Metropolian sosiaalialan opiskelijoita Annalan huvilalla on ohjannut runsaan kuukauden ajan Hyvinvoinnin tilojen hankkeessa lehtori Päivi Eskelinen-Roos. Opiskelijat kertovat kokemastaan:
Kurssimme alkoi yhteisellä tapaamisella, jonka jälkeen lähdimme tutustumaan Annalan huvilaan. Saavuttuamme huvilalle meille selvisi, että rakennuksella sekä sitä ympäröivällä alueella oli mielenkiintoinen historia takanaan. Nykyään Annalan Huvilalla järjestetään monenlaista toimintaa. Annalan huvilalla toimii Hyötykasviyhdistys ry. Pääsimme heti mukaan kukkasipulitalkoisiin. Oli siis tullut aika laittaa ”Sormet multaan”*. Kun osa opiskelijoista toimi viherpeukaloina, ideoi osa ryhmästämme pelejä sekä leikkejä vuodenvaihteen Kekri-tapahtumaan.
Toisella viikolla tutustuimme lähiseuduille toteuttaen Exposure-kävelyn Arabian alueella. Exposure-kävelyllä tarkoitetaan menetelmää, jolla ympäristöä havainnoimalla tuotetaan tietoa sekä kehitetään toimintaa ja jossa alueellisista ilmiöistä voidaan oppia kokemuksellisuuden kautta. Kävelyn kohdetta ei saanut itse valita, mikä oli hyvä, koska silloin olisi kenties valinnut helpon, itselle tutun alueen. Toukolan kaupunginosaan kuuluva Arabianranta ei ollut kenenkään ryhmäläisemme asuinpaikka, ja olemme aikaisemmin vain kulkeneet alueen läpi kiireessä.
Kävely oli tarkoitus suorittaa yksin, mukaan sai ottaa korkeintaan koiran. Kävelylle oli varattava aikaa noin tunti. Sen aikana oli tarkoitus kerätä havaintoja eri aisteilla, kirjata muistiin yksityiskohtia sekä pysähtyä kysymään ja kyseenalaistamaan, miksi jokin, esimerkiksi kortteli tai julkinen palvelu on rakennettu tai suunniteltu, niin kuin se on olemassa olevana. Kävelyn aikana tarkkaillaan myös alueen tekijöitä; asukkaita, kävijöitä ja olijoita. Jos rohkenee, tehtävän puitteissa voi jopa pysähtyä jututtamaan jotakuta vastaantulijaa alueesta. Myöhemmin jaoimme havaintomme toisillemme.
Kolmannella viikolla pääsimme osallistumaan Annalan Huvilan aineettoman joulutapahtuman valmisteluun. Paikalle saapui ihmisiä askartelemaan aineettomia joululahjoja ja me olimme mukana toiminnassa. Ennen tätä koko ryhmämme kuitenkin kääri hihansa ylös, jonka johdosta Annalan huvila oli hetkessä talkootyöllä siivottu ja keittiössäkin tuoksui vastaleivottu pulla.
Neljännellä viikolla kuulimme Annalan huvilalla stadiluotsi Antti Sarpion työnkuvasta sekä osallistuvasta budjetoinnista. Helsinki palkkasi keväällä 2018 seitsemän stadiluotsia edistämään kaupunkilaisten osallisuutta. Jokaiselle stadiluotsille on nimetty oma kaupunginosa, jossa he toimivat yhteyshenkilönä kaupungin ja asukkaiden välillä. Stadiluotsien tehtävänä on auttaa kaupunkilaisia kehittämään omaa kaupunkiaan sekä löytämään oikeat kanavat ja henkilöt kaupungilta asioiden eteenpäin viemiseksi. Lisäksi he edistävät kaupunginosien eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä järjestävät asukasiltoja ja tapahtumia yhdessä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Tavoite on tehdä kaupunkia helpommin lähestyttäväksi. Stadiluotseille voi lähettää sähköpostia, ottaa yhteyttä somen kautta tai tavata alueen tapahtumissa.
Lopuksi arvioimme ryhmissä uuden vapaaehtoistyöhön tarkoitetun sovelluksen toimivuutta sekä kokosimme yhteen erilaisia ideoita sen kehittämiseksi (kehitystyötä jatkaa tämän vuoden 2020 syksyyn saakka Hyvinvoinnin tilojen hankkeessa Metropolian hyvinvointitiimi, yhteyshenkilönä tässä tehtävässä on lehtori Jari Pihlava). Kurssin viimeisellä viikolla lauloimme huvilalla yhteislauluja sekä laitoimme vielä kerran *Sormet multaan.
