The world and all its possibilities are open for Mikko Franck, the splendid 42-year old Finnish conductor of international stature. He probably thinks this is true when thinking of Metropolia, too, as two years ago I got a phone call from him. It was Friday evening and I was in the middle of a pre-Christmas party.

I am conducting a symphony concert on Wednesday evening next week in Tampere. I would be able to visit Metropolia media students after the rehearsals and discuss with them about their ideas and for my website. As Tampere is situated 200 kilometers far from Helsinki, where Metropolia’s media campus is situated, the only possibility for me is to hire a helicopter to make the timetables work. Would it be interesting for Metropolia to shoot a video or short film of my visit, in style of other “Making of…” films.

Mikko Franck had ordered the design of his very first personal websites from Metropolia, as he wanted to favor and boost young media students in their future career. Pitching different kinds of web design concept for Mikko and conversation with him was a special highlight in their lives. And Mikko had in mind that the “Making of Mikko Franck websites” video would be a perfect way to showcase the versatile competence and talent of Metropolia´s media students.

Without hesitating I concented and promised Mikko to organise things in Metropolia so that this would happen. In two d ays, practically taking, a film and media engineering student group was ready at their positions at Malmi Airport to commemorate Mikko’s landing and his whole visit. I am quite sure no other university could have succeed in this.

As a follower of this Metropolia blog you have the priviledge to see the world premiere of the 60 second video ”Making of Mikko Franck Website”

When watching it, you can grasp the unique atmosphere, the intensity of interaction and the exceptional positive presence that Mikko creates around him and that makes cooperation with him so special. His websites − made by Metropolia students − are opening soon in the Internet address www.franck.ee.

The next time the star conductor is visiting Metropolia is in October 2021 Mikko Franck is conducting Metropolia’s operaproduction The House of the Sun by Einojuhani Rautavaara (1987).

The next blogpost will be about the composer and the conductor of the opera, who, in spite of their 51 years agedifference, we good friends.

Please, stay tuned with us in this channel!

Media-alan tutkimussäätiö ja C.V.Åkerlundin mediasäätiö myönsivät vuonna 2020 Metropolia-ammattikorkeakoululle tukea Painovoimaa 2020-luvulle -hankkeeseen.

Hankkeen päämääränä on elvyttää korkeakoulutasoinen, modernin painotekniikan kehityksen ja ympäristökysymykset huomioiva printtimedian koulutus. Esikuvana Metropolialla on sen sisarkorkeakoulu Hochschule der Medien Stuttgartissa, jossa juuri käynnistyi englanninkielinen BA-tason Print Media Technologies -tutkinto.

Säätiöiden tutkimustukea on käytetty syksyllä 2020 verkkopohjaisten opintojaksojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Syksyllä 2020 tarjotuista opintojaksoista markkinoinnin osioon osallistui 15 opiskelijaa. Tavoitteena opinnoissa on ollut antaa hyvä yleiskuva siitä, mitä markkinointi on, mihin sitä tarvitaan ja mitä eri osa-alueita markkinoinnin laajaan käsitteeseen liittyy. Erityisesti keskiössä ovat olleet kysymykset siitä, mitä markkinointi on, mihin tarpeisiin asiakkaat tilaavat paino- ja mainostuotteita, miten he rakentavat brändiään tai käyttävät markkinoinnin keinoja asiakaskunnan kasvattamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kaikki markkinoinnin osiot koostuvat työelämän edustajien videoluennoista ja niihin liittyvistä tehtävistä. Luennoitsijoina opintojaksolla ovat mm. toimitusjohtaja Mikael Jungner mainostoimisto Kreabista, brändimanageri Johanna Lahti Suomalaisen työn liitosta sekä asiantuntija Otto Niinikoski markkinointitoimisto Valveelta. Opintojakson toteutuksesta on vastannut Tuire Ranta-Meyer Metropoliasta.

