Teksti: Pia Halonen

Toimitus ja kuvitus (Metropolian kuvapankki): Eeva Tawast

Sammonlahti on Lappeenrannan länsiosassa sijaitseva kaupunginosa. Se on Saimaan rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä Lappeenrannan keskustasta.   Väestö koostuu hyvin monimuotoisista asukkaista sosiaalisesta,  terveydellisestä ja taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Sammonlahdessa asuu verrattain runsaasti vähätuloisia lapsiperheitä, mutta myös hyvätuloisia. Alueella asuu myös eläkeläisiä ja ikääntynyttä väkeä. Tätä selittänee Sammonlahdessa sijaitsevat ikääntyneiden asumista ja hoivaa tarjoavat palvelut. Opiskelijoita ja opiskelija-asuntoja on paljon, sillä Sammonlahti-Skinnarila alueella sijaitsee Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto sekä LAB ammattikorkeakoulu.  Lappeenrannan maahanmuuttajista 43 % eli lähes puolet asuu Sammonlahden alueella. Työttömyysaste on Lappeenrannan asuinalueiden korkein, erityisesti työttömyyttä on nuorilla aikuisilla.

Tiesitkö, että Lappeenranta on kuuluisa opiskelijoidensa järjestämästä Suomen pisimmästä vapusta

Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa olemme ottaneet näitä alueen yhteisön erityispiirteitä huomioon kehittäessämme kaikille yhteistä hyvinvoinnin tilaa, Soppi Sammonlahtea, jotta se vastaisi aidosti alueen ihmisten tarpeisiin.

Tällä hetkellä Soppi Sammonlahti on moniammatillinen asukas-, asiakas- ja työelämälähtöinen toiminta- ja oppimisympäristö sekä kohtaamispaikka Sammonlahtelaisille. Soppi sijaitsee S-marketissa, entisen tyhjilleen jääneen kahvion tiloissa. S-market päätyi antamaan tilan hankkeen käyttöön, ainakin toistaiseksi – ja ilmaiseksi, koska haluavat omalta osaltaan olla mahdollistamassa hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymistä alueella.   Yhteisen keskustelun kautta tilalle löytyi nimi Soppi. Nimi kuvaa, että paikka on sangen pieni ja sijaitsee kauppakeskuksen yhdessä kulmassa. Tila on kuitenkin viihtyisä ja helposti kaikkien saatavilla. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta tila on myös todella matalan kynnyksen paikka: kauppakeskukseen on helppo tulla eikä käynti leimaa ketään. Alueen asukkaiden osallisuuden kokemuksen vahvistaminen voi toteutua monin tavoin. Kaikki ovat Soppeen yhtä tervetulleita.

Sopessa järjestetään mm. perhekahvilatoimintaa, naapuriäititoimintaa, digineuvontaa, erilaisia taide- ja hyvinvointilähtöisiä työpajoja, sekä terveyskioskitoimintaa. Sopen toiminnassa huomioidaan myös erilaisia teemapäiviä, kuten esim. Maailman mielenterveyspäivä, jolloin Sopessa järjestetään teemaan sisältyvää toimintaa. LAB ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on Sopen toiminnassa varsin merkityksellinen rooli. Opiskelijat ovat mukana sekä toiminnan kehittäjinä ja aktiivisina osallistujina että ammatillisen osaamisen oppijoina. Toimintaa kehitetään edelleen kävijöiden ehdotusten mukaan. Soppi on innostavan tekemisen, oppimisen ja yhdessäolon paikka, joka on siellä missä ihmisetkin ovat!

Kaikki tämä   kehittämistyö on ollut mahdollista vain hyvällä paikallisella verkostoyhteistyöllä. Verkostomme on rakentunut alueen paikallisista toimijoista ja asiantuntijoista. Verkoston muodostumiseen vaikuttivat hyvin pitkälle myös jo aikaisemmin luodut yhteistyösuhteet ja tuntemus toimijoihin. Kehittämistyön alussa lähetimme kutsuja kohdennetusti hankeyhteistyöhön mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Lisäksi kutsuimme avoimesti kaikkia asiasta kiinnostuneita mukaan kehitystyöhön, jotka lähtökohtaisesti olivat kiinnostuneista lähtemään toimintaan mukaan. Halusimme varmistaa, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan.

Verkostoyhteistyön sujumisen kannalta on ratkaisevaa ollut se, miten olemme kyenneet tekemään aidosti yhteistyötä toistemme kanssa. Yhteistyön tekemisessä ovat korostuneet monipuoliset vuorovaikutustaidot sekä aito arvostus toisiamme kohtaan.   Olemme tarvinneet avointa mieltä ja ennakkoluulotonta asennetta sekä halua tehdä asioita yhdessä.   Kun on ollut aktiivista ajatusten ja mielipiteiden vaihtoa verkostossa toimivien välillä, on syntynyt uusia ideoita ja näkökulmia, jotka ovat vauhdittaneet kehitystyötä eteenpäin. Yhdessä on löydetty monipuolisia ja toimivia ratkaisuja erilaisiin kysymyksiin ja pulmiin. Verkostoyhteistyö on mahdollistanut moniammatillisen asiantuntijuuden ja osaamisen jakamista sekä ajantasaisen tiedon välittämistä toimijoiden välillä. Parhaimmillaan verkostotyö on ollut yhdessä oppimista ja omaa asiantuntijuutta vahvistavaa sekä voimaannuttavaa toimintaa. Verkostotyön myötä on saanut tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin.

Tänä vuonna poliisi kehottaa jäämään vappuna kotiin tai ainakin noudattamaan piknikillä turvavälejä ja pieniä kokoontumisia.

LAB ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyökumppanit hankkeessa ovat olleet EKSOTE, ME-talo Lappeenranta/Me-säätiö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kymenpiiri ja Lappeenrannan Mielenterveysseura/Saimaan kriisikeskus. Hankkeessa oppilaitosyhteistyön merkeissä verkostotyötä olemme tehneet Sampo ammattiopiston sekä Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toiminnan viitoittajia ovat olleet Heikintalo ry, Tikankulma (srk), EKTA ry sekä ASPA-koti Virna.

Verkostoyhteistyö jatkuu Hyvinvoinnin tilat-hankkeen osalta edelleen, jotta Sammonlahti olisi hyvä paikka asua ja elää tulevaisuudessakin!

Teksti: Lappeenrannan Hyvinvoinnin tilan, Arjen olohuone Sopen (Soppi) projektikoordinaattori Pia Halonen, kuvat hankkeen työntekijä Anne Backman (LAB-ammattikorkeakoulu)

Nuorten kehitysvammaisten kokkikerho kokoontuu kevään ajan kerran kuukaudessa Kesämäen koulun opetuskeittiöön opettelemaan ruoanlaiton taitoja ja tekemään ruokaa yhdessä. Kokkikerhoon on ilmoittautunut 12 innokasta kokkia ja hyvän ruoan ystävää. Kokkikerhon vetäjinä toimivat LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Ida ja Elina. Kokkikerho on osa heidän vapaasti valittavia projektiopintojaan. Mukana keittiössä ovat myös mahtavat Lappeenrannan LC Weerat, jotka toimivat kokkien apulaisina ruoanvalmistuksessa. He vastaavat myös raaka-aineiden hankinnasta kokkikerhoon. Yhteistyössä on voimaa!

Kokkikerholaiset itse päättävät, mitä ruokaa tai leipomuksia kulloinkin valmistetaan. Ida ja Elina laativat jokaiseen kertaan selkokieliset ruokareseptit, joita noudattamalla jokainen kokki onnistuu! Reseptin saa aina mukaansa ja sitä voi ”testata” kotona uudestaan. Keittiössä on tekemisen meininki ja iloinen puheensorina on aina läsnä. Jokainen osallistuu kykyjensä ja taitojensa mukaan, apu on tarvittaessa aina lähellä. Yhdessä kokkaaminen on hauskaa ja samalla se antaa tärkeitä eväitä sekä hyödyllisiä taitoja itsenäiseen elämään.

Jokaisen kokkauskerran päätteeksi ruokapöytä katetaan kauniisti ja istutaan alas nauttimaan rennosta yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta. Ihastellaan ja ihmetellään sitä, mitä onkaan saatu aikaan. Valmistetut ruoat maistuvat ja tähteitä ei jää. Innolla mietitään jo tulevaa: mitä uutta ja jännää keksitäänkään seuraavalle kerralle?

Kokkikerho tekee hyvää kaikille ja lisää osallisuuden kokemuksia. Se on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan!

Metropolian positiivisen psykologian opiskelijat harjoittelevat Via-vahvuuksiaan Helsingin Lapinlahden Lähteen hankkeessa, jonka kyselyjen (linkit jutun lopussa) kautta kaikki voivat osallistua ja vaikuttaa hyvinvointiin liittyvillä näkemyksillään. Opintokäynnillä kukin opiskelija keskittyy oman suunnitelmansa mukaan ja itselleen sopivana ajankohtana valitsemansa VIA-luonteenvahvuuden kehittämiseen. Harjoituksen pohjana on tutustuttu lähiopetuksessa positiivisessa psykologiassa keskeiseen VIA-teoriaan ja sen soveltavaan tutkimukseen. Kukin opiskelija tarkasteli ensin oman luonteensa vahvuuksia mm. VIA-vahvuuskyselyn kautta sekä lähiopetuksen vuorovaikutteisissa käytännön harjoituksissa. Blogissa julkaistaan toimitettuina opiskelijoiden huomioita opintoretkistään Lähteen tapahtumissa.

Osallistuin THL:n järjestämään Osallistu ja osallista!  -seminaariin Lapinlahden Lähteellä. Kyseessä oli tilaisuus, jossa kehittämishankkeita esittelemällä ja työpajojen muodossa tuotiin esiin erilaisia keinoja ihmisten osallisuuden vahvistamiseksi ja kestävän hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Seminaarin aiheet olivat hieman yllättäen todella mielenkiintoisia. Vasta viime syksynä Kuntoutuksen ohjaaja AMK-opinnot aloittaneena olen melko noviisi seminaarivieras. THL:n seminaareissa olen kuitenkin jonkun verran opintoihin liittyen käynyt. Tällä kertaa seminaarin aiheet olivat minua syvästi puhuttelevia ja kenties Lapinlahden Lähteen miljöö voimisti tunnelmaa.

