Hyppää pääsisaltöön
Vuoropuheluja

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Vuoropuheluja
Tehdään yhdessä hyvää
0

Soveltuvuusarvioinnit rekrytointiprosessin osana

Milla Åman Kyyrö · 27.6.2014

Miten ammattikorkeakoulusta valmistuva pääsee työuran alkuun, kun kilpailu kovenee ja työpaikat ovat entistä tiukemmassa? Tapasin Adeccon seniorikonsultit Tiina Hakokorven ja Heidi Granqvistin, jotka kertovat rekrytointiprosesseista ja soveltuvuusarvioinneista.
Mistä hakija tunnistaa asiantuntevan rekrytointikonsultin?

”Meillä uusille konsulteille annetaan kattava perehdytys. Jatkuvalla lisäkoulutuksella varmistamme konsulttien ammatillisen osaamisen pysymisen ajan tasalla. Konsulttimme tietävät, miten työtä tehdään työnhakijoita kunnioittaen ja mm. henkilötietolain puitteissa sekä eettisen ohjeistuksen mukaisesti. Myös HPL:n auktorisointi määrittää hyvän toimintatavan.”

Työnantajien ydinosaaminen on yleensä muualla kuin rekrytoinnissa.

”Jotkut työnantajat pitävät siitä, että pääsevät välillä rekrytoimaan, mutta heillä on paljon muutakin työpöydällä. Rekrytointiin ei ole antaa sitä aikainvestointia, mitä sen käyminen huolella läpi vaatisi. Siksi prosessi on hyvä osittain tai kokonaan ulkoistaa. Lopullisen valinnan tekee aina asiakasyrityksen esimies. Konsulteilla on asiantuntemusta, joka liittyy mm. hakijoiden osaamisen arviointiin. Lisäksi he tietävät, mistä kanavista sopivia hakijoita voisi löytää.”

Miksi soveltuvuusarvioinnit ovat lisääntyneet myös suorittavan tason tehtäviin haettaessa?

”Avainhenkilöt ja johtotason henkilöt on hyvä arvioida mahdollisimman hyvin. Siihen onkin panostettu eli tehty investointia jo pitkään. Mutta varsinkin nyt, kun useat yritykset ovat tehneet henkilöstövähennyksiä, on ymmärretty suorittavan tason työntekijöiden tärkeä rooli yrityksen toiminnassa. On siis hyvä varmistaa myös heidän soveltuvuuteensa. Ajat ovat muuttuneet, enää ei vain kävellä suoraan tehtaalle kysymään töitä. Tehokkuusvaatimukset sekä sääntöjen ja turvallisuusmääräysten noudattaminen operatiivisella tasolla korostuvat aiempaa enemmän.”

Mistä puhutaan, kun arvioidaan soveltuvuutta?

”Menetelmät valitaan aina tapauskohtaisesti riippuen tehtävästä, johon henkilö hakee. Hakijan ominaisuuksia peilataan haettavan tehtävän vaatimuksiin. Meitä ohjaa lainsäädäntö sekä Suomen Psykologiliiton ohjeistus arviointien tekemiseen. Menetelmien on oltava tarkoituksenmukaisia ja annettava relevanttia tietoa haettavaan tehtävään liittyen. Yleensä mitataan henkilön toimintatapaa, motivaatiotekijöitä ja kykypotentiaalia esim. erilaisilla päättelytehtävillä. Lisäksi voidaan teettää työnäyte, jonka myös tulee korreloida haettavan tehtävän kanssa.”

Soveltuvuusarviointi on yleisesti ottaen laaja käsite ja se herättää ihmisissä erilaisia mielikuvia.

”Yhden menetelmän pohjalta ei johtopäätöksiä henkilöstä tehdä, vaan käytössä on aina useampi menetelmä. Tulokset käydään arvioitavan henkilön kanssa läpi henkilökohtaisessa tapaamisessa. Laadimme kirjallisen arviointilausunnon, joka annetaan myös henkilölle itselleen. On hyvä muistaa, että samankaltainen rooli eri yrityksessä voi vaatia eri ominaisuuksia. Arvioinnissamme todettu kehittämiskohde ei välttämättä tarkoita, etteikö henkilö soveltuisi esim. johonkin toiseen tehtävään.”

Arviointitulosten tulkitseminen ei ole niin mustavalkoista kuin voisi kuvitella.

”Jossain tilanteissa ja rooleissa esimerkiksi tarvitaan sosiaalisuutta, muttei sillä kaikissa tehtävissä ole merkitystä. Ei ole vain yhdenlaista oikeaa henkilöä, vaan kaikilla on aina joitain kehittymiskohteita ja vahvuuksia haettavan tehtävän kannalta. Etsimme kokonaisnäkemystä siitä, kuka arvioiduista henkilöitä on soveltuvin juuri tähän tehtävään ja työympäristöön.”

