Blogikirjoituksen tehtävänä oli esitellä jokin YK:n globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteista. Terveyttä ja hyvinvointia kaikille, kolmannen kohdan tavoite kuuluu: vähentää kolmanneksella kansantauteja ja kansantautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla vuoteen 2030 mennessä. (4) Mitä minulle tulee mieleen kansantauteja ehkäisevästä työstä? Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyyn liittyy elintapaohjaus, oikeat elämäntavat, terveellinen ruokavalio, riittävä määrä liikuntaa, suolan vähentäminen. Kansantaudit ovat tulleet tutuksi julkisesti käydystä keskustelusta, lähinnä siksi, että kansantautien hoidosta aiheutuu mittavat kansantaloudelliset kulut. Suomessa on tehty ja tehdään edelleen erinomaista työtä kansantautien ennaltaehkäisyn eteen. (4,5) Kansanterveyttä edistävinä toimina esitettiin tupakka- ja nikotiinituotteiden, alkoholin ja sokeripitoisten juomien verotuksen korottamista. Lisäksi mainittiin mahdollisuus ottaa käyttöön erillinen sokerivero.Terveiden elämäntapojen esillä pitämisestä on ollut hyötyä suomalaisten terveydelle. Tilastot kertovat myönteisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteen on mahdollisesta saavuttamisesta. Jatkamalla samalla tavoin Suomi tulee saavuttamaan tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. (9)
Kuulostaa hienolta. Sairauksien ennaltaehkäisyä jatketaan ja voidaan huokaista, meillä menisi todella hienosti, jos tämä olisi koko totuus.
Näissä ollaan tavoitteissa
Suomessa kansantauteihin luetaan seuraavat: Syövät, diabetes, sydän-ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, astma-ja allergia, tuki-ja liikuntaelin sairaudet ja muistisairaudet. (8)
Tarkistin asian tilastoista, WHO:n tavoitteeseen ollaan pääsemässä. Suomessa onnistutaan vähentämään tarttumattomien tautien kuten, diabeteksen, sydän-ja verisuonisairauksien, syöpien, diabeteksen ja kroonisten keuhkosairauksien aiheuttamia työikäisten kuolemia kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, jos jatketaan samoin. (5) Toisaalta muistisairauksien määrä lisääntyy tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Maailman terveysjärjestön WHO:n tavoitteiden mukaan, suomalaisten verenpainetasot ovat laskeneet, jolla on onnistuttu vähentämään tulevaisuuden muistisairaiden määrää. (3,10) Tässäkin olemme tilastoissa muita edellä, kannattaako ennaltaehkäisevää työtä jatkaa? Voimme jälleen huokaista. Miksi julkisuudessa tuodaan esiin niitä sairauksia, joissa ollaan tavoitteissa? Löytyy yksi kansantauti, jota meillä ei ole tilastoissa huomioitu. Kansantautien ryhmään luetaan myös mielenterveysongelmat. (8)
Kannattaako työtä jatkaa?
YK:n kestävän kehityksen Terveyttä ja hyvinvointia kaikille-tavoitteen lause jatkuu: Sekä edistää henkistä terveyttä ja hyvinvointia. (4)
Tilastojen valossa ja kaiken suitsutuksen keskellä itseäni alkoi mietityttää, kannattaako julistaa tavoitteiden saavuttamisesta vielä mitään.
Mielenterveysongelmien tilastoista ei saavutusten yhteydessä juuri puhuta? Aloin pohtia, miten ylistetyt tilastot lohduttavat masentunutta nuorta tai työuupumusta potevaa työikäistä. Kuinka muistisairauden kanssa eläköityvä vanhus hyödyntää elämäntapaohjauksen ohjeita? Julkisuudessakin on aina välillä väläytelty myös tavoitteisiin pääsyn toista puolta. Niin nuorten kun vähän vanhempien mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Työikäistä uhkaa työuupumus ja työikäisten määrä tulee jatkossa vähentymään, eikä työvoimaa ei ole riittävästi kohta millään alalla. Muistisairaiden vanhusten hoitoon ei tule riittämään mikään työikäisten määrä.
Tavoitteena mielenterveysongelmien vähentäminen on tilastojen valossa ongelma, mutta etsimällä lisätietoa, löysin ohjelman, joka luo toivoa. On varmasti hyvä uutinen, että myös mielenhyvinvoinnin edistämiseen kiinnitetään huomiota.
