STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinnasta on edennyt vauhdikkaasti ja sovitun mukaisesti. Vuoden 2020 alussa käynnistynyt ja lyhenteellä KITSI kutsuttu kehitystyö keskittyy kiinteistöistä uuden talo- ja automaatiotekniikan avulla saatavan tiedon hyödyntämiseen arjessa. Hankkeessa on neljä toimintalinjaa tai koria:
-
suuren mittakaavan kiinteistön käytön, ylläpidon ja resurssienhallinnan optimointi
-
kiinteistötiedon ekosysteemin vahvistaminen ja eri intressitahojen verkostoituminen
-
käyttäjälähtöisyyden ja älykkääseen ohjaukseen nostaminen keskiöön
-
talotekniikan ja rakennusautomaation oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen ja hankkeen siirtovaikutukset opetukseen.
”Olemme KITSI:ssä edenneet viime vuonna ihan kaikilla osa-alueilla”, kertoo projektista vastannut yliopettaja Lauri Heikkinen viimeisenä työpäivänään Metropoliassa. Häntä odottavat eläkepäivät, ja vetovastuu siirtyy hänen seuraajalleen. ”Opettaminen ylipäätään on ollut rikastuttava asia ja uran loistava huipennus”, Heikkinen toteaa ja jatkaa: ”Olen voinut yhtäältä vetää yhteen ja jakaa opiskelijoille pitkästä, yrityselämän parissa hankitusta työkokemuksesta. Toisaalta sain tuotua mukanani Metropoliaan lisää yritysten ja korkeakoulun välistä yhteistyötä.”
Yhteistyö STEK ry:n kanssa on tuonut juuri avautuneelle Myllypuron kampukselle talotekniikan ja rakennusautomaation osalta aivan uuden tason. Heikkisen mukaan luottamukseen ja kumppanuuteen perustuva toiminta on todella palkitsevaa ja antaa pitkäjänteisen selkärangan kokonaisuuden vetämiselle. Valta ja vastuu ovat silloin tasapainossa. Kun alan opettajat ovat mukana usean vuoden ajan tutkimassa ja kehittämässä kiinteistötiedon hyödyntämistä, niin väkisinkin tulokset ja osaaminen siirtyvät opetukseen.
KITSI:n siirtovaikutukset opetukseen ovat jo konkretisoituneet siten, että kuluvan vuoden syksyllä on tarjolla talo-, sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmien opiskelijoille valinnainen, täysin uusi 15 opintopisteen rakennusautomaation opintokokonaisuus. ”Monet kone- ja automaatiotekniikan insinööreiksi valmistuneet siirtyvät jossain vaiheessa rakennusautomaation pariin. On tärkeää, että näkymä siihen avataan jo osana opintoja, ja että tutkintojen rajoja voi ylittää joustavasti omien kiinnostuksen kohteiden ja urasuunnitelmien mukaan”, Heikkinen sanoo.
Rakennusautomaation 15 op kokonaisuus vastaa mitoitukseltaan yli 400 tuntia opiskelijatyötä, joten kyse ei ole pienestä panostuksesta osaamisen kehittämiseen. Sisältöalueita on kolme:
-
Rakennusautomaatiojärjestelmien suunnittelu (5 op)
-
Rakennusautomaation väylät, vastaanotto ja käyttö (5 op)
-
IoT ja kyberturvallisuus (5 op)
Opintojaksojen osaamistavoitteet, sisältö sekä opetuksen toteutustapa ovat alustavasti määriteltyjä, mutta niitä kehitetään kevään aikana yhdessä alan yritysten kanssa. Opetus on purettu vastuuopettajille pienempiin, 1−2 op laajuisiin teemoihin. Se takaa, että KITSI-hanke, sen tulokset ja onnistumiset on yhteisesti jaettu kokemus. Esimerkiksi ensimmäisessä, suunnittelun osiossa käydään läpi automaation perusteet, säätötavat ja niiden analysointi, kehittyneet säätöalgoritmit, rakennusautomaation suunnittelua ja energiatehokkuutta koskevat standardit, rakennusautomaatiojärjestelmien toimintaperiaatteet, ohjelmoinnin perusteet, suunnitteluasiakirjat ja projektidokumentaatio sekä hybridijärjestelmien rakennusautomaatio ja energian kulutusjousto.
Lauri Heikkisen jättäessä viestikapulan uusille opettajasukupolville hän haluaa kuitenkin korostaa, että opettaminen on muutakin kuin luennointia. Sen havaitseminen oli hänelle itselleenkin todellinen ahaa-elämys. Kyseessä on jotain, joka on paljon enemmän kuin pelkkä teoria:
soveltamista, ryhmätöitä, laskuharjoituksia, vuorovaikutusta ja kanssakäymistä joka päivä opiskelijoiden nuoren energian kanssa.
Lauri Heikkisen työn jatkajiksi KITSI-hankkeeseen on palkattu projekti-insinööriksi elektroniikasta valmistunut insinööri Eetu Jääskeläinen ja puolipäiväiseksi lehtoriksi Aallon tohtoriopiskelija Matti Huotari.
