Digitalisaatio sosiaali- ja terveysaloilla
Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio kattaa erilaisia teknologisia innovaatioita ja sovelluksia, jotka vaikuttavat hoitohenkilöstön työhön sekä potilaiden hoitoon ja terveyden edistämiseen. Digitalisaatio voi sisältää sähköisten potilastietojärjestelmien käytön, etäterveydenhuollon palvelut, erilaiset terveyssovellukset sekä tekoälyn hyödyntämisen potilaan hoidossa. Sähköisten palveluiden käytön tehostaminen auttaa parantamaan terveyspalveluiden tehokkuutta, laatua, saavutettavuutta ja potilasturvallisuutta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut digitalisaatioon liittyen, että ihmisille on turvattava terveellinen elinympäristö. Linjaukset asettavat vaateita terveyshaittojen tunnistamiseen, niiden ehkäisemiseen ja poistamiseen elinympäristöstä. Lisäksi työsuojelun ja työterveystoimien avulla on tunnistettava työoloissa olevia vaaroja sekä riskejä. Linjauksissa on myös mainittu, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia pitää edistää laaja-alaisella ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Kansallisissa ratkaisuissa on otettava huomioon näkökulmat, jotka liittyvät terveyspalvelujen digitalisaatioon ja niitä on seurattava ja tutkittava, miten digitalisaation avulla pystytään keräämään tietoa, miten digitalisaatiota pystytään hyödyntämään ja miten sen avulla pystytään lisäämään luotettavuutta sekä vaikuttavuutta[1].
Terveysviestintä
Suomalaiset etsivät internetistä tietoa erityisesti sairauksista, oireista ja hoidosta.[2] Sosiaali- ja terveysalojen digitalisaatio on merkittävästi muokannut terveysviestintää. Se mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman tiedon välityksen terveyteen liittyvissä asioissa. Terveysviestinnän tarkoituksena on lisätä yksilön hyvinvointia ja edistää terveyttä ja sitä voidaan toteuttaa kaikkien joukkoviestintävälineiden välityksellä. Terveysviestinnäksi voidaan lukea kaikenlainen terveysvalistus ja -neuvonta sekä terveysjournalismi. Sosiaalinen media toimii hyvänä alustana vuorovaikutteiseen terveysviestintään ja sen käyttö onkin siitä syystä lisääntynyt[3].
Digitaaliset alustat tarjoavat terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden kommunikoida potilaiden kanssa etänä ja tarjota esimerkiksi konsultaatioita ja seurantaa verkossa. Lisäksi erilaiset digitaaliset terveyssovellukset tarjoavat kansalaisille helppoa pääsyä terveysneuvontaan, terveysdatan seurantaan ja sieltä löytyy ratkaisuja terveysongelmiin. Tämä kaikki yhdessä parantaa terveyspalveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta.
Terveysviestinnän haasteet
Terveyttä koskevat uutiset ja suositukset saattavat olla ristiriitaisia, jotka hämmentävät kaiken ikäisiä. Koronapandemia nosti disinformaation määrää räjähdysmäisesti monilla eri viestintäkanavilla. Siksi onkin tärkeää opettaa jo nuorille medialukutaitoa, että väärän tiedon erottaminen oikeasta helpottuisi[4]. Esimerkkinä vaikka hoitosuositukset, jotka perustuvat tutkittuun tietoon, jopa kolmannes aikakauslehtien ja terveysvaikutteisten verkkosivustojen terveysartikkeleissa mainituista hoitosuosituksista ovat virheellisiä. Kansalaiset ovat syystä hämmentyneitä viestintävälineiden kautta saadusta tiedosta ja sen ristiriitaisuudesta [2]. Erityisesti sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana ja esittää totuutena asioita ilman tieteellistä näyttöä. [4] Lähdekritiikki on todella tärkeä taito, joka auttaa ihmisiä arvioimaan ja analysoimaan tietolähteitä kriittisesti. Se sisältää taitoja tarkastella lähteiden luotettavuutta, tarkkuutta, ajantasaisuutta ja asiantuntemusta. Lähdekritiikin avulla voidaan erottaa luotettavat tiedot epäluotettavista ja välttää virheellisen tiedon levittämistä tai käyttöä.
