Metropolia sai joulukuussa 2018 Yrjö ja Senja Koivusen säätiöltä 0,5 miljoonan euron lahjoituksen varanhankintakampanjaansa. Säätiön lahjoitus kohdistui tekniikan koulutusalalle, sillä 1950-luvun alussa lapsettomana kuolleen liikemies Yrjö Koivusen mielenkiinto suuntautui koneisiin ja laitteisiin. Hän työskenteli nuorena pienissä metallialan verstaissa ja aloitti 1914 Helsingissä Kone ja Silta Oy:n palveluksessa. Siellä hänellä oli mahdollisuus nousta työnjohtajaksi asti. Viisi vuotta myöhemmin hän perusti oman yrityksen ja vaurastui omalla yritteliäisyydellään.
Säätiönsä Yrjö Koivunen halusi edistävän erityisesti kone- ja puuteknisen alan korkeampaa koulutusta ja auttavan nuoria opiskelijoita saattamaan opintonsa loppuun. Hänellä itsellään ei aikoinaan ollut mahdollisuuksia opiskeluun, siksi säätiö edelleenkin tukee käytännön insinööritehtäviin valmistautuvia.
Metropolian hallitus päätti kohdentaa Koivusen säätiön lahjoituksesta puolet koneautomaation ja konepajatekniikan sekä puolet rakennustuotannon ja rakentamisen johtamisen opetusresurssien vahvistamiseen. Samalla varauduttiin opettajakunnan eläköitymisen aiheuttamaan osaamisvajeeseen. Molemmat opettajan tehtävät olivat ulkoisessa haussa syyslukukaudella 2019. Konetekniikan Koivusen säätiö -yliopettajaksi valittiin TkL Pekka Salonen ja rakennusalan johtamisen lehtoriksi MSc Joonas Pusila. Molemmat ovat aloittaneet uudessa tehtävässään vuoden 2020 alussa.
Joonas Pusila
Göteborgin teknisessä korkeakoulussa maisteritutkintonsa suorittanut Joonas Pusila on Metropolian alumni 10 vuoden takaa. Hän valmistui rakennusinsinööriksi ja teki työharjoittelunsa Australiassa. Hän opiskeli vuoden Californian Polytechnical State Universityssä, ja on toiminut sen jälkeen niin työnjohtajana työmaalla kuin rakennuttajakonsulttina ja itsenäisenä yrittäjänä. Hänellä on siten monipuolinen ja kansainvälinen tausta sekä kokemusta käytännön työstä, esimiestehtävistä ja oman yrityksen pyörittämisestä.
”Opettaminen on ollut kuitenkin selvästi minun juttuni. Olen toiminut aikoinani kouluavustajana ja nyt jalkapallovalmentajana jo vuosia”, Joonas kertoo jatkaen: ”En epäröinyt, kun minua pyydettiin vuonna 2017 Metropoliaan vetämään tuntiopettajana kaksi opintojaksoa. Toinen oli työmaajohtamista rakennusinsinööreille ja toinen työmaatyöskentelyä tuleville rakennusmestareille.”
”Kokemukset olivat nähtävästi molemmin puolin hyvät, sillä hain nyt avautuvaa tehtävää ja tulin valituksi.”
Puitteet opiskelijoiden oppimiselle ovat Metropoliassa kunnossa. Pusilan mukaan rakennusala on kuitenkin kokonaisuudessaan haasteellinen. Onnistumisista ei juuri puhuta, mutta epäonnistumiset kyllä uutisoidaan. Kaikkea ei pystytä opettamaan korkeakoulussa, sillä kyse on kuitenkin monimutkaisista prosesseista ja vuorovaikutuksesta eri ammattiryhmien välillä. Lähiopetuksen karsiminen puhututtaa opiskelijoita, kun valmistumisen kynnyksellä tosi monesta asiasta pitäisi olla hyvät perustaidot. On ymmärrettävää, jos monia voi alkaa ahdistaa se, mitä kaikkea pitäisi osata. ”Metropolia antoi minulle hyvät valmiudet, mutta sen tajusi vasta työelämässä”, hän kuvaa lopuksi omia kokemuksiaan koulun annista.
Pekka Salonen
Pekka Salonen on Otaniemestä valmistunut konetekniikan diplomi-insinööri, jolla myös on kansainvälistä taustaa. Hän opiskeli kaksi vuotta Asla Fulbright -stipendiaattina Georgia Techissä Atlantassa ja keskittyi MSc-tutkinnossaan laakeritutkimukseen. Lisensiaatintutkintonsa hän teki Teknilliseen korkeakouluun 1991 keraamisista liukulaakereista. Hän on ollut 10 vuotta töissä teollisuudessa mekaniikkasuunnittelijana, markkinointipäällikkönä, laatujohtajana ja tuotekehitysjohtajana. Metropoliassa hän on ollut vuodesta 2003 alkaen. Hän on julkaissut oppikirjoja mm. teknisestä piirtämisestä, koneenelimistä ja tribologiasta.
Myös Pekkaa innostaa touhuaminen nuorten parissa, ja hän toimii vapaa-aikanaan pesäpallovalmentajana.
”Jos osaa ja pystyy siirtämään tietonsa ja taitonsa opiskelijoille, se on palkitsevaa”
hän kertoo Metropolia-työstään ja jatkaa: ”On hienoa nähdä miten neljässä vuodessa opiskelijoille rakentuu ammatillinen identiteetti ja heidän rohkeutensa kasvaa. He uskaltavat ottaa kantaa ja osoittavat sillä ammattitaitoaan.”
Kun valtaosa koneinsinööreistä menee töihin ulkomaille tuotteitaan vieviin yrityksiin, on osattava kieliä. Kieltenopetuksesta voi Metropolia myös olla ylpeä. Motivoivana Salonen kokee työssään niin ikään sen, että opinnäytetöitä ohjatessa pysyy kartalla siitä, missä eri toimialat menevät. Se on valttia hänen mukaansa myös yritysyhteistyössä.
Metropolia ja Koivusen säätiö seuraavat suurella kiinnostuksella nimikko-opettajien työtä seuraavat viisi vuotta. Juttuja aikaansaannoksista ja tärkeistä teemoista siis seuraa. Tässä vaiheessa toivomme menestystä, tarmoa ja intomielisyyttä tulevissa tehtävissä.
Ei kommentteja