Syksyllä alkoi myös johdantokurssi Painomenetelmät, materiaalit ja visuaalisuus, jossa lähdettiin tuotenäkökulma edellä avamaan painotekniikoita ja prosesseja ja toteutettiin Moodle-alustalla uudenlaiset verkkopohjaiset opintojaksot. Kokonaan verkkopohjaiselle opintojaksolle ilmoittautui 31 opiskelijaa. Sen sisällöstä ovat vastanneet Metropolian opettajat Toni Spännäri (johdanto, painotuotteiden tulevaisuus, suurkuvatulostus), Pentti Viluksela (painoviestinnän massatuotteet, osa digipainatuksesta), Tuiti Paju (tekstiilipainatus) ja Heidi Söderholm (visuaalisuus) sekä Stadin ammattiopiston painoviestinnän opettajat Annukka Leppänen, Antti Karhu ja Timo Porkka (digipainatus ja leikkurit). Lähtökohtana eri menetelmien opinnoille on ollut valmis tuote, esimerkiksi aikakauslehti, käyntikortti, pussilakana tai teipattu ajoneuvo, minkä kautta on lähdetty purkamaan menetelmiä, materiaalivalintoja ja painotuotteen elinkaareen liittyviä kysymyksiä. Visuaalisuuteen liittyvä osio koostuu sommittelun perusteista, visuaalisen viestinnän mahdollisuuksien erittelystä sekä painotuotannoissa usein havaittujen kuvan laadun ongelmien tunnistamisesta.

Tammikuussa 2021 alkoivat yritystalouden ja myynnin opintojaksot. Niistä ensimmäinen toteutetiin verkko-opintoina niin, että sisällöstä vastasi pääasiallisesti tuotantotalouden yliopettaja Juha Haimala ja tuotteistamisen osalta Tuire Ranta-Meyer.  Teknisen ratkaisumyynnin kurssi oli tarkoitus alun perin toteuttaa lähiopintoina, mutta koronana takia vastuuopettaja Anna Sperryn on toteuttanut sitä etäluentoina niin, että mukana on työelämän puheenvuoroja esimerkiksi asiakastarpeiden tunnistamisesta ja myyjäidentiteetin rakentumisesta. Maaliskuussa tarjotaan painotekniikan syventävien opintojen jakso, jossa keskitytään pre-pressiin ja värinhallintaan.

Erityisen ilahduttavaa sivuaineopintojen käynnistämisessä ja tarjoamisessa on ollut saumaton yhteistyö Stadin ammattiopiston kanssa.

Sen ansiosta sivuainetta suorittaa tasavertaisesti Metropolian tekniikan ja visuaalisen muotoilun opiskelijoiden kanssa toistakymmentä Stadin ammattiopiston painoviestinnän linjan opiskelijaa.

Artikkelikuva: Saija Hautaniemen suunnitteleman kuosin tulostus Metropolian tekstiilitulostimella

Vaikka huolinta-ala on kooltaan pieni, alan yrityksillä on mittavat vaikutukset Suomen ulkomaankaupan kuljetusten ja tullitoiminnan sujuvuuteen, kustannustehokkuuteen, yritysten logistiseen kilpailukykyyn, liikenteen ilmastotavoitteiden toteutumiseen, huoltovarmuuteen sekä koko kansantalouden toimintaan. Alan tunnettavuus kaipaa kuitenkin toimenpiteitä.

Huolinta-alan tunnettuuden lisäämiseksi Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto julkaisi viime syksynä logistiikan professori Lauri Ojalan johdolla laatiman tutkimuksen selvityksen ”Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan”, jossa osoitetaan, että huolinnan todellinen merkitys ei rajoitu toimialan omaan osuuteen kansantalouden tilinpidossa (0,4 mrd. euroa), vaan alan mahdollistama ulkomaankauppa heijastuu laajasti koko kansantalouteen ja maamme taloudelliseen hyvinvointiin. Professori Ojalan johdolla tehdystä selvityksestä käy ilmi, että noin puolet Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista on huolintaliikkeiden organisoimaa, ja että huolitsijoiden käsittelemän ulkomaankaupan arvo on yli 100-kertainen toimialan omaan arvonlisäykseen verrattuna.