Digitalisaation lisääntyminen voi tuoda mukanaan myös haasteita, miten huomioidaan tietoturva sekä estetään eriarvoisuuden kasvu. Palveluiden pitää olla ehdottomasti luotettavia ja tietoturvallisia[5]. Sähköinen asiointi ei ole aivan mutkaton asia, sillä käyttäjiä on paljon eri tasoisia ja palveluiden pitäisi olla saavutettavia kaikille käyttäjäryhmille. Esimerkiksi etävastaanotolle kirjautuminen vaatii vahvaa tunnistautumista, sillä sen avulla voidaan varmistua yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta. Tämä kuitenkin luo esteitä saavutettavuuden näkökulmasta niille, joilla ei ole pankkitunnuksia tai jotka eivät osaa niillä palveluihin tunnistautua, asiakkaalta vaaditaan digitaitoja[6;7]. Asiakkaalla pitää kuitenkin olla mahdollisuus lähettää hoitoonsa liittyviä viestejä ja asiakirjoja viranomaiselle hyödyntäen sähköisiä palveluja.[5] Asiakkailla on erilainen kyky selviytyä taloudellisesti tarvittavien digitaalisten laitteiden kuten älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen hankinnoista. Monilla asiakkailla saattaa olla lisäksi fyysisiä rajoitteita tai muita terveydellisiä syitä, miksi digitaalisten palvelujen tai -laitteiden käyttö on vähäistä. Yli 65-vuotiailla kynnys lähteä opettelemaan tietotekniikkaa vanhemmalla iällä on suuri monesta muustakin syystä kuin vain iän takia. Nuorempien kohdalla ongelmaksi muodostuu se, miten nuoret saadaan hakeutumaan digipalveluiden pariin. Nuorilla on herkästi epäluottamusta erilaisia palveluja kohtaan, ne herättävät pelkoa, mihin avun pyytäminen palvelun kautta saattaa johtaa. Lisäksi ongelmaksi saattaa muodostua se, ettei nuori osaa hoitaa omia asioitaan tai ymmärrä, miten digitaalisia palveluja käytetään. Nuorista osa on syrjäytynyt tai ainakin syrjäytymisvaarassa ja tämä asettaa haasteen, miten nuoret saadaan ohjattua edes chattien pariin. Monissa palveluissa vaaditaan vahvaa tunnistautumista eikä kaikilla alaikäisillä ole mahdollisuutta päästä siitä syystä palvelun piiriin[8].
Terveysviestintä Terveyskylässä
Yhtenä esimerkkinä terveysviestinnän hyvästä toteutuksesta on Terveyskylä. Terveyskylän terveysviestintä perustuu lähinnä siihen, että terveysviestintä toteutetaan vuorovaikutteisena potilasohjauksena tai kirjallisena ohjauksena, mikä osaltaan vahvistaa luotettavan terveystiedon välittymistä asiakkaalle. Hoitohenkilökunta on koulutettu ohjaamaan asiakkaitaan käyttämään esimerkiksi Terveyskylän hoitopolkuja ja opettamaan asiakkailleen digitaitoja. Terveysviestintää toteuttaa myös yli 30 eri asiantuntijatahoa sekä potilasjärjestöä jakamalla tietoa Terveyskylän toiminnasta sekä jakamalla ohjeistusta. Viestintämateriaaliin on panostettu, sillä erilaisia potilas- ja hoito-ohjeita on lähes 7500 tarjolla.
Lisäksi omaa hoitoaan voi tukea erilaisilla puhelimeen tai tablettiin ladattavilla sovelluksilla, joiden käyttöön saa hoitohenkilökunnalta opastusta. Terveyskylässä on paljon hyvää, tutkittua tietoa ja erilaisia omaa hoitoa tukevia polkuja sekä kyselyitä, joiden avulla voi olla helpompi tehdä päätös hoitoon hakeutumisesta.
