Yksi lempirunoistani alkaa näin: ”Jos voisin elää elämäni uudelleen, siinä seuraavassa alkaisin tehdä enemmän virheitä…” (Jorge Luis Borges). Jälkiviisastelu on mahtava laji, jota olemme myös Hyvinvoinnin tilat -hankkeen loppuarvioinnissa harjoittaneet. Olemme kuitenkin aivan tyytyväisiä siihen kompastuskivien ja jännitteiden määrään, joita hankkeen aikana 2017-2020 jouduimme pulmina tutkimaan. Näistä sekä vastoinkäymisiin liittyvästä kehittyvästä resilienssistä kirjoitimme artikkelinkin hankkeen loppujulkaisuun, ks. vaikkapa hyvinvointitiimin Leena Unkari-Virtasen toimittama aivan uunituore Hyvinvointiaktivistin käsikirja (Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja 2020. OIVA-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu.)

Hyvinvointiaktivistin käsikirjan pdf-version lisäksi jäävät hankkeen julkaisuina elämään Hyvinvointiaktivisti-verkkosivut. Niiltä saa palvelumallinnuksia, konseptointi-ideoita ja tukea tyhjeneviin tilojen käyttöönottoon sekä hyvinvointitoiminnan kehittämiseen. Lisäksi verkkosivujen julkaisukokonaisuudesta löytyy paljon materiaalia myös oman, ohjaamansa henkilön tai (työ)yhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Julkaisukokonaisuudessa on myös hyvinvoinnin teemoista verkkokouluttautumiseen kaikille avointa materiaalia. Julkaisuissa avataan monipuolisesti hankkeessa kehitettyjä, pilotoituja ja sovellettuja työmuotoja, esimerkiksi Metropolian median tiimin tuotoksia: dokumenttielokuvia, digitarinoita, kurkistuksia voimauttavan elokuvan menetelmään jne. Käy myös tutkimassa julkaisuista kaikkien neljän paikkakunnan Hyvinvoinnin tilan toimintaan osallistuneiden näkemyksiä siitä, miten heidän tarpeisiinsa räätälöity toiminta on tukenut heidän hyvinvointiaan. Hyvinvointiaktivistin käsikirjan pdf-versiossa toiminnan hyvinvointivaikutuksista löytyy artikkeli esimerkiksi sivulta 130.

Julkaisujen myötä hyvinvointitiimi kiittää nöyrästi kaikesta yhteistyöstä hankkeen aikana ja suuntaa resilientisti kohti seuraavien opettavaisten virheiden karikkoja ja oivalluksia!

Muuttiko korona keväällä elämääsi vai oletko edelleen prosessissa, jossa muutut enemmän kuin ennen -virusaikaa? Joudutko pohtimaan mitä voit tehdä ja mitä joudut jättämään tekemättä. Joudutko jättämään tekemisiäsi pois, koska ne tapahtuisivat ikään kuin epäsopivassa fyysisessä tai sosiaalisessa ympäristössä?

Oletko päätynyt kevään ja kesän aikana tarkastelemaan, mikä tekeminen on sinulle merkityksellisintä ja mikä tekeminen joutaisikin jäädä pois? Päädyitkö kenties hälyn vähenemisen myötä ja rajoitteiden vuoksi pohtimaan syvällisemmin kuka oikeastaan olet ja mikä sinusta tekee sen mikä olet? Muuttuuko tekemisesi ja toimintasi pysyvästi? Muututko sinä?

Viruksen aiheuttamassa muutoksessa lohduttaa se, että muutkin ovat samassa tilanteessa. Ilman virusta edellä mainitut kysymykset ovat monille arkipäivää. Monista muistakin syistä toimintamahdollisuudet voivat kaventua tai estyä kokonaan. Tapahtuu irtautumista itselle merkityksellisestä toiminnasta työttömyyden, terveysongelmien, elämänkriisien tai yksinäisyyden seurauksena. Saattaa alkaa tekemisen ja osallistumisen välttely sinulle merkitykselliseen toimintaan ja se vaikuttaa hyvinvointiisi ja tekemisen välttäminen muuttaa sinua.