Kuva Lähteen tapahtumasta: https://www.flickr.com/photos/sokrakoordinaatiohanke/sets/72157678359713534

Olin lähtenyt liikkeelle ajatuksissani vahvin VIA- vahvuuteni, uteliaisuus. Tämän vahvuuden esille nouseminen on askarruttanut mieltäni paljon. Miten se minussa ilmenee? Mitä se edes tarkoittaa? Näiden ajatusten kanssa tunsin oloni hieman epävarmaksi.

Olin liikkeellä hyvän ystäväni kanssa, jonka juttuja kiinnostuneena kuuntelin. Rakastan hänen ajatuksiaan ja tapaansa tarkastella maailmaa. Me voimme keskustella tuntikausia ja aina innostumme toistemme jutuista. Minusta tuntuu, että hän myös aidosti kuuntelee minua. Hänellä on ihastuttava tapa muistaa kaikki pienetkin kertomani yksityiskohdat. Kenties meidän innostuneet keskustelumme kertovat minun olevan hänenlaisensa. Ja hän toden totta on mielestäni utelias ja kiinnostunut kaikesta! Kuitenkin tästä VIA-vahvuudesta käsin toiminnastani seminaarissa minun on vaikea mitään sanoa, en sitä ainakaan vielä itsessäni hahmota.

Ajattelin sitten seuraavaa vahvuuttani, ystävällisyyttä. Sen huomaan itsessäni hyvin. Ohuen kuoren alla tunnen kokevani aitoa ystävällisyyttä luomakuntaa kohtaan, varsinkin ihmisiä. Helpoiten tunnen sen resonoivan toisen aloitteesta, mutta silloin kun tunnen itseni vahvaksi, se on vapaasti käytössäni. Seminaarissa vallinnut tunnelma oli hyvin ystävällinen. Oltiin ihanien, voimistavien aiheiden äärellä. Oli luontaista olla hymyilevä ja ystävällisyyttä tihkuva. Tuntui hyvältä.

Sattumalta seminaarissa oli oma työntekijäni ajalta, jolloin tarvitsin paljon apua ammattia vaihtaessani vakavan selkäsairauden takia. Hän oli upea tuki ja tunnen suurta kiitollisuutta häntä kohtaan. Tuo aika oli kuitenkin melkoisen kamalaa ja nähdessäni hänet iski päälleni jonkinlainen ahdistus. Se vaikutti siten, etten uskaltanut mennä häntä tervehtimään. Ajattelin, ettei hän varmaankaan minua muista ja ettei aina tarvitse olla reipas ja tehdä pelottavia asioita jne. Olin jo päättänyt, etten mene häntä kohtaamaan, kun jokin minussa muutti mieleni. Astuin häntä kohti ja tervehdin. En edes ehtinyt esittäytyä, kun hän halasi minua lämpimästi. Hän muisti minut hyvin! Vaihdoimme kuulumiset ja sain mahdollisuuden kiittää häntä tuesta yhdessä elämäni vaikeimmista paikoista. Se tuntui ihanalta!

Olen yrittänyt miettiä mikä se impulssi oli, joka sai minut toimimaan. Se tuntui jotenkin tiedostamattomalta, varsinkin koska olin jo mielessäni päättänyt toisin. Voisikohan olla, että päästessäni lillumaan ystävällisyyden meressä olinkin vahvempi toimimaan aidon tahtoni mukaisesti, sitä tietoisesti päättämättä?

Vielä ehdit osallistumaan Lapinlahden Lähteellä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Osallistu vastaamalla kyselyyn: kerro omia näkemyksiäsi Lähteen toiminnasta ja/tai hyvinvoinnista. Merkitse halutessasi Lähteen karttaan mielipolkusi. Voit vastata, vaikket olisi vielä käynyt tapahtumissa, tutustuttuasi Lähteen hankkeen nettisivuihin tai tähän blogiin.

Aiemmalla kyselyllä kerätään edelleen ihmisten kokemuksia hyvinvoinnistaan. Nimettöminä 2016-2017 annettuja vastauksia käytetään hyvinvointitoiminnan kehittämiseen. Tässä kyselyssä voit vapaasti merkitä Lapinlahden Lähteen alueen kartalle paikkoja, lisätä valokuvia, kertomuksia tai runoja ym. Tavoitteena on koota hyvinvointiin liittyvä julkaisu. Tähän mennessä vastanneiden kokemus omasta hyvinvoinnistaan on vahvistunut kyselyyn vastaamisen aikana!

Kiinnostaako tulla mukaan Lähteen vapaaehtoiseksi tai kuulla vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutuksista?

Käy Lähteellä ja kirjoita nimesi adressiin, jotta Helsingin kaupunki tekisi pysyvämmän päätöksen säilyttää Lapinlahden vanha sairaala-alue kansalaisten mielen hyvinvoinnin keitaana.