Teksti: Pia Halonen

Toimitus ja kuvitus (Metropolian kuvapankki): Eeva Tawast

Sammonlahti on Lappeenrannan länsiosassa sijaitseva kaupunginosa. Se on Saimaan rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä Lappeenrannan keskustasta.   Väestö koostuu hyvin monimuotoisista asukkaista sosiaalisesta,  terveydellisestä ja taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Sammonlahdessa asuu verrattain runsaasti vähätuloisia lapsiperheitä, mutta myös hyvätuloisia. Alueella asuu myös eläkeläisiä ja ikääntynyttä väkeä. Tätä selittänee Sammonlahdessa sijaitsevat ikääntyneiden asumista ja hoivaa tarjoavat palvelut. Opiskelijoita ja opiskelija-asuntoja on paljon, sillä Sammonlahti-Skinnarila alueella sijaitsee Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto sekä LAB ammattikorkeakoulu.  Lappeenrannan maahanmuuttajista 43 % eli lähes puolet asuu Sammonlahden alueella. Työttömyysaste on Lappeenrannan asuinalueiden korkein, erityisesti työttömyyttä on nuorilla aikuisilla.

Tiesitkö, että Lappeenranta on kuuluisa opiskelijoidensa järjestämästä Suomen pisimmästä vapusta

Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa olemme ottaneet näitä alueen yhteisön erityispiirteitä huomioon kehittäessämme kaikille yhteistä hyvinvoinnin tilaa, Soppi Sammonlahtea, jotta se vastaisi aidosti alueen ihmisten tarpeisiin.

Tällä hetkellä Soppi Sammonlahti on moniammatillinen asukas-, asiakas- ja työelämälähtöinen toiminta- ja oppimisympäristö sekä kohtaamispaikka Sammonlahtelaisille. Soppi sijaitsee S-marketissa, entisen tyhjilleen jääneen kahvion tiloissa. S-market päätyi antamaan tilan hankkeen käyttöön, ainakin toistaiseksi – ja ilmaiseksi, koska haluavat omalta osaltaan olla mahdollistamassa hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymistä alueella.   Yhteisen keskustelun kautta tilalle löytyi nimi Soppi. Nimi kuvaa, että paikka on sangen pieni ja sijaitsee kauppakeskuksen yhdessä kulmassa. Tila on kuitenkin viihtyisä ja helposti kaikkien saatavilla. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta tila on myös todella matalan kynnyksen paikka: kauppakeskukseen on helppo tulla eikä käynti leimaa ketään. Alueen asukkaiden osallisuuden kokemuksen vahvistaminen voi toteutua monin tavoin. Kaikki ovat Soppeen yhtä tervetulleita.

Sopessa järjestetään mm. perhekahvilatoimintaa, naapuriäititoimintaa, digineuvontaa, erilaisia taide- ja hyvinvointilähtöisiä työpajoja, sekä terveyskioskitoimintaa. Sopen toiminnassa huomioidaan myös erilaisia teemapäiviä, kuten esim. Maailman mielenterveyspäivä, jolloin Sopessa järjestetään teemaan sisältyvää toimintaa. LAB ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on Sopen toiminnassa varsin merkityksellinen rooli. Opiskelijat ovat mukana sekä toiminnan kehittäjinä ja aktiivisina osallistujina että ammatillisen osaamisen oppijoina. Toimintaa kehitetään edelleen kävijöiden ehdotusten mukaan. Soppi on innostavan tekemisen, oppimisen ja yhdessäolon paikka, joka on siellä missä ihmisetkin ovat!

Kaikki tämä   kehittämistyö on ollut mahdollista vain hyvällä paikallisella verkostoyhteistyöllä. Verkostomme on rakentunut alueen paikallisista toimijoista ja asiantuntijoista. Verkoston muodostumiseen vaikuttivat hyvin pitkälle myös jo aikaisemmin luodut yhteistyösuhteet ja tuntemus toimijoihin. Kehittämistyön alussa lähetimme kutsuja kohdennetusti hankeyhteistyöhön mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Lisäksi kutsuimme avoimesti kaikkia asiasta kiinnostuneita mukaan kehitystyöhön, jotka lähtökohtaisesti olivat kiinnostuneista lähtemään toimintaan mukaan. Halusimme varmistaa, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan.

