Teksti: Pia Halonen

Toimitus ja kuvitus (Metropolian kuvapankki): Eeva Tawast

Sammonlahti on Lappeenrannan länsiosassa sijaitseva kaupunginosa. Se on Saimaan rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä Lappeenrannan keskustasta.   Väestö koostuu hyvin monimuotoisista asukkaista sosiaalisesta,  terveydellisestä ja taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Sammonlahdessa asuu verrattain runsaasti vähätuloisia lapsiperheitä, mutta myös hyvätuloisia. Alueella asuu myös eläkeläisiä ja ikääntynyttä väkeä. Tätä selittänee Sammonlahdessa sijaitsevat ikääntyneiden asumista ja hoivaa tarjoavat palvelut. Opiskelijoita ja opiskelija-asuntoja on paljon, sillä Sammonlahti-Skinnarila alueella sijaitsee Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto sekä LAB ammattikorkeakoulu.  Lappeenrannan maahanmuuttajista 43 % eli lähes puolet asuu Sammonlahden alueella. Työttömyysaste on Lappeenrannan asuinalueiden korkein, erityisesti työttömyyttä on nuorilla aikuisilla.

Tiesitkö, että Lappeenranta on kuuluisa opiskelijoidensa järjestämästä Suomen pisimmästä vapusta

Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa olemme ottaneet näitä alueen yhteisön erityispiirteitä huomioon kehittäessämme kaikille yhteistä hyvinvoinnin tilaa, Soppi Sammonlahtea, jotta se vastaisi aidosti alueen ihmisten tarpeisiin.

Tällä hetkellä Soppi Sammonlahti on moniammatillinen asukas-, asiakas- ja työelämälähtöinen toiminta- ja oppimisympäristö sekä kohtaamispaikka Sammonlahtelaisille. Soppi sijaitsee S-marketissa, entisen tyhjilleen jääneen kahvion tiloissa. S-market päätyi antamaan tilan hankkeen käyttöön, ainakin toistaiseksi – ja ilmaiseksi, koska haluavat omalta osaltaan olla mahdollistamassa hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntymistä alueella.   Yhteisen keskustelun kautta tilalle löytyi nimi Soppi. Nimi kuvaa, että paikka on sangen pieni ja sijaitsee kauppakeskuksen yhdessä kulmassa. Tila on kuitenkin viihtyisä ja helposti kaikkien saatavilla. Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta tila on myös todella matalan kynnyksen paikka: kauppakeskukseen on helppo tulla eikä käynti leimaa ketään. Alueen asukkaiden osallisuuden kokemuksen vahvistaminen voi toteutua monin tavoin. Kaikki ovat Soppeen yhtä tervetulleita.

Sopessa järjestetään mm. perhekahvilatoimintaa, naapuriäititoimintaa, digineuvontaa, erilaisia taide- ja hyvinvointilähtöisiä työpajoja, sekä terveyskioskitoimintaa. Sopen toiminnassa huomioidaan myös erilaisia teemapäiviä, kuten esim. Maailman mielenterveyspäivä, jolloin Sopessa järjestetään teemaan sisältyvää toimintaa. LAB ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on Sopen toiminnassa varsin merkityksellinen rooli. Opiskelijat ovat mukana sekä toiminnan kehittäjinä ja aktiivisina osallistujina että ammatillisen osaamisen oppijoina. Toimintaa kehitetään edelleen kävijöiden ehdotusten mukaan. Soppi on innostavan tekemisen, oppimisen ja yhdessäolon paikka, joka on siellä missä ihmisetkin ovat!

Kaikki tämä   kehittämistyö on ollut mahdollista vain hyvällä paikallisella verkostoyhteistyöllä. Verkostomme on rakentunut alueen paikallisista toimijoista ja asiantuntijoista. Verkoston muodostumiseen vaikuttivat hyvin pitkälle myös jo aikaisemmin luodut yhteistyösuhteet ja tuntemus toimijoihin. Kehittämistyön alussa lähetimme kutsuja kohdennetusti hankeyhteistyöhön mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Lisäksi kutsuimme avoimesti kaikkia asiasta kiinnostuneita mukaan kehitystyöhön, jotka lähtökohtaisesti olivat kiinnostuneista lähtemään toimintaan mukaan. Halusimme varmistaa, että kaikki halukkaat pääsevät mukaan.

