Jutun teksti ja kuvat: Pia Halonen, Lappeenrannan Hyvinvoinnin tila Soppi (Arjen olohuone)
Toimitus ja artikkelikuva: Eeva Tawast
Aivojen terveyteen ja hyvinvointiin voimme vaikuttaa monin eri keinoin. Terveelliset elämäntavat ovat aivojemme terveyden kulmakivi. On tärkeää välttää ylipainoa ja syödä terveellisesti sekä nukkua hyvin. Verenpaineen ja veren rasva-arvojen hyvä hoito, sekä tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön välttäminen on aivojen hyvinvoinnin kannalta erittäin merkityksellistä. Se, että olemme sosiaalisesti aktiivisia ja huolehdimme siitä, että liikumme riittävästi, tekee aivoille hyvää.
Aivoterveyttä voimme edistää myös vaikuttamalla siihen, että työn kuormittavuus pysyy kohtuullisena. Useat meistä elävät hektisen työelämän paineissa. Deadlinet paukkuvat, sähköpostin tulva on loputon ja kännykät soivat, ilmoittaen uusista tehtävistä. Työpäivän aikana pitäisi saada tehdyksi useita asioita ja mielellään vielä samaan aikaan. Kiire on päällimmäinen tunne. Toisaalta pieni stressi silloin tällöin on tervetullutta! Se voi ”buustata” meitä eteenpäin ja toimia liikkeelle panevana voimana ja auttaa meitä pääsemään hyviin suorituksiin. Aina ei kuitenkaan ole niin.
Se, että olemme jatkuvasti ”ylikierroksilla” ei tee hyvää aivoille. Silloin kun koemme, että voimavaramme ovat riittämättömät suhteessa omiin työtehtäviimme ja aivojen ja mielen palautuminen edellisen työpäivän kuormituksesta jää riittämättömäksi, alamme stressaantua ja oireilla eri tavoin. Voimme potea lihasjännityksiä, sydämen sykkeen ja verenpaineen nousua, hengityksen ja hikoilun kiihtymistä ja suoliston toiminnan muutoksia. Nämä ovat jo stressin ensioireita. Stressin pitkittyessä erilaiset oireet saattavat lisääntyä. Jotta palaudumme työtehtävistämme ja haitallista stressiä ei pääsisi syntymään, meistä jokainen voi yrittää löytää itselle sopivia keinoja edistää omaa palautumistaan ja näin edistää aivoterveyttään.
Yksi tapa auttaa aivojamme voimaan paremmin on tehdä käsillä. Käsillä tekemisen hyvistä vaikutuksista aivojen hyvinvoinnille on olemassa tutkittua tietoa. Käsillä tekeminen voi olla esim. askartelua, maalaamista, neulomista tai vaikka lennokkien rakentamista. On tärkeää tehdä käsillä sellaista, josta itse pitää ja mikä tuntuu mukavalta ja voimauttavalta. Käsillä tekeminen auttaa aivoja ja kehoa palautumaan. Esim. neulominen rauhoittaa sydämen sykettä ja mieltä. Käsityöt aktivoivat monipuolisesti eri osa-alueita aivoissa ja niillä on ihmisen hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys. Tutkimusten mukaan käsillä tekeminen tehostaa oppimista, keskittymistä ja muistamista sekä kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Käsillä tekeminen saattaa saada ajankulun unohtumaan. Tekijä uppoutuu kokonaisvaltaisesti tekemiseensä ja hänelle tulee tunne, että asiat sujuvat onnistuneesti eteenpäin. Tässä tilassa aivot pääsevät hetkeksi ”lomamoodiin” ja kokonaisvaltainen rentoutuminen mahdollistuu. Käsillä tekemisen voi ottaa tietoisesti itsesäätelyn, rauhoittumisen ja rentoutumisen keinoksi. Käsillä tekeminen on myös keino vahvistaa itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Miten palkitsevaa, kun on saanut sukan neulottua tai maalauksen valmiiksi! Ehkä siitä ei tullut aivan sellaista kuin suunnitteli, mutta tärkeintä olikin tekemisen prosessi. Se voi antaa tunteen siitä, että pystyy säätelemään ja hallitsemaan oman elämänsä osa-alueita. Aivomme tarvitsevat huoltoa joka päivä ja se on meidän jokaisen elinikäinen tehtävä. Voit aloittaa sen jo tänään, vaikka käsillä tekemisen merkeissä!
Lähteitä
Aivot-tärkein pääomasi. Käsityöt aktivoivat aivojasi. https://areena.yle.fi/audio/1-3551576
https://www.muistiliitto.fi/fi/vaikutamme/kohti-muistiystavallista-suomea/muistiystavallinen-suomi/aivoterveyden-edistaminen
https://www.vahvike.fi/fi/kasityo/tutkimustuloksia
4 Kommenttia
Kiinnostava positiivisen psykologian näkökulma tässä blogi tekstissä on mielestäni tuo käsillä tekemisen vaikutus sekä rentoutumiseen, ja mikä mielestäni tärkeintä, onnistumisen tunne, kun oppii jotain uutta tai saa valmiiksi asian jonka on aloittanut. Tämä onnistumisen tunne lisää ihmisen positiivista ajattelua, esim. paremman itseluottamuksen avulla.
On mahtavaa, että nykyään tuodaan esille käsillä tekemisen tärkeys myös aivoterveyden kannalta. Mielestäni on myös tärkeää, että käsillä tekemisessä arvostetaan nimenomaan itse tapahtumaa lopputuloksen sijaan, sillä se kannustaa käsillä tehtävän aktiviteetin jatkamiseen. Ainakin itse huomaan, että usein liiallinen itsekriittisyys saa luopumaan jostain mahdollisesti hauskasta ja rentouttavasta tekemisestä, sillä haluaisin myös lopputuloksen olevan tietynlainen.
Niinpä! Tällainen hauska kurkkaus tehtiin Yle:n jutussa käsillään tekevän 6-vuotiaan Oonan aivoihin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/27/hyva-sina-joka-neulot-nikkaroit-tai-askartelet-kasityot-ovat-herkkua-aivoille
Mielekäs kirjoitus, jonka olen itsekin huomannut todeksi. Opettajat käyttävät myös esimerkiksi piirrustusta ja värittämistä keskittymisen tukena. On tärkeää, että aivot saavat pähkinöitä purtaviksi jokapäivä, mutta samalla on muistettava pitää niistä huolta ja tehdä asioita, joista aivot kiittävät. Tämä on hyvin mielenkiintoinen aihe!