Verkostoyhteistyön sujumisen kannalta on ratkaisevaa ollut se, miten olemme kyenneet tekemään aidosti yhteistyötä toistemme kanssa. Yhteistyön tekemisessä ovat korostuneet monipuoliset vuorovaikutustaidot sekä aito arvostus toisiamme kohtaan.   Olemme tarvinneet avointa mieltä ja ennakkoluulotonta asennetta sekä halua tehdä asioita yhdessä.   Kun on ollut aktiivista ajatusten ja mielipiteiden vaihtoa verkostossa toimivien välillä, on syntynyt uusia ideoita ja näkökulmia, jotka ovat vauhdittaneet kehitystyötä eteenpäin. Yhdessä on löydetty monipuolisia ja toimivia ratkaisuja erilaisiin kysymyksiin ja pulmiin. Verkostoyhteistyö on mahdollistanut moniammatillisen asiantuntijuuden ja osaamisen jakamista sekä ajantasaisen tiedon välittämistä toimijoiden välillä. Parhaimmillaan verkostotyö on ollut yhdessä oppimista ja omaa asiantuntijuutta vahvistavaa sekä voimaannuttavaa toimintaa. Verkostotyön myötä on saanut tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin.

Tänä vuonna poliisi kehottaa jäämään vappuna kotiin tai ainakin noudattamaan piknikillä turvavälejä ja pieniä kokoontumisia.

LAB ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyökumppanit hankkeessa ovat olleet EKSOTE, ME-talo Lappeenranta/Me-säätiö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kymenpiiri ja Lappeenrannan Mielenterveysseura/Saimaan kriisikeskus. Hankkeessa oppilaitosyhteistyön merkeissä verkostotyötä olemme tehneet Sampo ammattiopiston sekä Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toiminnan viitoittajia ovat olleet Heikintalo ry, Tikankulma (srk), EKTA ry sekä ASPA-koti Virna.

Verkostoyhteistyö jatkuu Hyvinvoinnin tilat-hankkeen osalta edelleen, jotta Sammonlahti olisi hyvä paikka asua ja elää tulevaisuudessakin!

Näin rakentui Nuorten Etä-Startti

Teksti ja kuvat: Laura Kivimäki, Hyvinvoinnin tilat, Seinäjoen Kansalaiskampus/ Tammikampus

Toimitus: Eeva Tawast

Kevät 2020 muutti arkemme täysin. Puheessamme vilahtelee erikoisia sanoja, kuten karanteeni, eristys, poikkeuslaki, etäopetus… Erilaisia etätyöpisteitä rakentuu kotitoimistoina toimiviin vaatehuoneisiin, varastoihin ja saunoihin. Lapset viettävät aikaa erilaisten sovellusten parissa – ja ihan meidän aikuisten käskystä. Harrastukset – peruttu, kaverisynttärit – peruttu, teatteriesitykset – peruttu, lomamatkat – peruttu, arki – as we knew it – peruttu. Ja kuinka pitkäksi aikaa – sitä ei kukaan tiedä.

Seinäjoen kansalaisopistolla on syksystä 2018 lähtien ollut käynnissä Nuorten Startti. Startti on työpajatoimintaa nuorille, jotka ovat vailla opiskelu- tai työpaikkaa tai muuta mielekästä toimintaa. Starttiin ohjaudutaan pääasiassa etsivän nuorisotyön, aikuissosiaalityön tai AIMO:n kautta.