Verkostoyhteistyön sujumisen kannalta on ratkaisevaa ollut se, miten olemme kyenneet tekemään aidosti yhteistyötä toistemme kanssa. Yhteistyön tekemisessä ovat korostuneet monipuoliset vuorovaikutustaidot sekä aito arvostus toisiamme kohtaan.   Olemme tarvinneet avointa mieltä ja ennakkoluulotonta asennetta sekä halua tehdä asioita yhdessä.   Kun on ollut aktiivista ajatusten ja mielipiteiden vaihtoa verkostossa toimivien välillä, on syntynyt uusia ideoita ja näkökulmia, jotka ovat vauhdittaneet kehitystyötä eteenpäin. Yhdessä on löydetty monipuolisia ja toimivia ratkaisuja erilaisiin kysymyksiin ja pulmiin. Verkostoyhteistyö on mahdollistanut moniammatillisen asiantuntijuuden ja osaamisen jakamista sekä ajantasaisen tiedon välittämistä toimijoiden välillä. Parhaimmillaan verkostotyö on ollut yhdessä oppimista ja omaa asiantuntijuutta vahvistavaa sekä voimaannuttavaa toimintaa. Verkostotyön myötä on saanut tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin.

Tänä vuonna poliisi kehottaa jäämään vappuna kotiin tai ainakin noudattamaan piknikillä turvavälejä ja pieniä kokoontumisia.

LAB ammattikorkeakoulun verkostoyhteistyökumppanit hankkeessa ovat olleet EKSOTE, ME-talo Lappeenranta/Me-säätiö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kymenpiiri ja Lappeenrannan Mielenterveysseura/Saimaan kriisikeskus. Hankkeessa oppilaitosyhteistyön merkeissä verkostotyötä olemme tehneet Sampo ammattiopiston sekä Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ja toiminnan viitoittajia ovat olleet Heikintalo ry, Tikankulma (srk), EKTA ry sekä ASPA-koti Virna.

Verkostoyhteistyö jatkuu Hyvinvoinnin tilat-hankkeen osalta edelleen, jotta Sammonlahti olisi hyvä paikka asua ja elää tulevaisuudessakin!

Jutun teksti ja kuvat: Pia Halonen, Lappeenrannan Hyvinvoinnin tila Soppi (Arjen olohuone)

Toimitus ja artikkelikuva: Eeva Tawast

Aivojen terveyteen ja hyvinvointiin voimme vaikuttaa monin eri keinoin. Terveelliset elämäntavat ovat aivojemme terveyden kulmakivi. On tärkeää välttää ylipainoa ja syödä terveellisesti sekä nukkua hyvin. Verenpaineen ja veren rasva-arvojen hyvä hoito, sekä tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön välttäminen on aivojen hyvinvoinnin kannalta erittäin merkityksellistä. Se, että olemme sosiaalisesti aktiivisia ja huolehdimme siitä, että liikumme riittävästi, tekee aivoille hyvää.

Aivoterveyttä voimme edistää myös vaikuttamalla siihen, että työn kuormittavuus pysyy kohtuullisena. Useat meistä elävät hektisen työelämän paineissa. Deadlinet paukkuvat, sähköpostin tulva on loputon ja kännykät soivat, ilmoittaen uusista tehtävistä.  Työpäivän aikana pitäisi saada tehdyksi useita asioita ja mielellään vielä samaan aikaan. Kiire on päällimmäinen tunne. Toisaalta pieni stressi silloin tällöin on tervetullutta! Se voi ”buustata” meitä eteenpäin ja toimia liikkeelle panevana voimana ja auttaa meitä pääsemään hyviin suorituksiin. Aina ei kuitenkaan ole niin.

Se, että olemme jatkuvasti ”ylikierroksilla” ei tee hyvää aivoille.  Silloin kun koemme, että voimavaramme ovat riittämättömät suhteessa omiin työtehtäviimme ja aivojen ja mielen palautuminen edellisen työpäivän kuormituksesta jää riittämättömäksi, alamme stressaantua ja oireilla eri tavoin. Voimme potea lihasjännityksiä, sydämen sykkeen ja verenpaineen nousua, hengityksen ja hikoilun kiihtymistä ja suoliston toiminnan muutoksia. Nämä ovat jo stressin ensioireita.  Stressin pitkittyessä erilaiset oireet saattavat lisääntyä. Jotta palaudumme työtehtävistämme ja haitallista stressiä ei pääsisi syntymään, meistä jokainen voi yrittää löytää itselle sopivia keinoja edistää omaa palautumistaan ja näin edistää aivoterveyttään.