Työnantaja saa myös johtamiseen tarvittavia välineitä, kun hänelle annetaan rekrytoitavasta jo etukäteen tietoa vahvuuksiin ja kehittymisalueisiin liittyen. Näin myös perehdytyksessä voidaan suoraan korostaa oikeita asioita.

Takaavatko testit kuitenkaan, että tehtävään on saatu rekrytoitua sopiva henkilö?

”Sataprosenttista ennustetta ei voida antaa rekrytoiville esimiehille eikä hakijoille. Aina on mahdollisuus pieneen virhemarginaaliin. Sekin vaikuttaa, millaisia työympäristö, kollegat ja tehtävät ovat. Ihmiset käyttäytyvät eri lailla eri tilanteissa, joten arvioinnissa ilmenneet ominaisuudet eivät välttämättä näy tyypillisenä toimintatapana yksi yhteen käytännön työssä. Arvioinnissa voi tulla ilmi motivaatiotekijöitä, joiden vaikutusta on tiettyyn pisteeseen asti voitu ennustaa, mutta on haastavaa arvioida, milloin tietty ”raja” ylittyy ja esim. motivaatio kääntyy laskuun. Mitä enemmän tietoa työnhakijasta on, sitä todennäköisemmin löytyy oikea tekijä, joka viihtyy ja menestyy työssään. On hyvä muistaa, että tässä haetaan myös hakijan näkökulmasta unelmatyöpaikkaa.”

Lopuksi vielä vinkkejä työnhakuun.

”Kokemuksen kartuttaminen on tärkeää. Opintojen aikana kannattaa rakentaa omaa verkostoaan esimerkiksi harjoittelujaksoilla.”

”Kaikille ei ole kristallinkirkasta, mitä heistä isona tulee. Se ei ole niin suoraviivaista ja uran suunta voi myös muuttua. Silmät kannattaa pitää auki ja suhtautua avoimin mielin eri vaihtoehtoihin. Useita eri polkuja pitkin voi päästä kohti unelmatehtäväänsä.”

rekrytointirekrytointikonsulttisoveltuvuusarviointityönhaku

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • KITSI-hanke on kokeilukulttuuria parhaimmillaan
      KITSI-hanke on kokeilukulttuuria parhaimmillaan
      10.7.2021
    • Ajoneuvotekniikan koulutus ei lepää laakereilla
      Ajoneuvotekniikan koulutus ei lepää laakereilla
      10.6.2020
    • Digitaalisen sisältötuotannon ja muotoilun Learning Lab toteutettiin apurahalla
      Digitaalisen sisältötuotannon ja muotoilun Learning Lab…
      13.5.2020

    Milla Åman Kyyrö

    on työskennellyt Metropoliassa vuodesta 2006 alkaen. Hän on erikoistunut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden viestintään. Tikissä-blogin päätoimittajana Milla aloitti vuonna 2018. Hän työskentelee asiantuntijana TKI-hankkeet ja kehittäminen -yksikössä. Koulutukseltaan Milla on Master of Media Management (MA) ja kulttuurituottaja (YAMK).

    Uusimmat postaukset

    • Tutkimusyhteistyö tiivistyy KITSI-hankkeessa

      17.11.2022
    • Voiko aikakauslehtiä brändätä?

      28.6.2022
    • Huolinta- ja logistiikka-alan opetusta kehitetty merkittävästi Metropoliassa