Yhteisö- ja aluetyön hankkeet ja mitä olemme oppineet niistä
Yhteisötyön kentällä toimitaan hyvin monenlaisten eri hankkeiden kautta. Hankkeet vaikuttavat olevan yleisin tapa kokeilla uusia toimintamalleja ja kehittää työtä. Hankekeskeisyyden ongelma on kuitenkin lyhytjänteisyys ja epävarmuus siitä, jatkuuko synnytetty toiminta enää hankkeen päätyttyä. Hankkeessa toimivien ja vierailevien tahojen pitäisi onnistua juurruttamaan yhdessä kehitelty tekemisen tapa yhteisöön niin, että sitä on luonteva jatkaa. Tämä ei ole helppo tehtävä!
Sosionomin työssä verkostoituminen on tärkeää, sillä yhteistyötä voi ja kannattaa tehdä hyvin erilaisten toimijoiden kesken. Nyky-yhteiskunnassa tuntuu painottuvan yksilökeskeisyys, joten tämä kurssi on tarjonnut näkökulman siihen, millaisin keinoin voidaan toimia, jotta työ yhteisöjen parissa mahdollistuu. Yhtenä keinona on tarkastella meidän kaupunkilaisten arkielämän ympäristöjä uusin silmin ja etsiä sieltä tiloja, tilaisuuksia ja keinoja koota ihmisiä yhteen.
Kurssin aikana on tullut esille, kuinka tärkeää sosionomina työskennellessä on tutustua oman työpaikkansa lähiseutuihin, jotta “tietää mistä kylillä puhutaan”. Asiakkaat elävät osana omaa lähiympäristöään, joten tutustuminen heidän arkisiin toimintaympäristöihinsä voi antaa arvokasta tietoa työskentelyn tueksi. Sosionomin kannattaakin hankkia itselleen katu-uskottavuutta ainakin tutustumalla alueensa toimintaan lähiympäristössä.
Sosiaalialalla on tärkeää tarkastella asioita yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. Yhteisö- ja aluetyön vaikutukset voivat ulottua koskemaan laajaa joukkoa erilaisia ihmisiä, joten se voi olla hyvin vaikuttava työmuoto. Aina ei kuitenkaan ole helppoa saada ihmisiä osallistumaan yhteiseen toimintaan, vaikka ideoita olisikin runsaasti. Suunnitelmia voidaan joutua muuttamaan hyvin nopeastikin, joten takataskussa kannattaa aina pitää muutama varasuunnitelma.
Miten yhteisö- ja aluetyötä tehtäisiin paremmin?
Kurssin ja Annalan huvilalla vietetyn ajan myötä saimme selkeän kuvan yhteisö- ja aluetyön merkityksestä. Opimme huomioimaan erilaisia näkökulmia yhteisö- ja aluetyön tekemiseen: mitä kaikkea pitää huomioida suunnitelman teossa, kohderyhmän valitsemisessa ja oikeanlaisen viestintämuodon löytämisessä. Viestinnässä tulisi huomioida vastaanottaja ja hänen kiinnostuksen kohteensa.
Yhteisö- ja aluetyön onnistumiseen tarvitaan hyvän suunnitelman lisäksi yhteistyökumppaneita, joiden kautta tapahtumat ja kokoontumiset välittyvät ihmisille. Hyvin suunniteltukin tilaisuus saattaa jäädä toteutumatta ellei se tavoita kohderyhmäänsä. Kurssin aikana heräsi kysymys siitä, moniko tietää Hyvinvoinnin tilojen olemassa olosta? Miten ihmisten tietoutta kyseisistä paikoista voisi lisätä? Erilaisiin järjestöihin voisi jalkautua ja ehdottaa yhteisiä tapahtumia tai tilaisuuksia. Helsinkiin on perustettu isoja palvelu- ja perhekeskuksia, joihin voisi ottaa yhteyttä tai viedä esitteitä.
Annalan Huvila olisi oivallinen paikka maahanmuuttajien kotoutumisen näkökulmasta, koska siellä voisi järjestää toiminnallisen suomenkielen keskusteluryhmän. Samalla maahanmuuttajat oppisivat Helsingin historiaa ja kielen käyttämistä leppoisassa paikassa. Tämänkaltaisesta toiminnasta voisi tiedottaa Kotoutumisentukena.fi sivustolla. Sivusto on valtakunnallinen ja sivustoa ylläpitää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
*Sormet multaan -työpaja on Annalan huvilan Hyvinvoinnin tilan konsepti, jossa hyödynnetään green care -elementtejä toiminnan perustana. Huvilalla on paljon muutakin puutarhakulttuurista ammentavaa toimintaa, esim. tulevana sunnuntaina 26.1.2020 klo 14 esitellään Uusi Hyötykasviyhdistyksen siemenluettelo parvekeviljelijän näkökulmasta. ”Tervetuloa esittämään kysymyksiä ja kertomaan omista viljelykokemuksista! Nyt on suunnittelun aika. Esillä on myös taiteilija Leena Airikkalan taidetta.” Tapahtuman yhteydessä (klo 11 – 17) on avoinna myös Café Anneberg. Huvila sijaitsee Helsingin Arabiassa, Waseniuksen puistotie 1 / Hämeentie 154.