Yksi tapa auttaa aivojamme voimaan paremmin on tehdä käsillä. Käsillä tekemisen hyvistä vaikutuksista aivojen hyvinvoinnille on olemassa tutkittua tietoa. Käsillä tekeminen voi olla esim.  askartelua, maalaamista, neulomista tai vaikka lennokkien rakentamista. On tärkeää tehdä käsillä sellaista, josta itse pitää ja mikä tuntuu mukavalta ja voimauttavalta.  Käsillä tekeminen auttaa aivoja ja kehoa palautumaan. Esim.  neulominen rauhoittaa sydämen sykettä ja mieltä.   Käsityöt aktivoivat monipuolisesti eri osa-alueita aivoissa ja niillä on ihmisen hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys. Tutkimusten mukaan käsillä tekeminen tehostaa oppimista, keskittymistä ja muistamista sekä kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Käsillä tekeminen saattaa saada ajankulun unohtumaan. Tekijä uppoutuu kokonaisvaltaisesti tekemiseensä ja hänelle tulee tunne, että asiat sujuvat onnistuneesti eteenpäin. Tässä tilassa aivot pääsevät hetkeksi ”lomamoodiin” ja kokonaisvaltainen rentoutuminen mahdollistuu.  Käsillä tekemisen voi ottaa tietoisesti itsesäätelyn, rauhoittumisen ja rentoutumisen keinoksi. Käsillä tekeminen on myös keino vahvistaa itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Miten palkitsevaa, kun on saanut sukan neulottua tai maalauksen valmiiksi! Ehkä siitä ei tullut aivan sellaista kuin suunnitteli, mutta tärkeintä olikin tekemisen prosessi.  Se voi antaa tunteen siitä, että pystyy säätelemään ja hallitsemaan oman elämänsä osa-alueita. Aivomme tarvitsevat huoltoa joka päivä ja se on meidän jokaisen elinikäinen tehtävä. Voit aloittaa sen jo tänään, vaikka käsillä tekemisen merkeissä!

Lähteitä

Aivot-tärkein pääomasi. Käsityöt aktivoivat aivojasi. https://areena.yle.fi/audio/1-3551576

https://www.muistiliitto.fi/fi/vaikutamme/kohti-muistiystavallista-suomea/muistiystavallinen-suomi/aivoterveyden-edistaminen

https://www.vahvike.fi/fi/kasityo/tutkimustuloksia

Näin rakentui Nuorten Etä-Startti

Teksti ja kuvat: Laura Kivimäki, Hyvinvoinnin tilat, Seinäjoen Kansalaiskampus/ Tammikampus

Toimitus: Eeva Tawast

Kevät 2020 muutti arkemme täysin. Puheessamme vilahtelee erikoisia sanoja, kuten karanteeni, eristys, poikkeuslaki, etäopetus… Erilaisia etätyöpisteitä rakentuu kotitoimistoina toimiviin vaatehuoneisiin, varastoihin ja saunoihin. Lapset viettävät aikaa erilaisten sovellusten parissa – ja ihan meidän aikuisten käskystä. Harrastukset – peruttu, kaverisynttärit – peruttu, teatteriesitykset – peruttu, lomamatkat – peruttu, arki – as we knew it – peruttu. Ja kuinka pitkäksi aikaa – sitä ei kukaan tiedä.

Seinäjoen kansalaisopistolla on syksystä 2018 lähtien ollut käynnissä Nuorten Startti. Startti on työpajatoimintaa nuorille, jotka ovat vailla opiskelu- tai työpaikkaa tai muuta mielekästä toimintaa. Starttiin ohjaudutaan pääasiassa etsivän nuorisotyön, aikuissosiaalityön tai AIMO:n kautta.

Startti toimii (normaaliolosuhteissa!) kahtena päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Toiminnan perusajatus on pitää yllä työpajatoimintaa oppilaitoksen – tässä tapauksessa Seinäjoen kansalaisopiston – keinoin. Käytännössä siis ohjelmassa on ollut esim. opiston opettajien pitämiä liikuntahetkiä, kädentaitoja yms. Olennaista startissa on kuitenkin yhdessä olo, yhdessä tekeminen ja yhdessä omien vahvuuksien löytäminen. Ja kaikki tämä on nyt – peruttu. Samana maaliskuisena päivänä, kun tuli päätös koulujen sulkemisesta ja opetuksen siirtämisestä kotona tapahtuvaan etäopetukseen, tuli myös päätös, että kaikki kuntouttavan työtoiminnan sopimukset keskeytetään. Tällöin keskeytyy myös kuntouttavan työtoiminnan ylläpitokorvaus sitä saaville asiakkaille. Eli toisin sanoen meidän starttilaisilta keskeytyi sekä toiminta että toimeentulo. Kuten kaikilta muiltakin tuhansilta vastaaviin työpajoihin osallistuvilta ihmisiltä ympäri maan.

