviisari auttaa sen täyttäneitä hahmottamaan tilannettaan. Se myös nostaa kysymyksiä suhteessa omaan tilanteeseen, joita on hyvä päästä pohtimaan toisen ihmisen kanssa, usein pitkäjänteisesti ja luottamuksellisesti. Haasteena hankkeessa ovatkin nousseet kysymykset: kenen kanssa itsearviointia olisi hyvä luottamuksellisesti purkaa ja jäsentää? Missä asioita olisi hyvä käsitellä, jotta niiden käsittelylle olisi niiden vaatima rauhallisuus ja aika? Hankkeen tarkoitus on luoda malli, jossa em. kysymyksiinkin saisimme luotua hyviä ja ihmisiä hyödyttäviä käytänteitä.

Tänään 13.11. on kansainvälinen Ystävällisyyden päivä (World Kindness Day). Hyvinvoinnin tilojen väki Seinäjoelta, Helsingistä, Lapinjärveltä sekä Lappeenrannasta suunnittelee verkostotapaamista ystävällisissä tunnelmissa Seinäjoella.

Kutsumme kaikki kiinnostuneet osallistumaan Hyvinvoinnin tilojen ystävällismieliseen, kaikille avoimeen toimintaan:

Esimerkiksi Helsingissä Annalan huvilan hyötykasvipalstalla voi olla ystävällinen itselleen, luonnolle ja vapaaehtoisille paraikaa 13.11.2018 syyskylvötapahtumassa. Koko perheen tapahtuma on puolestaan tarjolla 15.11.2018: soitinrakennusta, soittoa ja soppaa! Tutustu myös muihin tuleviin tapahtumiin.

Seinäjoen Kansalaiskampuksen kehittämisessä kansalaisopisto kerää kokemuksia ja muisteloita ajalta, jolloin lääninsairaalan rakennus oli vielä alkuperäisessä käytössään. Myös sairaalakäytön jälkeinen aika kiinnostaa – nythän rakennukseen ja sen lähistölle suunnitellaan hyvinvointia lisäävää toimintaa. Olisiko Sinulla kerrottavaa lääninsairaalasta?

Lapinjärven Perinnetalkoissa helpoin tapa osallistua on liittyä ystävälliseen, kaikille avoimeen torstaitalkoiden toimintaan millä tahansa viikolla.

Lappeenrannan Arjen olohuone etsii paikkaansa ja on kutsumassa pian nettikyselyllä kaikkia kiinnostuneita ideoimaan kiinnostavinta toimintaa sekä ilmiantamaan sopivin hyvinvointitoiminnan tila Sammonlahden alueelle.

Hyvinvoinnin tilat -hankkeen taustalla hyödynnetään positiivisen psykologian periaatteita ja mikäpä sen myönteisempää kuin ystävällisyys! Myös Suomen Positiivisen psykologian yhdistys on haastanut kaikki tekemään ystävällisiä tekoja tutuille ja tuntemattomille. Tähän saa helppoja vinkkejä yhdistyksen blogitekstistä. Yhdistys aikoo kerätä heille raportoituja ystävällisiä tekoja facebook-ryhmäänsä ainakin 27.11.2018 saakka. Sinut on haastettu osallistumaan, ole vähintään ystävällinen itsellesi!

Hankkeessa kehiteltäviä Hyvinvoinnin tiloja:

• Helsingissä Annalan huvila
• Seinäjoella Kansalaiskampus
• Lapinjärvellä Perinnetalkoot, Instagram: perinnetalkoot_traditionstalko
• Lappeenrannassa Arjen olohuone
• Jos haluat mukaan Hyvinvoinnin tilojen verkostoon, ota yhteyttä.