Päivän hyvänä uutisena kuulin, että tämän kevään ensimmäiset perhoset on jo bongattu. Ehtiikö herkkää kevätperhosta kukaan nähdä ennen seuraavaa pakkasyötä, joka ehkä koituu sen kohtaloksi?
Kun tehtäväkseni tuli toimittaa Lapinlahden lähteen hankkeen blogia hyvinvointia vahvistavan toiminnan näkökulmasta, olin huolissani. Lukisiko blogia kukaan, vai kuolisiko se kuin tuulen tänne kaukomailta tuoma perhonen? Ovatko suosituimmat blogit vain viihdehöttöä? Voisiko bloggaus olla sekä tunteita herättelevä, tietoa antava että vakuuttava? Osa tutuistani esitteli lempibloggaajiaan yrittäessään laannuttaa epäilyjäni. Muistin harjoituksen, jossa ihan pähkähulluihinkin ehdotuksiin vastataan myönteisesti ja vielä lisätään kierroksia jatkamalla entistäkin hullummalla idealla: JOO, JA…!
JOO alan toimittamaan blogia…
… JA! Niinpä päästään tähän pöhköistä pöhköimpään – ja toivottavasti silti ilahduttavaan sekä informatiiviseen – listabloggaukseen, jossa ilmiannan 10 kiintoisaa positiivisen psykologian ja hyvinvoinnin aihepiiriä käsittelevää bloggausta: aluksi viisi suomen- ja sitten viisi englanninkielistä.
1. Tämä Lauri Järvilehdon 7.10.2013 kirjoitus ruotii, voiko positiivista psykologiaa pitää tieteenä vai onko se naminami-bumtsibum -höpönlöpöä. Järvilehto kertoo tavoitteekseen ”kehitellä hyvinvointia edesauttavia oivalluksia”, mihin Lapinlahden lähteen hankkeessakin pyrimme.
http://ajattelunammattilainen.fi/2013/10/07/positiivinen-psykologia-ja-kriittinen-ajattelu/
2. Positiivinen psykologia – tiede hyvinvoinnin taustalla -blogin vieraskynässä psykologian tohtori Sirkkaliisa Heimonen tiivistää ikäihmisten kiehtovaa viisautta mielen hyvinvoinnista ja elämän tarkoituksellisuudesta 15.2.2016 näin: ”pysähdy mielen hyvinvoinnin äärelle, kohtaa koko ihminen, vahvista mielen voimavaroja ja arvosta elämänkokemusta”. Tämän luettuasi koukutut ehkä tutkimaan myös muita soveltavan positiivisen psykologian maisteri Emilia Lahden ja valmentavan psykologian asiantuntija Makke Leppäsen tekstejä.
https://positiivinenpsykologia.wordpress.com/
3. ”Lukuneuvoja on lukemiseen intohimoisesti suhtautuvan naisen” blogi, joka välittää 3.6.2014 bloggauksessaan onnellisuusprofessorina, positiivisen psykologian pioneerina ja – suomalaisoppikirjailijana tunnetun Markku Ojasen lukuvinkkilistan. Siltä löytyy esim. Ojasen laajasta onnellisuuskirjojen otannasta seulottu syvällinen helmi…
http://lukuneuvoja.blogspot.fi/2014/06/lukuneuvojana-onnellisuusprofessori.html
4. Psykologi Silja Salmi selostaa 6.3.2014, miten omaan ja muiden hyvinvointiin vaikuttaa myönteisyys ja kehuminen. Hän allekirjoittaa bloggauksensa ihastuttavan itseironisesti ”siirappista ja aitoa” tunnelmaa toivotellen.
http://www.mukana.fi/author/silja/
5. Filosofian tohtori ja erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaaran blogi oli kirjoitushetkellä remontissa, mutta sitä haluan silti sokkona suositella. Hän on tutkinut suomalaislasten ja -nuorten onnellisuutta sekä työskennellyt opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi mm. tuoden VIA-vahvuusteorian sovelluksia Suomeen. Positiivisen psykologian opiskelijoilleni annan yhdeksi kirjallisuusvaihtoehdoksi Uusitalo-Malmivaaran toimittaman oppikirjan Positiivisen psykologian voima.
6. Erittäin monipuolisesti esim. inhimillisten vahvuuksien hyvinvointivaikutuksia käsittelevästä monen toimittajan blogista voi opiskella vaikkapa viime vuoden 2015 hymyilyttävimpiä hyvinvointilöydöksiä. Valitsemastani bloggauksesta voit mm. lukea, miksi onnellisia ihmisiä kannattaa haistella!