On sanomattakin selvää, että tilanne on sietämätön. Ensin olemme pari vuotta tehneet töitä sen eteen, että saisimme nämä ihmiset osallistumaan toimintaan, lähtemään pois kotoa, kokemaan ryhmässä tekemisen iloa ja onnistumista, huomaamaan, että onkin oikeastaan ihan mahtavaa, että elämässä on joku rytmi. Ja nytkö pitäisi vain sanoa, että heippahei ja pysykää kotona, tämä oli nyt tässä? Ei, siihen me emme lähteneet, vaan kehitimme rytinällä Etä-Startin!

                  

Kuvassa tehdään videota, jossa ohjeistetaan tekemään porrastreeniä luonnossa.

Etä-Startti keskittyy samoihin toimintoihin kuin varsinainenkin Startti. Toimintaa on aina tiistaisin ja torstaisin klo 10-14. Ryhmäläisillä on Whatsapp-ryhmä, jota kautta tieto ja tehtävät sekä muu yhteydenpito sujuu. Konsepti on sama kuin normaalissakin Startissa: tehdään yhdessä. Nyt vain etänä. Toisin sanoen lähdetään vaikka kaikki yhtä aikaa lenkille. Matkan varrella otetaan puhelimella kuvia ja laitetaan niitä muille ryhmäläisille ja kommentoidaan toisten kuvia. Tai tehdään jumppa: ohjaajat kuvaavat yhdessä opiston liikunnanopettajan kanssa jumppavideon, josta laitetaan kaikille linkki. Kaikki avaavat sen samaan aikaan ja tekevät kotona. Videon jälkeen käydään taas viesteillä keskustelua aiheesta.

Starttilaiset ovat olleet kovia kokkaamaan ja se on ollut yksi tärkeä toiminto: lähes joka kerta on tehty yhdessä ruokaa. Tämän innoittamana aloitetaan myös starttilaisten keittokirjan kokoaminen. Erilaisten sähköisten alustojen avulla kootaan ryhmäläisten suosikkireseptejä yhteen ja kokeillaan myös uusia ohjeita. Kokata voi myös etänä yhdessä, esim. Teams-sovelluksen avulla.

Onkin huomattu, että oikeastaan lähes kaikkea toimintaa voi tänä päivänä tehdä etänä. Fyysistä läsnäoloa se ei ikinä korvaa, mutta näissä olosuhteissa: parempi edes näin. Olemme myös jo nyt todenneet, että tällainen etätoiminta voisi hyvinkin jäädä ohjelmaan myös näiden sulkujen jälkeen. Jos asiakkaan kunto on sellainen, että fyysinen kotoa lähteminen ei vielä ole mahdollista, mutta jotain kipinää aktivoitumiseen olisi, niin Etä-Startti voisi toimia ponnahduslautana varsinaiselle Startille.

Miten sitten saada ihmiset mukaan? Taloudellinen porkkana on aina hyvä ja meidän kaupungissamme ymmärrettiin tämä. Etä-Starttiin osallistuvalle nuorelle maksetaan osallistumispäivistä täydentävää toimeentulotukea. Tämä kertoo myös siitä, että Startin aikaisemman toiminnan laatu ja merkittävyys nuorten elämässä on tavoittanut viranomaiset.

Kuvissa Startin ohjaajat Anne Kevätjoki ja Teija Pitkäkangas hajautetuissa toimipisteissä – käytävävuorolla Teija.

Toisin sanoen meidän Hyvinvoinnin tilamme siirtyi hetkeksi virtuaalimaailmaan. Se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, mutta parempi kuin täysin tyhjä kalenteri. Toiveissa luonnollisesti on, että tämä tilanne ei jatku liian pitkään. Nyt jos koskaan huomaamme, kuinka tärkeää fyysinen läsnäolo meille ihmisille on. Toivottavasti muistamme sen vielä silloinkin, kun konkreettiset kohtaamiset ovat jälleen osa arkipäiväämme.