Mielenhyvinvoinnin edistämisen tavoitteet
Aivoterveyden edistämisen ohjelmassa keskitytään sairauksien ennaltaehkäisyn ja riskitekijöiden sijaan, mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja stressiltä suojaavien tekijöiden merkitykseen kaikissa ikäryhmissä lapsuudesta vanhuuteen. Myös yksinäisyys huomioitiin kaikkien ikäryhmien tavoitteissa, jokaisen kuulumista yhteiskuntaan pitäisi korostaa enemmän. (1)
Ikääntyvien tavoitteena on vähentää ikäsyrjintää ja edistää ikääntyvien mahdollisuutta jatkaa yhteiskunnassa täysivaltaisena jäsenenä, jolla on itsenäinen päätösvalta. Suomessa toteutettu FINGER-tutkimus osoitti, että vanhusten tehostettu elintapaohjaus tukee ikääntyvien aivoterveyttä. Oikea ruokavalio, muistiharjoittelu, liikunta, sydän-ja verisuonitautien tehostettu riskien seuranta ja sosiaalinen kanssakäyminen parantaa ikääntyvien elämänlaatua. Ikääntyvien aivoterveyttä edistetään jakamalla tutkimustietoa alan ammattilaisille ja asianomaisille itselleen.(1) Minua ilahdutti se, että vaikka ikääntyessä muistisairaudet yleistyvät, ikääntyvien mielenhyvin edistämiseen tulisi siitä huolimatta kiinnittää huomiota. Ikääntyvät pitäisi nähdä yhteiskunnan jäseninä, eikä kansantalouden kulueränä.(2,6,7)
Erityisesti lasten ja nuorten aivoterveyden tavoitteet tuntuvat valtavan tärkeiltä. Yksinäisyyteen ja syrjäytymisen riskiin tulee kiinnittää huomiota jo varhaisessa kasvuiässä. Lasten ja nuorten aivot muovautuvat kasvuiässä ja ovat erityisen herkkiä stressille. Yhä useampi lapsi ja nuori kokee jo kasvuikäisenä valtavasti paineita ja stressin sietokykyn kehittyminen vaatii opettelua. Stressin sietokyvyn opettelu on mahdollista vain suhteessa aikuiseen, vuorovaikutustilanteissa tulisikin huomioida paremmin lasten ja nuorten kehittymätön stressinsietokyky. Turvallisten vuorovaikutustilanteiden ansiosta lapsi tai nuori oppii säätelemään tunnereaktioitaan paremmin. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen on vanhempien ja muiden aikuisten vastuulla. Kansantaudeilta suojaavien tekijöiden kuten riittävän unen, terveellisen ravinnon ja liikunnan turvaaminen kasvuikäisille on tärkeää terveyden edistämistä. Digitaaliset menetelmät ovat kuormittavia kehittyville aivoille ja niiden käyttöä lasten ja nuorten opetusmenetelminä tulisi harkita. (1)
Työympäristön kehittämisellä tuetaan työikäisten mielen hyvinvointia
Työikäisillä työelämä on yksi stressitekijä, joka aiheuttaa työuupumusta. Monella alalla itse työ ei ole stressin aiheuttaja, vaan työympäristö.
Tästä syystä työpaikoilla tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota aivoystävällisempien työympäristöjen kehittämiseen. (2)
Hyvällä aivoergonomialla tarkoitetaan sitä, että työpaikalla huomioidaan paremmin työn henkiset kuormitustekijät, jolla tarkoitetaan työympäristön melua, hälyä, keskeytyksiä ja työtehtävien moninkertaistumista. Työikäisten kohdalla minulle tuli mieleen ajatus, että nuorten siirtymistä työelämään pyritään tälläkin hetkellä nopeuttamaan. Tästä syystä työpaikoilla pitäisi keskustella enemmän aivoergonomian kehittämisestä ja henkisen kuormituksen vaikutuksesta nuorten ja vähän vanhempien työntekijöiden hyvinvointiin, ja edistää yhdessä mielen hyvinvointia ja työelämässä jaksamista. (1, 2)
Lopuksi vielä, julkisuudessa voitaisiin tuoda enemmän esille mielen hyvinvoinnin edistämisen työtä ja korostaa kansantaudeilta suojaavien tekijöiden merkitystä kaikenikäisille.
Kirjoittaja on Terveyden edistämisen YAMK-opiskelija, tämä blogi kuuluu Terveysviestinnän opintoihin.
Lähteet
1.Aejmelaeus, Riitta et al. Kansallinen aivoterveysohjelma.Inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta.2022. Verkkojulkaisu.Viitattu 20.11.2023
< https://www.aivoliitto.fi/site/assets/files/22541/inhimillisesti_kestava-_aivoterveytta_tukeva_yhteiskunta_saavutettava.pdf>Viitattu 20.11.2023
2.Aivoliitto ry.Työelämä.Verkkosivut. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/tyoelama/Viitattu 20.11.2023 Viitattu 20.11.2023
3. Jousilahti, Pekka & Kuulasmaa, Kari & Koskinen, Seppo & Tolonen, Hanna & Pietilä, Arto & Peltonen, Markku. Kansantautien kuolleisuus vähenee edelleen-WHO:n tavoite voidaan saavuttaa. Tutkimuksesta tiiviisti.(32)2019.Terveyden-ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja. Saatavilla sähköisesti <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138500/TUTI2019_32_Kuolleisuus_final280819_tark1.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu.2.12.2023
4.Kestävän kehityksen globaali toiminta-ohjelma Agenda 30. Verkkojulkaisu.https://kestavakehitys.fi/agenda-2030Viitattu 20.11.2023
5.Maailman terveysjärjestö. World Health Organization. Global action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases 2013-2020.Verkkojulkaisu. https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/94384/9789241506236_eng.pdf?sequence=1 Viitattu 20.11.2023
6.Muistiliitto. Muistin toiminta.Iän vaikutus muistiin.2023.Verkkosivut.<https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta/ian-vaikutus-muistiin>Viitattu 20.11.2023
7.Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 Verkkosivut. <www.kaypahoito.fi >Viitattu 20.11.2023
8. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos.Kansantaudit. 2023.Verkkosivut. <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit >Viitattu 20.11.2023
9.Valtioneuvoksen kanslian julkaisuja 2020:7.Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta AGENDA 2030:sta. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 2022. Verkkojulkaisu<https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162475/VNK_2020_7.pdf?sequence=1&isAllowed=y > Viitattu 20.11.2023
10. Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos. Muistisairauksien ehkäisy.2023. Verkkosivut <https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-ehkaisy >Viitattu 2.12.2023
Kuvat:
https://pixabay.com/fi/photos/verenpainemittari-terveys-syke-1749577/
https://pixabay.com/fi/photos/kädet-ystävyys-ystävät-lapset-2847508/
Ei kommentteja