Viestintää asiakkaan kanssa toteutetaan kaikista digitaalisista palveluista huolimatta edelleen myös puhelimitse sekä kirjeitse, jotta voidaan saavutettavasti tuottaa palveluita yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille[7]. Eri viestintäkanavista löytyy paljon tietoa, joka kielellisesti saattaa aiheuttaa vaikeuksia ymmärtää asiasisältöä. Tästä syystä viranomaisia velvoitetaan julkaisemaan sivustoillaan sisältöä, joka on selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä kirjoitettua. Selkokieli on tarkoitettu sellaisille asiakkaille, joilla on esimerkiksi iän vuoksi haasteita muistaa tai ymmärtää lukemaansa yleiskieltä. Selkokielisestä sisällöstä on hyötyä myös nuorille, neurobiologisista tai kognitiivista haasteista kärsiville sekä maahanmuuttajille[8]. Terveyskylässä on panostettu selkokielisyyteen ja saavutettavuuteen. Suurelta osin sisältö täyttää lain vaatimukset saavutettavuuden osalta. Sivuston sisältöä voi kuunnella ja videot sisältävät tekstityksen[7].
Terveyskylässä riittääkin kävijöitä:
- Vuonna 2022 eri laitteilla Terveyskylässä vieraili peräti 7,3 miljoonaa kävijää.
- Hoitoistuntojakin järjestettiin 12,5 miljoonaa istuntoa.
- Verkkosivuilla on vuoden aikana kävijöitä 30,8 miljoonaa.
- Digihoitopolkujen avulla pelkästään HUSissa hoidettiin 50 503 asiakasta[9].
Kävijämäärät kertovat siitä, että luotettavalle ja saavutettavalle terveysviestinnälle on paljon kysyntää.[7]
Blogin kirjoittaja: sovellusasiantuntija Marjo Helsten
Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtoritt Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja asiantuntija Maarit Vallinkoski.
Lähteet
[1] Valtioneuvosto 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena, Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Sivu 3–4. <https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/article-41> Viitattu 13.10.2023
[2] Laukkanen, Kukka-Maaria. 2009. Kohti eksaktia terveysviestintää. Tieteessä tapahtuu 8/2009. Sivut 31–34. <https://journal.fi/tt/article/view/2562/2366>
[3] Torkkola, Sinikka. 2004. Terveysviestintä kaipaa uutta suuntaa. Terveyden edistämisen lehti Promo 32 (2), sivut 32–22.
[4] Nygård, Tuula. Hämmentävä, ristiriitainen ja vaikeaselkoinen terveysviestintä edellyttää monenlaisia lukutaitoja. 2022. Ainedidaktiikka 6(2) (2022), sivut 90–97. Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry, Helsinki. < https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/120841/76562>
[5] Finlex 2019, Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. < https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306> Viitattu 13.10.2023.
[6] Valtioneuvosto 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023–2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:18. Sivu 14. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164463/STM_2022_18J.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Viitattu 19.10.2023
[7] Terveyskylä 2023. <https://www.terveyskyla.fi/> Viitattu 25.10.2023
[8] Valtiovarainministeriö 2019. Digitaalinen Suomi – yhdenvertainen kaikille, Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:23. Sivut 28–35. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161486/VM_2019_23_Digitaalinen_Suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y>
[9] HUS, Tilinpäätös ja toimintakertomus 2022, sivu 185. <https://www.hus.fi/sites/default/files/2023-03/Tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_ja_toimintakertomus_2022.pdf>
Kuvat:
Kuva 1: Aerial view of doctor writing patient daily report checklist. Pxhere. CC0. <https://pxhere.com/en/photo/1575123 >Viitattu 30.11.2023
Kuva 2: Mohamed Hassan. Digital. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1676166?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023
Kuva 3: Social media. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1063277?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023
Kuva 4: Edwintp. Doctor and patient. Pxhere. CC0 <https://pxhere.com/en/photo/1571981?utm_content=shareClip&utm_medium=referral&utm_source=pxhere> Viitattu 30.11.2023
Ei kommentteja