Startti toimii (normaaliolosuhteissa!) kahtena päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Toiminnan perusajatus on pitää yllä työpajatoimintaa oppilaitoksen – tässä tapauksessa Seinäjoen kansalaisopiston – keinoin. Käytännössä siis ohjelmassa on ollut esim. opiston opettajien pitämiä liikuntahetkiä, kädentaitoja yms. Olennaista startissa on kuitenkin yhdessä olo, yhdessä tekeminen ja yhdessä omien vahvuuksien löytäminen. Ja kaikki tämä on nyt – peruttu. Samana maaliskuisena päivänä, kun tuli päätös koulujen sulkemisesta ja opetuksen siirtämisestä kotona tapahtuvaan etäopetukseen, tuli myös päätös, että kaikki kuntouttavan työtoiminnan sopimukset keskeytetään. Tällöin keskeytyy myös kuntouttavan työtoiminnan ylläpitokorvaus sitä saaville asiakkaille. Eli toisin sanoen meidän starttilaisilta keskeytyi sekä toiminta että toimeentulo. Kuten kaikilta muiltakin tuhansilta vastaaviin työpajoihin osallistuvilta ihmisiltä ympäri maan.

On sanomattakin selvää, että tilanne on sietämätön. Ensin olemme pari vuotta tehneet töitä sen eteen, että saisimme nämä ihmiset osallistumaan toimintaan, lähtemään pois kotoa, kokemaan ryhmässä tekemisen iloa ja onnistumista, huomaamaan, että onkin oikeastaan ihan mahtavaa, että elämässä on joku rytmi. Ja nytkö pitäisi vain sanoa, että heippahei ja pysykää kotona, tämä oli nyt tässä? Ei, siihen me emme lähteneet, vaan kehitimme rytinällä Etä-Startin!

                  

Kuvassa tehdään videota, jossa ohjeistetaan tekemään porrastreeniä luonnossa.

Etä-Startti keskittyy samoihin toimintoihin kuin varsinainenkin Startti. Toimintaa on aina tiistaisin ja torstaisin klo 10-14. Ryhmäläisillä on Whatsapp-ryhmä, jota kautta tieto ja tehtävät sekä muu yhteydenpito sujuu. Konsepti on sama kuin normaalissakin Startissa: tehdään yhdessä. Nyt vain etänä. Toisin sanoen lähdetään vaikka kaikki yhtä aikaa lenkille. Matkan varrella otetaan puhelimella kuvia ja laitetaan niitä muille ryhmäläisille ja kommentoidaan toisten kuvia. Tai tehdään jumppa: ohjaajat kuvaavat yhdessä opiston liikunnanopettajan kanssa jumppavideon, josta laitetaan kaikille linkki. Kaikki avaavat sen samaan aikaan ja tekevät kotona. Videon jälkeen käydään taas viesteillä keskustelua aiheesta.

Starttilaiset ovat olleet kovia kokkaamaan ja se on ollut yksi tärkeä toiminto: lähes joka kerta on tehty yhdessä ruokaa. Tämän innoittamana aloitetaan myös starttilaisten keittokirjan kokoaminen. Erilaisten sähköisten alustojen avulla kootaan ryhmäläisten suosikkireseptejä yhteen ja kokeillaan myös uusia ohjeita. Kokata voi myös etänä yhdessä, esim. Teams-sovelluksen avulla.

Onkin huomattu, että oikeastaan lähes kaikkea toimintaa voi tänä päivänä tehdä etänä. Fyysistä läsnäoloa se ei ikinä korvaa, mutta näissä olosuhteissa: parempi edes näin. Olemme myös jo nyt todenneet, että tällainen etätoiminta voisi hyvinkin jäädä ohjelmaan myös näiden sulkujen jälkeen. Jos asiakkaan kunto on sellainen, että fyysinen kotoa lähteminen ei vielä ole mahdollista, mutta jotain kipinää aktivoitumiseen olisi, niin Etä-Startti voisi toimia ponnahduslautana varsinaiselle Startille.

Miten sitten saada ihmiset mukaan? Taloudellinen porkkana on aina hyvä ja meidän kaupungissamme ymmärrettiin tämä. Etä-Starttiin osallistuvalle nuorelle maksetaan osallistumispäivistä täydentävää toimeentulotukea. Tämä kertoo myös siitä, että Startin aikaisemman toiminnan laatu ja merkittävyys nuorten elämässä on tavoittanut viranomaiset.

