Tule kokemaan Annalan huvilan tunnelma itse tulevissa tapahtumissa, esim. Helsinki-päivänä 12.6.2019!
Toteutin syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana ammattikorkeakoulu Metropolian YAMK Muusikko -tutkinto-ohjelman opinnäytetyön toiminnallisena osana Muistojen musiikkia -nimellä kulkevan kehittämisprojektin Annalan huvilan Hyvinvoinnin tilassa. Sen alaotsikkona oli Musiikillisia muistoja etsimässä. Kehittämisprojektissa halusin testata uudenlaisen työpajatoiminnan muotoa. Internet-hakujen kautta en löytänyt tietoa, että vastaavaa työpajaa olisi aikaisemmin toteutettu. Tähän työpajaan haettiin vapaaehtoisia osallistujia, joilta pyydettiin etukäteen toivekappaleita – sellaisia, jotka ovat heille jollain lailla merkityksellisiä elämän varrelta – joita sitten käsiteltäisiin työpajatapaamisten aikana. Sovitin näistä toivekappaleista valitsemani kuusi kappaletta täysin uuteen muotoon akustisella ”jazz-triolla” (piano Lasse Hirvi, basso Jussi Hovilainen ja rummut Oskari Pelli) laulusolistien (Kati Narvanmaa, Robert Kyöstilä) kanssa esitettäväksi. Projektin aihealueena oli musiikilliset muistot.
MUSIIKILLISET MUISTOT AIHEALUEENA
Projektin tarkoituksena oli tutkia musiikillisten muistojen syntymekanismeja, musiikin kykyä nostaa esiin mieli- ja muistikuvia. Tavoitteena oli kartoittaa, millä tavalla kuulijalle tuttujen ja rakkaiden toivekappaleiden uudelleen sovittaminen vaikuttaa niiden kuuntelukokemukseen. Pyrin selvittämään, millaisia tuntemuksia eri musiikillisten elementtien (melodia, harmonia, rytmi, dynamiikka, nyansointi) muunteleminen aiheuttaa kuulijoissa ja miten ne vaikuttavat kappaleen tunnetilaan sekä kappaleiden tulkintaan. Esittelin osallistujille yhtyeeni kanssa akustista, hienovaraista, nyanssirikasta ja paljon improvisointia sisältävää musiikkia ja tavoitteenani oli saada heidät kiinnostumaan heille tuttujen kappaleiden kautta tämän tapaisesta taiteellisesti kunnianhimoisesta, modernimman jazz-musiikin muotokielellä operoivasta musiikista. Oletuksenani oli, että työpajan osallistujat eivät arkielämässään olisi juurikaan olleet tutustuneet tämän tapaiseen musiikkiin.
TYÖPAJA
Suunnittelin Muistojen musiikkia -työpajalle kolme tapaamiskertaa, jonka jälkeen toteuttaisin loppukonsertin, jossa esitettäisiin koko työpajan aikana työstetty musiikkimateriaali ja vähän muutakin aiheeseen sopivaa ohjelmistoa. Sain Hyvinvoinnin tilat -hankkeen kautta Helsingin Arabiassa sijaitsevan Annalan huvilan työpajan ja konsertin tapahtumapaikaksi. Kyseisen hankkeen tuottaja Juulia Niiniranta otti pyynnöstäni yhteyttä eri järjestöihin saadaksemme osallistujia työpajaan. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen alaiselta Uusix-verstaalta saimme kolme työtöntä osallistujaa sekä heidän virikeohjaajansa. Muista Annalan huvilan kävijöistä tai aktiivihenkilöistä saimme vielä neljä osallistujaa. Jokaiseen työpajatapaamiseen olin valmistanut kaksi kappaletta osallistujien toivelistalta. Näiden kappaleiden alkuperäisversiot kuunneltiin ensin ja kerroin niiden taustoista; niiden tekijöistä, esittäjistä, kappaleiden syntyhistoriasta ja yleisesti niiden syntyhetkellä vallinneista musiikillisen kulttuurihistorian ilmiöistä. Pyysin osallistujia kirjoittamaan muistikuviaan tai tuntemuksiaan näistä alkuperäisistä kappaleista. Tämän jälkeen esitimme trion ja laulusolistin kanssa omat sovitukseni kappaleista, joista taas pyysin osallistujia kirjoittamaan mielikuviaan ja tuntemuksiaan – miten tämä uusi versio heidän mielestään erosi siitä tutusta ja ”turvallisesta” versiosta. Viimeisellä työpajakerralla käytin myös kuvallista menetelmää, jossa levitin pöydälle suuren määrän kuvakortteja, joista osallistujat valitsivat sellaiset kortit, jotka sopisivat heidän mielestään parhaiten jokaisen kappaleen alkuperäisversion ja sovituksen tunnelmiin. Näistä he sitten myös kirjoittivat kuvauksensa paperille. Tapaamisen lopuksi lauloimme yhteislauluna jonkin osallistujien toivekappaleista. Kerroin myös tämän yhteislaulukappaleen syntyhistoriasta ja jaoin laulujen sanat osallistujille.