Huolitsijoiden ja muiden toimijoiden käsittelemien rahtimäärien suhde Suomessa vuonna 2019. (Lähteet: Rahtimäärät Tulli 2020a, TEU:t Satamaliitto 2020, CLECAT 2020, Logscale Oy:n laskelmat)

Selvitys avaa hyvin sitä, mitä huolinta oikeasti on 2020-luvulla ja kuinka merkittäviä Suomen ulkomaankaupan tavaravirtoja huolinta-alan yritykset organisoivat ja hallitsevat. Vaikka huolinta-ala on kooltaan pieni, niin selvitys osoittaa kuinka alan yrityksillä on mittavat vaikutukset Suomen ulkomaankaupan kuljetusten ja tullitoiminnan sujuvuuteen, kustannustehokkuuteen, ulkomaankauppaa käyvien yritysten logistiseen kilpailukykyyn, liikenteen ilmastotavoitteiden toteutumiseen, huoltovarmuuteen sekä koko kansantalouden toimintaan. Koronaviruksen aiheuttamat mullistukset tuotantoketjuissa ja rahtikuljetuksissa korostavat entisestään, miten riippuvaisia olemme toimivasta logistiikasta ja alan ammattilaisista. Nyt jos koskaan tarvitaan huolitsijoita. Huolitsijat ovat kansainvälisen logistiikan asiantuntijoita, jotka ratkovat asiakkaittensa haasteita.

Alan kuva kaipaa kirkastamista

Merkittävyydestään huolimatta huolinta-ala ja sen kriittisyys Suomen ulkomaankaupalle on harmittavan tuntematon päättäjien, viranomaisten, median ja niin sanotun suuren yleisön keskuudessa, mukaan lukien opiskelijat ja opettajakunta. Osa edellä mainituista osaa kyllä yhdistää huolinnan liittyvän tavalla tai toisella logistiikkaan, kuljetuksiin ja tullaustoimintaan, mutta tarkemmin kovinkaan moni ei osaa huolinta-alasta kertoa. Laajan toimenkuvan ja alaan vaikuttavien muutosten vuoksi huolinta- ja logistiikka-alan toimijoilta vaaditaan nopeaa mukautumiskykyä sekä jatkuvaa oppimista, käy ilmi selvityksestä. Tällä hetkellä yksi alan haasteista on pula osaavasta työvoimasta. Nuorten käsityksiä selvittävissä tutkimuksissa huolinta- ja logistiikka-ala on saanut seuraavia kuvauksia: tylsää, rekalla ajamista, varastotyötä, raskasta ja ei tietoa. Tämä mielikuva vastaa kuitenkin huonosti todellisuutta, sillä huolinta-alan työntekijöistä yli ¾ ovat toimistotyötä tekeviä toimihenkilöitä.

Alan houkuttelevuus on viime vuosina jonkin verran parantunut, mutta Suomen ulkomaankaupan toiminnalle kriittisen huolinta-alan suosiota ja tunnettuutta on tarpeen kehittää määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Osaava työvoima on huolinta- ja logistiikka-alan menestyksen edellytys. Kyseisen haasteen taklaamiseen Suomen Huolintaliikkeiden Tuki ry teki pari vuotta sitten lahjoituksen Metropolialle ja esitti toiveena, että lahjoituksen avulla koulussa huolinta-alaa ja sen työtehtäviä tehtäisiin tunnetummaksi opiskelijoille ja opettajakunnalle.

Usein tutkimuksissa nuoret sanovat haluavansa tehdä merkityksellistä työtä. Näitä hommia huolinta- ja logistiikka-alalta kyllä löytyy. Suomi on maailmankaupalle avoin talous, jonka hyvinvointi pitkälti perustuu toimivaan ulkomaankauppaan. Kilpailukykyinen ja osaavasti hoidettu vienti ja tuonti ovat taloutemme elinehto; huolinta on tavaran, tiedon, rahan sekä kuljetusvälineiden ja -yksiköiden oikea-aikaista, kustannustehokasta ja sääntelynmukaista hallintaa ulkomaankaupassa. Huolinta on siis toimivan ja tehokkaan ulkomaankaupan edellytys.

Kirjoittajat

Petri Laitinen on Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n toimitusjohtaja ja Anna Haakana sen elinkeinopoliittinen asiantuntija.