Kuvissa Startin ohjaajat Anne Kevätjoki ja Teija Pitkäkangas hajautetuissa toimipisteissä – käytävävuorolla Teija.

Toisin sanoen meidän Hyvinvoinnin tilamme siirtyi hetkeksi virtuaalimaailmaan. Se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, mutta parempi kuin täysin tyhjä kalenteri. Toiveissa luonnollisesti on, että tämä tilanne ei jatku liian pitkään. Nyt jos koskaan huomaamme, kuinka tärkeää fyysinen läsnäolo meille ihmisille on. Toivottavasti muistamme sen vielä silloinkin, kun konkreettiset kohtaamiset ovat jälleen osa arkipäiväämme.

Teksti: Katja Uski; johdanto, elpymiseen liittyvä graafi ja toimitus: Eeva Tawast; kuvat Anu Rantala Hyötykasviyhdistyksen viestijä Kristoffer Ignatiuksen kautta

Hyvinvoinnin tilojen toiminnassa aineksia hyvinvointiin haetaan luonnosta, kuten Annalanmäen puutarhakulttuurista, kauniista kaupunkiluonnosta ja hyötykasvien viljelystä. Myös kaupunkiympäristössä luontoelementit virkistävät tutkitusti harrastajaansa enemmän kuin muunlaiset kaupunkiaktiviteetit (Sievänen ym. 2010). Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa hyödynnetään luonnon elvyttävyyttä hyvinvoinnin lisääjänä (green care). Esimerkiksi Sormet multaan -työpajat ovat tarjonneet Annalan huvilalla ja Lapinjärven Perinnetalkoissa monille ryhmille mahdollisuuden kokea näitä elpymiskokemuksia. Tästä onnesta voi päästä osalliseksi myös kodin viherkasveja hoitaen.

Seuraavat ohjeet antaa Katja Uski, joka työskentelee Annalan huvilassa, Helsingin Hyvinvoinnin tilan taustaorganisaation, Hyötykasviyhdistyksen, toiminnanjohtajana.

Ihanat vihreät kasvimme tarvitsevat erityistä huolenpitoa pimeän talven ja keskuslämmityksen jälkeen. Valomäärän lisääntyessä myös tuholaisetkin lähtevät liikkeelle. On siis oikea hetki katsoa lehvästöön ja huolehtia hetki elävistä ilmanpuhdistajistamme.

Nyt on aika kantaa viherkasvit suihkuun, pyyhkiä pölyt isolehtisistä kasveista sekä tarkastella kasvupisteitä ja lehtien alle: näkyykö siellä jotain liikettä? Tuholaiset iskevät yleensä pimeän ajanjakson jälkeen päivän alkaessa pidentymään. Vihannespunkit, lehtikirvat, villakilpikät ja ripsiäiset ovat yleisimmät huonekasvien tuholaiset. Osa vähenee ahkeralla sumuttamisella, osalle täytyy ottaa kovemmat keinot kehiin, esim luonnonpyretriinin ja rapsiöljyn yhdistelmä Spruzit-sumuteella ja Provado -hyönteistikuilla.

Uutta kasvualustaa kaipaavat kasvit ovat yleensä lopettaneet kasvamisen, ne ovat hailakan värisiä tai niiden ruukut ovat käytännössä täynnä pelkkiä juuria. Tärkeää on huomioida käytettävä kasvualustan laatu, jotta oikeat lajit saavat kasvualustan, jossa ne viihtyvät. Hitaasti kasvavat kasvit kuten palmut ja kuivakkokasvit viihtyvät monesti enemmän hiekkaa tai karkeaa ainesta sisältävässä kasvualustassa ja nopeakasvuiset taas enemmän humusta sisältävässä kasvualustassa.