Sain Metropolian opiskelijoista projektiin mukaan basistin ja rumpalin sekä kaksi solistia, mies- ja naislaulusolistit. Heidän rekrytointinsa tapahtui Metropolian yhtyeworkshopien jakotilaisuudessa, jossa opiskelijat voivat valita heille mieleisensä yhtyeworkshopit suuresta määrästä eri opettajien workshop-tarjonnasta. Korostin rekrytointitilaisuudessa musiikin emotionaalista kontekstia, sovitusten monimuotoisuutta ja akustista, modernimpaan jazz-musiikin muotokieleen perustuvaa hienovaraista musisointia.
Videoin jokaisen työpajakerran ja tein koosteen osallistujien kirjallisista palautteista opinnäytetyön kirjallista osiota varten. Loppukonserttia varten sovitin vielä kaksi toivekappaletta lisää. Konsertti oli yleisölle avoin tapahtuma, josta tiedotettiin sosiaalisen median kanavilla sekä Annalan huvilan omien markkinointikanavien kautta. Yleisöä tulikin mukavasti paikalle ja kerroin kappaleista samat taustatiedot kuin työpajoissa. Ajan säästämiseksi emme kuunnelleet konsertissa alkuperäisversioita, vaan esitimme ainoastaan uudet sovitukseni ja tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi – alkuperäisten levytysten kuunteleminen olisi hajottanut liikaa konsertin musiikillista sisältöä ja lähtökohtaisestikin oletin, että yleisö kyllä tuntisi kappaleiden alkuperäisversiot.
OPINNÄYTETYÖ AMMATILLISEN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMASTA
Pohtiessani tulevan opinnäytetyöni aihealuetta ja sisältöä mieleeni tuli, että olisi kiinnostavaa tutkia ”suurelle yleisölle” tuttujen kappaleiden uudelleen käsittelemistä ja sitä, miten niiden erilainen tulkinta vaikuttaa kuuntelukokemuksiin. Olen tehnyt jo aiemmin triolleni sovituksia 60-70 -lukujen pop- ja iskelmäkappaleista ja olemme esittäneet niitä klubeilla sekä jazz-festivaaleilla. Nämä sovitukset ovat aina herättäneet huomiota ja olen saanut yleisöltä runsaasti positiivista palautetta niistä. Toinen seikka, joka inspiroi tämän aihealueen tutkimiseen, oli kokemukseni isännöimiltäni lauluklubeilta 10 vuoden ajalta. Näiden lauluklubien idea on se, että joka kerralla on vieraana eri solisti ja pelkällä pianosäestykselläni esitämme konsertinomaisesti intiimissä ympäristössä solistin määrittelemää ohjelmistoa. Ohjelmisto on saattanut vaihdella klassisesta yksinlaulusta punkiin ja kaikkea siltä väliltä. Materiaali on ollut suurimmalta osin yleisölle ennalta tuttua, ja esittäessämme näitä kappaleita solistien kanssa niiden kuulokuva muuttuu selkeästi niiden alkuperäisversioista. Saatamme myös tarkoituksellisesti varioida näiden kappaleiden musiikillisia struktuureja uusiin suuntiin joko intuitiivisesti tai tarkoituksellisesti. Hyvin usein yleisö on ollut jopa liikuttuneessa tilassa jonkin heille tutun ja tärkeän kappaleen esittämisen jälkeen; he olivat kokeneet mentaalisesti voimakkaan elämyksen uudesta tulkintatavasta johtuen. Näitä uudenlaisia käsittelytapoja on pidetty myös hauskoina, kiinnostavina ja raikkaina. Näistä seikoista kumpusi ajatus työstää työpajatyyppisessä tilanteessa osallistujien toivekappaleita samalla periaatteella ja kerätä heiltä palautetta kappaleiden aiheuttamista tunnelmista ja muistikuvista.