      23.6.2022

    Arkistot

    • ► 2022 (3)
      • ► marraskuu (1)
        • Tutkimusyhteistyö tiivistyy KITSI-hankkeessa
      • ► kesäkuu (2)
        • Voiko aikakauslehtiä brändätä?
        • Huolinta- ja logistiikka-alan opetusta kehitetty merkittävästi Metropoliassa
    • ► 2021 (6)
      • ► lokakuu (1)
        • Printtimedian sivuaineessa eletään kuin opetetaan
      • ► elokuu (1)
        • Odotettavissa: erinomainen syyssato printtimediaan
      • ► heinäkuu (1)
        • KITSI-hanke on kokeilukulttuuria parhaimmillaan
      • ► huhtikuu (1)
        • Tonight we proudly present: Mikko Franck
      • ► tammikuu (2)
        • Printtimedian sivuaine käynnistyi
        • Tuntematon huolinta-ala – merkittävä ja kokoaan suurempi ulkomaankaupan edistäjä
    • ► 2020 (7)
      • ► lokakuu (1)
        • The future is not only digital
      • ► elokuu (1)
        • MyActive Campus -hanke tuo Myllypuroon matalan kynnyksen arkiliikuntaa
      • ► kesäkuu (3)
        • Teknisen myynnin opintokokonaisuus houkutteli insinööriopiskelijoita
        • Ajoneuvotekniikan koulutus ei lepää laakereilla
        • Opettajakokemuksia yhteistyöstä eri koulutusasteiden välillä
      • ► toukokuu (2)
        • Digitaalisen sisältötuotannon ja muotoilun Learning Lab toteutettiin apurahalla
        • Joonas Pusila ja Pekka Salonen aloittivat työnsä Yrjö ja Senja Koivusen säätiön lahjoitusvakanssilla
    • ► 2017 (3)
      • ► lokakuu (1)
        • Blogi tauolla - kiitos
      • ► maaliskuu (1)
        • Alumnin uratarina - Juhani Kauhaniemi, automaatioinsinööri
      • ► helmikuu (1)
        • Alumnin uratarina - Tomi Siebel, laatuinsinööri, Saksa
    • ► 2016 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Anonyymit asiantuntijat
        • Varainhankinta on taidetta
      • ► syyskuu (1)
        • Osteopatian osaamista alumnien osuuskunnassa
      • ► kesäkuu (1)
        • Alumnin uratarina - Niko Ekholm, laboratorioanalyytikko
      • ► toukokuu (1)
        • Alumnin uratarina - Olli-Pekka Kursi, reportterin ääni YLEn aalloilla
      • ► huhtikuu (1)
        • Alumnin uratarina - Matti Laukko, tuottaja Helsinki Coffee Festivalin takana
      • ► helmikuu (4)
        • Periscope on helppo väline
        • Alumnien uratarina: opiskelijatiimistä suoraan start-up -yrittäjiksi
        • Alumnin uratarina - Lasse Parkkila on kitaristi, musiikkipedagogi ja yrittäjä
        • Rakas ura
      • ► tammikuu (2)
        • Haluan vain polkea työmatkani
        • To Do or Not To Do
    • ► 2015 (11)
      • ► marraskuu (1)
        • What I learned from Organizing an Alumni Event
      • ► lokakuu (1)
        • E-drive Retro - Innovation Project upcycles Vintage Cars
      • ► syyskuu (1)
        • Barbie on esikuvani
      • ► elokuu (1)
        • Alumni Career Paths – Joanna Szybińska: from Erasmus exchange in Finland to business-owner in Poland
      • ► kesäkuu (2)
        • Tykkisluuppi Diana - opiskelijoilta alumneille
        • Why Alumni Relations Matter?
      • ► toukokuu (1)
        • Alumni Career Paths - Njambi Mungai: from engineer in Finland to leader in Kenya
      • ► huhtikuu (1)
        • Alumnisuhdetoiminta ammattikorkeakoulun mainetekijänä
      • ► maaliskuu (2)
        • 365 päivää myöhemmin
        • Luokkakokous Bulevardilla
      • ► helmikuu (1)
        • Alumni palaa innosta
    • ▼ 2014 (18)
      • ▼ marraskuu (3)
        • Uutta Metropoliaa Myllypuroon
        • Elävää alumniyhteistyötä
        • Verkostoitumisen vinkkilista
      • ▼ lokakuu (2)
        • Kiihkottomasti
        • Katse silmiin
      • ▼ elokuu (1)
        • Älä stressaa, ammattikirjallisuus auttaa
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Soveltuvuusarvioinnit rekrytointiprosessin osana
      • ▼ toukokuu (1)
        • Tiukkoina aikoina suhdeverkostot ratkaisevat
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Moninaisuuden ymmärtäminen työyhteisössä
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Henkilöarvioinnit työnhaussa konsultin silmin
        • International Workshopping: Student and Alumni Employability
        • Korkeakoulutettujen rekrytointikyselyn tulokset
      • ▼ helmikuu (4)
        • Ammatti-identiteetin rakentamisesta
        • Työelämään siirtymisen nivelkohta
        • Voiko työyhteisössä olla ystäviä?
        • Yhteisiä ponnistuksia tarvitaan
      • ▼ tammikuu (2)
        • Miten tulla valituksi työtehtävään?
        • Onnellisuustekijöitä

    Avainsanat

    alumni alumni career paths alumnikoordinaattori alumnisuhdetoiminta alumnisuhteet ammattikorkeakoulu Business College Helsinki career esiintymisjännitys Graphic technology Huolinta- ja logistiikka-ala Metropoliassa Huolinta- ja logistiikkalan yritykset Huolinta-alan merkitys ulkomaankaupassa Huolinta-alan tunnettuus insinööri kokemus kulttuurituottaja lahjoitukset Logistiikka-alan houkuttelevuus metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia UAS Njambi Mungai Opintotajonta Metropoliassa opiskelija Poland Printtimedian sivuaine rekrytointi rekrytointiprosessi scopetus soveltuvuusarviointi Talotekniikan ja kiinteistötiedon hyödyntäminen testit tutkimus työelämä työllistyminen työnhaku ura uratarina varainhankinta verkostot vinkkilista yhteistyö YLE yrittäjyys

    Alumnisuhdetoiminnasta Metropolia.fi-sivustolla

    Pidetään yhteyttä!

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste