Lapinlahden Lähteen hanke on voinut kesällä hyvin. Kesätapahtumat saivat kiitosta ja energinen, kulttuurista mielen hyvinvointia ammentava toiminta pokkasi useita palkintoja ja ansaittua mediahuomiota. Lääkäriseura Duodecim palkitsi Lapinlahden Lähteen hankkeen kulttuuripalkinnollaan työstä, joka on “merkittävästi edistänyt terveyden, sairauden ja kulttuurin keskinäisen yhteyden ymmärtämistä”. Tämän Yle Puheen nettiradionauhoitteen kohdassa 18:40 kerrotaan palkinnosta ja Lähteen toiminnasta. Hävikkiruokaravintolan ja street food -tapahtumien herkkuja kävijät ovat kehuneet televisiouutisissakin, tässä Yle:n uutispätkässä Lähdettä käsitellään kohdassa 18:42. Lähteen Facebookista voi tavata, mikä muu on “kolahtanut” ja hellinyt kesähyvinvointia. Myös omat kuvani kesän tapahtumista kertovat jotain siitä, kuinka Lapinlahden vanha mielisairaala-alue nykyään aivan uudella tavalla voi hyvin ja kukoistaa:

http://lapinlahdenlahde.fi/fi/galleria-lapinlahti/

http://lapinlahdenlahde.fi/fi/vuokrattavat-tilat/

http://lapinlahdenlahde.fi/fi/events/

Aleksis Kiven elämäntyö elää Lähteellä.

http://lapinlahdenlahde.fi/fi/lahteen-puoti-ja-patina/

25.8.2016 Taiteiden yössä tapahtuu Lapinlahden Lähteellä

Lapinlahden historia ja Lapinlahden Lähteen nykyisyys kohtaavat tänään 25.8. taiteiden yössä mm. ääni-installaatiossa ja Taidesaunassa (Helsingin tiettävästi vanhin yleisessä käytössä oleva sauna)! Osallistu ja vaikuta Lapilahden Lähteen tarinaan myös vastaamalla hankkeen hyvinvointikyselyyn vaikkapa heti tai Lähteellä vierailusi aikana.

Perhosvaikutuksella tai -efektillä viitataan siihen, kuinka perhosen siivenisku voi saada aikaan valtavia ilmavirtauksia toisella puolella maapalloa (meteorologi Edward Lorenz 1961). Teorian sovellusten mukaan pieni muutos pohjustaa joskus suuriakin mullistuksia. Muutoksen suuruutta tai vaikutuspaikkaa on kimuranttia ennustaa alkutilanteesta (alkuarvoherkkyys). Syksyllä 2014 syntyi pieni ajatus positiivisen psykologian voiman yhdistämisestä Lapinlahden vanhan sairaala-alueen toiminnan uudistamiseen. Kuinka tämä ajatus, joka on käytännössä merkinnyt jo monia ”siiveniskuja” – suorastaan ihastuttavasti lepattelevia kohtaamisia – saisi aikaan myönteisyysmullistuksen, hyvinvointia lisäävän muodonmuutoksen? Tätä seuraamme Hyvinvoinnin muodonmuutos -blogissa.

Positiivinen psykologia on psykologian kentässä uusi suuntaus. Positiiviseksi psykologiaksi nimettynä tieteenhaarana sillä on aivan lyhyt historia, vaikka sen tutkituimmat ilmiöt ovat kiinnostaneet pitkään monia (lähi)tieteitä. Termin on lanseerannut vasta 1990-luvun lopulla yhdysvaltalainen psykologian professori Martin Seligman. Hän tutki psykologian professori Christopher Petersonin kanssa 2000-luvun alussa, miten aristoteliseen hyvinvointikäsitykseen pohjaavat luonteenvahvuudet mahdollistavat yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvoinnin sekä kukoistuksen. Myös psykologi Mihaly Csikszentmihalyin flow-teoria vuodelta 1990 yhdistyy positiiviseen psykologian historiaan sekä tieteeseen siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Positiivinen psykologia suuntaa huomion häiriöistä ja ongelmista vahvuuksiin ja siihen, mikä toimii, on ehjää ja lisää myönteistä muutosta.

Suomessa näitä positiivisen psykologian teemoja ovat pioneereina penkoneet esim.:

• kukoistuksen ja innostamisen filosofi, tohtori Esa Saarinen
• onnellisuutta, hyvinvointia ja kukoistusta monipuolisesti tarkasteleva psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen, jonka positiivisen psykologian oppikirjasta 2007 on jo uudistettu painos (2014)
• lasten onnellisuutta ja VIA-vahvuuksia Suomessa tutkiva ja mm. positiivisesta psykologian voimasta 2014 kirjan toimittanut erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara
• positiivisen psykologian, työn imun ja ilon sekä positiivisten työpaikkojen saralla sosiaalipsykologian dosentti Jari Hakanen sekä filosofi, tohtori ja työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka
• positiivisesti poikkeavasta työkäyttäytymisestä väitellyt ja motivaatiosta sekä hyvinvoinnista kiinnostunut kauppatieteilijä, tekniikan tohtori Merja Fischer
• soveltavan positiivisen psykologian maisteriksi Seligmanin ohjauksessa opiskellut, sisua väitöskirjassaan tutkiva Emilia Lahti
• hyvinvoinnin, motivaation ja hyvän elämän filosofi, onnellisuutta ja positiivista psykologiaa tutkiva tohtori Frank Martela

Lisäksi kymmenet muut suomalaisasiantuntijat ovat perehtyneet positiivista psykologiaa kiinnostaviin ilmiöihin, kuten positiiviseen terveyskäsitykseen, voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen, myönteisyyteen, onnellisuuteen, kukoistamiseen, koetun hyvinvoinnin maksimointiin ja tulevaisuuden toivoon (esim. kuvassa vasemmalla ylhäällä Metropolia ammattikorkeakoulussa kasvatustieteen tohtori, dosentti Arto Salonen). Metropolia ammattikorkeakoulun psykologian opetukseen esim. Harvardissa tuotettuja tiedejulkaisuja positiivisesta psykologiasta on tuotu systemaattisesti vuodesta 2009. Suomen positiivisen psykologian yhdistys on aiemmin mainitun psykologi Emilia Lahden aloitteesta perustettu joulukuussa 2014.

Mitähän tapahtuisi, jos kiinnittäisimme päivittäin edes viiden minuutin verran enemmän huomiota myönteiseen, siihen mikä toimii ja on hyvää? Myönteisyysmuutostyö jatkuu sinnikkäästi Lapinlahden lähteen hankkeessa: hyvinvointi on paljon enemmän kuin pahoinvoinnin puuttumista tai minimointia! Osittain siksi tämän blogin nimi on “Hyvinvoinnin muodonmuutos”. Tiesitkö, että herkkä perhonen, joka voi siiveniskullaan muuttaa maailmaa, symboloi muun muassa rohkeutta vaativaa muutosta?

 

Lue lisää:

www.metropolia.fi/palvelut/hankeyhteistyo/tutkimus-ja-kehityshankkeet/lapinlahden-laehde/

http://lapinlahdenlahde.fi/staff/riitta-konkola/

https://fi-fi.facebook.com/lapinlahdenlahde

Ojanen, Markku 2014. Positiivinen psykologia. Helsinki: Edita.

Peterson, Christopher – Seligman, Martin 2004. Character strengths and virtues: A handbook and classification. Oxford: Oxford University Press.

Uusitalo-Malmivaara, Lotta (toim.) 2014. Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus.

Seligman, Martin – Ernstb, Randal M. – Gillhamc, Jane – Reivicha, Karen – Linkinsda, Mark 2009. Positive education: positive psychology and classroom interventions. Oxford Review of Education 2009;35(3):293-311.

Seligman, Martin 2011. Flourish. New York: Free Press.

Seligman, Martin 2008. Aito onnellisuus. Positiivisen psykologian keinoin täyteen elämään. Jyväskylä: Art House.

Seligman, Martin – Csikszentmihalyi, Mihaly 2000. Positive Psychology – an Introduction. American psychologist 2000;55(1):5-14.

Seligman, Martin – Steen, Tracy – Park, Nansook – Peterson, Christopher 2005. Positive Psychology Progress: Empirical Validation of Interventions. American Psychologist 2005;60(5): 410-421.