Aloimme jo edellisessä hankkeessa pohtia, miten houkuttelisimme helposti ja hauskasti ihmisiä heille tarpeenmukaisen ja sopivasti mitoitetun tekemisen äärelle, silloin kun tarve siihen on. Hyvinvoinnin tiloissa on ollut yhtenä tavoitteena luoda mahdollisuuksia tekemiselle, toiminnalle sekä osallisuudelle. Sopivasti mitoitetun tekemisen kautta voi itselle merkityksellinen toiminta kirkastua ja osallisuus parantua. Sun vuoro –sovellusta alettiin kehittää Osallistu Lapinlahden Lähteellä- hankkeessa ja se viimeistellään Hyvinvoinnin tilat –hankkeessa tänä syksynä. Aluksi sovellusta kutsuttiin Lapinlahden lähteen Tinderiksi eli kuinka syntyy match yksilön ja tilan tarjoaman tehtävän välille.

Sovelluksessa yksilö pääsee arvioimaan tekemisen tarvettaan kolmen kriteerin kautta. Samoilla kriteereillä on Hyvinvoinnin tilassa arvioitu erilaisia tehtäviä. Itsearvioinnin jälkeen Sovellus antaa matcit sinulle parhaiten sopiviin tehtäviin tai pääset tarkastelemaan kaikkia mahdollisia tarjolle laitettuja tehtäviä. Kynnys toimintaan mukaan lähtemiseen laskee, koska tehtäviä ja tilan kuvaus ovat kotikoneellasi tai kännykälläsi.

Sovellusta voi käyttää yksilön tarpeiden kevyenä itsearviointivälineenä ja sillä voidaan markkinoida tilojen mahdollisuuksia. Lisäksi tietoa voidaan verkostoon kerryttää anonyymisti valinnoista: minkälaisia tarpeita ihmisillä on näiden kolmen kriteerin mukaan, jolloin tilat voivat suunnata tehtäviä ja toiminnan mahdollisuuksia paremmin vastamaan myös ihmisten yleisiin tekemisen ja toiminnan tarpeisiin. Sovellus julkaistaan lokakuun loppuun mennessä.

Teksti: Pia Halonen

Toimitus ja kuvitus (Metropolian kuvapankki): Eeva Tawast

Sammonlahti on Lappeenrannan länsiosassa sijaitseva kaupunginosa. Se on Saimaan rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä Lappeenrannan keskustasta.   Väestö koostuu hyvin monimuotoisista asukkaista sosiaalisesta,  terveydellisestä ja taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Sammonlahdessa asuu verrattain runsaasti vähätuloisia lapsiperheitä, mutta myös hyvätuloisia. Alueella asuu myös eläkeläisiä ja ikääntynyttä väkeä. Tätä selittänee Sammonlahdessa sijaitsevat ikääntyneiden asumista ja hoivaa tarjoavat palvelut. Opiskelijoita ja opiskelija-asuntoja on paljon, sillä Sammonlahti-Skinnarila alueella sijaitsee Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto sekä LAB ammattikorkeakoulu.  Lappeenrannan maahanmuuttajista 43 % eli lähes puolet asuu Sammonlahden alueella. Työttömyysaste on Lappeenrannan asuinalueiden korkein, erityisesti työttömyyttä on nuorilla aikuisilla.

Tiesitkö, että Lappeenranta on kuuluisa opiskelijoidensa järjestämästä Suomen pisimmästä vapusta

Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa olemme ottaneet näitä alueen yhteisön erityispiirteitä huomioon kehittäessämme kaikille yhteistä hyvinvoinnin tilaa, Soppi Sammonlahtea, jotta se vastaisi aidosti alueen ihmisten tarpeisiin.

Tällä hetkellä Soppi Sammonlahti on moniammatillinen asukas-, asiakas- ja työelämälähtöinen toiminta- ja oppimisympäristö sekä kohtaamispaikka Sammonlahtelaisille. Soppi sijaitsee S-marketissa, entisen tyhjilleen jääneen kahvion tiloissa. S-market päätyi antamaan tilan hankkeen käyttöön, ainakin toistaiseksi – ja ilmaiseksi, koska haluavat omalta osaltaan olla mahdollistamassa hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymistä alueella.   Yhteisen keskustelun kautta tilalle löytyi nimi Soppi. Nimi kuvaa, että paikka on sangen pieni ja sijaitsee kauppakeskuksen yhdessä kulmassa. Tila on kuitenkin viihtyisä ja helposti kaikkien saatavilla. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta tila on myös todella matalan kynnyksen paikka: kauppakeskukseen on helppo tulla eikä käynti leimaa ketään. Alueen asukkaiden osallisuuden kokemuksen vahvistaminen voi toteutua monin tavoin. Kaikki ovat Soppeen yhtä tervetulleita.