Henkilökohtaisesti en ollut koskaan aiemmin ollut mukana tämän tyyppisessä toiminnassa. Olen työskennellyt 30 vuotta teatterikapellimestarina ja siinä työssä työskennellään yhdessä laulajien ja näyttelijöiden kanssa, jotka operoivat ammattilaistasolla. Samoin 40 vuoden pianistin urallani olen tehnyt ryhmätyötä ainoastaan ammattimuusikoiden kanssa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun toteutin tällaista työpajatyyppistä toimintaa osallistujien kanssa, jotka eivät ole ammattimuusikoita tai -taiteilijoita. Opin tästä kehittämisprojektista ryhmätyötaitoja, työpajatoiminnan suunnittelua ja toteuttamista, kuvallisen menetelmän käyttämistä, palautteen keräämisen menetelmiä sekä sain uusia työkaluja sovitustyöhöni.
Opinnäytetyöni kirjallisessa osiossa on myös kuvaukset siitä, mitä tämänlaisen työpajan toteuttaminen vaatii sen vetäjältä sekä siihen osallistuvilta muusikoilta. Mielestäni tällainen musiikillisen muistelutyön muoto sopisi hyvin esimerkiksi hoitolaitosten, kulttuuri- ja taideyhteisöjen sekä koulujen toimintaan.
LÄHTEET
Ahonen-Eerikäinen, H. 2000. Musiikki – sisäisen maailman symboli. Teoksessa Heikkilä, T. & Paloheimo, L. & Taipale, I. (toim.) Mieli ja taide. Mielenterveyden keskusliitto ry. Vantaa; Printway Oy, 97-98
Bojner-Horwitz, E. & Bojner, G. 2005. Mielihyvää musiikista. Helsinki: WSOY
Hohenthal-Antin, L. 2009. Muistot näkyviksi – Muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä. Jyväskylä: PS-kustannus
Jenkins, T. 2014. Why does music evoke memories? http://www.bbc.com/culture/story/20140417-why-does-music-evoke-memories (22.1.2019)
Kurkela, K. 1997. Mielen maisemat ja musiikki. Helsinki; Sibelius-Akatemia.
Lehtonen, K. 1989. Musiikki terveyden edistäjänä. Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu. Porvoo: WSOY
Lehtonen, K. 2011. Musiikki ja mielikuvat. Teoksessa Lilja-Viherlampi, L-M. (toim.) Ihminen ja musiikki. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 57, 73
Loihuvuori, J. & Saarikallio, S. 2010. Musiikkipsykologia. Jyväskylä: Atena
Musiikki herättää muistoja 2017.
(19.1.2019)
Särkämö, Teppo 2015. https://www.youtube.com/watch?v=GiPKJzZgLYY (23.1.2019)
Muita opinnäytetyötä varten tutkittuja sivustoja ja julkaisuja:
Anttila, S. & Simi, M. & Vesa, A. 2018. Lauluja elämästä – Musiikin voimauttava vaikutus erilaisissa elämäntilanteissa. Opinnäytetyö. HAMK (20.10.2018)
Artsequal -hanke. www.artsequal.fi/fi/tietoa-hankkeesta (15.4.2019)
Ginström, L. 2017. ”Minä soin!” – Laulunharrastajien kokemuksia laulamisesta ja hyvinvoinnista. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu (2.11.2018)
Kulttuuria kaikille 2019. www.kulttuuriakaikille.fi/(15.4.2019)
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019. https://minedu.fi/hankkeet, https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuulto-hanke-osoitti-tarpeen- kulttuuritoiminnan-vahvasta-perustasta-kunnissa, https://minedu.fi/kulttuuri/linjaukset (16.4.2019)
Rajasalo, S. 2012. Voimaannuttava musiikki. Opinnäytetyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2010.
julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75612 (16.4.2019)