Huonekasveja on myös hyvä uusia välillä joko kokonaan tai jakamalla, irrottamalla rönsyjä, ottamalla pistokkaita tai leikkaamalla rajusti. Yleisesti pistokkaaksi kannattaa valita hyväkuntoinen latva tai väliverso, joka lajista riippuen on 5-15cm pitkä ja josta on poistettu alimmaiset lehdet.

Kasvit tuovat viihtyisyyttä ja ne tarjoavat tehokkaan sekä yksinkertaisen tavan parantaa huonoa sisäilmaa. Tämä perustuu niiden kykyyn sitoa epäpuhtauksia lehtien pinnoilla olevien ilmarakojen avulla, josta ne siirtyvät juuriston mikrobien hajotettavaksi. Huonekasveilla on mieltä rauhoittava ja piristävä vaikutus. Ne voivat vähentää ahdistusta, masentuneisuutta ja stressiä ja näin ollen myös alentaa kohonnutta verenpainetta, mikä puolestaan edistää kokonaisvaltaista terveyttä ja toimintakykyä.

Elävästä kasvista huolehtiminen opettaa jo lapsillekin vastuuntuntoa. Työpaikalle sijoitetut kasvit voivat myös edistää tehokasta työskentelyä muun muassa parantamalla ongelmanratkaisukykyä. Lisäksi kasvit voivat parantaa luovuutta ja mielialan ollessa virkeä myös toimintakyky on optimaalinen.  Sijoittamalla makuuhuoneeseen öisin happea tuottavan kasvin, kuten anopinkielen, voit tutkitusti nukkua yösi paremmin. Kasvit muutenkin nostavat sisäilman happipitoisuutta, joka voi vaikuttaa vireystilaan.

Kasvien parantavista vaikutuksista on tehty paljon erilaisia tutkimuksia.

Englantilaisen Royal College of Agriculturen tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että oppilaiden keskittymiskyky oli 70 prosenttia parempi, kun huoneessa oli kasveja.  Vaikutus perustunee sekä kasvien näkemiseen että niiden huoneilmaa parantavaan vaikutukseen.

Vuonna 1989 NASA:n tiedemiehet tutkivat parhaita sisäilmaa puhdistavia kasveja kaksi vuotta suljetuissa koekammioissa sekä biokodissa. Kokeissa keskityttiin 12 yleisen huonekasvin kykyä poistaa formaldehydiä, bentseeniä ja trikloorietyleeniä (mukana tutkimuksessa oli myös Yhdysvaltain maisemasuunnittelijoiden yhdistys, ”Puhdas ilma kasvien avulla” –järjestö). 1990 tutkimusta laajennettiin ja jatkettiin koekammioissa 50 kasvilla, jolloin myrkkykaasuista kerättiin päätietona erityisesti formaldehydiä.  Tutkimuksen tuloksista on julkaistu kirja; Raikas Vihreä Koti, B.C. Wolverton 1996.

Naava Oy on tehnyt tutkimuksen 2000-luvun viherseinistä  Sydneyn teknillisen yliopiston kanssa 16 viikon ajalta. Tutkimuksessa oli heidän oma kehittämä kasvualusta Nmix ilmankierron kera, jossa tutkittiin Nmix:in kykyä poistaa orgaanista VOC-yhdistelmää MEK:ta. Todettiin että Naava poistaa jokaisella ilmankierrolla systemaattisesti noin 57% kemikaalista – sen puhdistusteho ei heikkene ajan myötä.

Huolehditaan pieni alkukevään hetki hyvinvointiamme lisäävien viherkasvien hyvinvoinnista ja näin saamme itsellemme hyvinvoinnin eväitä loppuvuodelle!

Lue lisää:

• Sievänen, T. – Neuvonen, M. (toim.). 2011. Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 212. 190 s. ISBN 978-951-40-2332-3 (PDF), ISBN 978-951-40-2331-6 (nid.). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.htm.
• Wolverton, B. C. 2008. Raikas vihreä koti – 50 huonekasvia, jotka puhdistavat ilman kodeissa ja toimistoissa. Helsinki: Gummerus kustannus.