7. Soveltavan positiivisen psykologian tutkinnon suorittanut spa-yrittäjä – OHHOH, eikö vaan! – Jeremy McCarthy tutkailee blogissaan hyvinvoinnin megatrendejä pohtien esim. Mindfulnessin hyötyjä – JOO, JA virkistävän kriittisesti myös haittoja.
http://psychologyofwellbeing.com/201403/the-benefits-of-mindlessness.html
8. Huikea määrä positiivisen psykologian osaajia on kansainvälisesti verkostoitunut ja perustanut monipuolisen sivuston inspiroimaan, viihdyttämään ja kouluttamaan kaikkia positiivisesta psykologiasta kiinnostuneita. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tutkaillaan blogissa esimerkiksi eritellen yhteyksiä liikunnan harrastamisen ja elämän tarkoituksen kokemisen välillä. Mikä mahtaakaan olla elämäsi tarkoitus?
http://www.thepositivepsychologypeople.com/exercise-and-meaning-in-life/
9. Soveltavan positiivisen psykologian alumnit toimittavat ymmärrettävään muotoon positiivisen psykologian tutkimustuloksia, kirja-arvosteluja ja oivalluksia. Kiteyttämisen eteen on nähty vaivaa, tutkipa vaikka tarkemmin (JOO, JA klikkaillen!) tätä tekeillään olevaa ”hyvin eletyn elämän karttaa”:
http://positivepsychologynews.com/image-maps
10. Harvard Health Blog tarjoaa kurkistuksia esim. onnellisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden yhteyksiin. Sinnikkäänä (avanto)uimarina valitsin teille kevätperhosten hyytävään kohtaloon samastuen kylmänshokeeraavan viimeisen bloggauksen, joka ei toivottavasti jätä kylmäksi, vaan flow-inspiroituneeksi:
JOO, JA ilmeisesti perhoset ovatkin sinnikkäitä selviytyjiä, jotka monia muita lajeja paremmin kehittelevät selviytymisstrategioita stressaaviin ympäristöolosuhteisiin! Muodonmuutoksen mestari, perhonen, on myös kestävyyden, resilienssin ja selviytymiskyvyn symboli.
Lue lisää myös ihmisen ja perhosen resilienssistä:
Bauby, J.-D. (suom. Partanen, A. – Keynäs, V.) 2008. Perhonen lasikuvussa. Helsinki: Loisto/ Wsoy.
Benard, B. 1991. Fostering resiliency in kids: Protective factors in the family, school and community. Portland, OR: Northwest Regional Educational Laboratory.
Benard, B. 2004. Resiliency: What we have learned. San Francisco: WestEd.
Comoretto, A. – Crichton, N. – Albery, I. 2011. Resilience in humanitarian aid workers: understanding processes of development. LAP: Lambert Academic Publishing.
Gonzales, L. 2012 Surviving Survival: The Art and Science of Resilience. NYC: W. W. Norton & Company.
Reivich, K. – Shatte, A. 2002. The Resilience Factor: 7 Keys to Finding Your Inner Strength and Overcoming Life’s Hurdles. New York: Broadway.
Rutter, M. 2000. Resilience reconsidered: Conceptual considerations, empirical findings, and policy implications. Teoksessa Shonkoff, J. – Meisels, S. (toim.) 2000. Handbook of early childhood intervention (2. painos, 651–682). New York: Cambridge University Press.
Rutter, M. 1987. Psychosocial resilience and protective mechanisms. American Journal of Orthopsychiatry 57(3):316–331.
Werner, E. – Smith, R. 2001. Journeys from childhood to midlife: Risk, resiliency, and recovery. Ithaca, NY: Cornell University Press
Werner, E. – Smith, R. 1992. Overcoming the odds: high risk children from birth to adulthood. Ithaca, NY: Cornell University Press.
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/elaimethy3.html
http://www.aka.fi/fi/tietysti/luonto-ja-ymparisto/nyt-pinnalla1/ympariston-aiheuttama-stressi–kuinka-perhonen-siita-selviaa/
2 Kommenttia
Kansakuntana Suomi on sodsn kärsimysten jälkeen kuin orpotyttö Tirlittan, yrittää miellyttää kaikkia sepittämällä mukavan tarinan. Onneksi Tirlittan sitten kuitenkin pelastui, ihmeen kautta. Näin käy meillekin, meitä ei pelasta tämä touhuilu ja häärintä joka paikassa mm. maailmanpoliisina turvapaikka-asioita hoitelemassa, vaan hyvä sydän. Siksi se uusi 25 miljoonaa kehitysavusta olisi pitänyt jättää leikkaamatta. Se joka toiselle antaa, saa itsekin.
Kultatukkainen Tirlittan jää ”orpolapseksi” kun ukkonen iski hänen kotitalonsa taivaan tuuliin: ”Äidin pohjoiseen vei tuuli jäinen, isä lensi kauas etelään, ukkonen kun iski uhmapäinen, siskot myös ja veljet se vei mennessään.” Tirlittan itse lensi kanavaan. Hänelle on jäänyt vain okariinapilli käteen ja pyjama päälle ja sekin väärin päin.
Oi ihana kun muistutit mieleeni Paloheimon tarinan Tirlittanista, sinnikkäästä selviytyjästä! Tässä lempisäkeeni:
Tirlittan lensi kanavaan,
Tirlittan upposi,
Tirlittan nousi pinnalle,
Tirlittan hengitti.
Tirlittan pääsi kotihin,
Tirlittan riemuitsi,
Tirlittan äidin, siskot sai,
Tirlittan rakasti.