Sopessa järjestetään mm. perhekahvilatoimintaa, naapuriäititoimintaa, digineuvontaa, erilaisia taide- ja hyvinvointilähtöisiä työpajoja, sekä terveyskioskitoimintaa. Sopen toiminnassa huomioidaan myös erilaisia teemapäiviä, kuten esim. Maailman mielenterveyspäivä, jolloin Sopessa järjestetään teemaan sisältyvää toimintaa. LAB ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on Sopen toiminnassa varsin merkityksellinen rooli. Opiskelijat ovat mukana sekä toiminnan kehittäjinä ja aktiivisina osallistujina että ammatillisen osaamisen oppijoina. Toimintaa kehitetään edelleen kävijöiden ehdotusten mukaan. Soppi on innostavan tekemisen, oppimisen ja yhdessäolon paikka, joka on siellä missä ihmisetkin ovat!

Kaikki tämä   kehittämistyö on ollut mahdollista vain hyvällä paikallisella verkostoyhteistyöllä. Verkostomme on rakentunut alueen paikallisista toimijoista ja asiantuntijoista. Verkoston muodostumiseen vaikuttivat hyvin pitkälle myös jo aikaisemmin luodut yhteistyösuhteet ja tuntemus toimijoihin. Kehittämistyön alussa lähetimme kutsuja kohdennetusti hankeyhteistyöhön mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Lisäksi kutsuimme avoimesti kaikkia asiasta kiinnostuneita mukaan kehitystyöhön, jotka lähtökohtaisesti olivat kiinnostuneista lähtemään toimintaan mukaan. Halusimme varmistaa, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan.

Verkostoyhteistyön sujumisen kannalta on ratkaisevaa ollut se, miten olemme kyenneet tekemään aidosti yhteistyötä toistemme kanssa. Yhteistyön tekemisessä ovat korostuneet monipuoliset vuorovaikutustaidot sekä aito arvostus toisiamme kohtaan.   Olemme tarvinneet avointa mieltä ja ennakkoluulotonta asennetta sekä halua tehdä asioita yhdessä.   Kun on ollut aktiivista ajatusten ja mielipiteiden vaihtoa verkostossa toimivien välillä, on syntynyt uusia ideoita ja näkökulmia, jotka ovat vauhdittaneet kehitystyötä eteenpäin. Yhdessä on löydetty monipuolisia ja toimivia ratkaisuja erilaisiin kysymyksiin ja pulmiin. Verkostoyhteistyö on mahdollistanut moniammatillisen asiantuntijuuden ja osaamisen jakamista sekä ajantasaisen tiedon välittämistä toimijoiden välillä. Parhaimmillaan verkostotyö on ollut yhdessä oppimista ja omaa asiantuntijuutta vahvistavaa sekä voimaannuttavaa toimintaa. Verkostotyön myötä on saanut tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin.

Tänä vuonna poliisi kehottaa jäämään vappuna kotiin tai ainakin noudattamaan piknikillä turvavälejä ja pieniä kokoontumisia.

LAB ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyökumppanit hankkeessa ovat olleet EKSOTE, ME-talo Lappeenranta/Me-säätiö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kymenpiiri ja Lappeenrannan Mielenterveysseura/Saimaan kriisikeskus. Hankkeessa oppilaitosyhteistyön merkeissä verkostotyötä olemme tehneet Sampo ammattiopiston sekä Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toiminnan viitoittajia ovat olleet Heikintalo ry, Tikankulma (srk), EKTA ry sekä ASPA-koti Virna.

Verkostoyhteistyö jatkuu Hyvinvoinnin tilat-hankkeen osalta edelleen, jotta Sammonlahti olisi hyvä paikka asua ja elää tulevaisuudessakin!