Korkeakoulutettujen rekrytointikysely käynnistyi helmikuun 2014 alkupuolella. Kysely keräsi 22 vastaajaa, lämmin kiitos teille!
Tässä blogimerkinnässä julkaistavat, anonyymeina pysyvien vastaajien kokemukset ovat subjektiivisia. Ehkä ne silti antavat vihjeitä siitä, mitä kaikkea voi tulla eteen korkeakoulutetuille työnhakijoille. Tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia kokemuksia rekrytointiprosesseista on viime aikoina saatu. Kyselyssä ei tiedusteltu koulutusalaa, sukupuolta tai ikää.
KYSELYTULOKSET
1. Mikä on koulutustasosi?
| Korkeakoulututkinto. | 76% |
| Useampi kuin yksi korkeakoulututkinto. | 19% |
| Opiskelen vasta korkeakoulututkintoa. | 5% |
2. Montako vuotta työkokemusta takanasi? (vapaaehtoinen kysymys) Kuviossa: Työvuosien määrä [vastaajien määrä].
3. Mikä on työtilanteesi?
| Olen työtön työnhakija / TE-toimiston asiakas. | 24% |
| Haluan vaihtaa nykyisestä työstäni toiseen. | 5% |
| Etsin nykyisen työni ohelle lisäansioita sivutyöstä. | 5% |
| Olen tällä hetkellä työllistynyt ansiotyöhön. | 43% |
| Lähiaikoina tiedän siirtyväni työnhakijaksi (2 viikkoa – 3 kk aikajänne). | 5% |
| Ei, työllistän itse itseni eli olen yrittäjä / freelancer | 5% |
| Muu | 14% |
3b. Kauanko olet etsinyt töitä?
| 1-3 kk | 20% |
| 3-6 kk | 10% |
| 6-12 kk | 30% |
| Yli 12 kuukautta | 40% |
3c. Jos et parhaillaan ole työnhakija, montako työpaikkaa hait, kunnes sinut rekrytoitiin?
Haetut työpaikat, kappalemäärä / %-osuus vastaajista
| 1 haku / 10% |
| 2-5 hakua / 20% |
| 6-10 hakua / 10% |
| 10-20 hakua / 10% |
| 20-30 hakua / 10% |
| yli 100 hakua / 10% |
| Muu määrä hakuja / 30% |
4. Mitä kanavia olet viimeisen 12 kuukauden aikana käyttänyt työnhakuun?
| Yrityksen tai organisaation omat Internet-sivut | 17% |
| Työministeriön www.mol.fi -sivusto | 13% |
| Muu Internet-palvelu | 16% |
| Korkeakoulu (koulutusohjelma/ ura- ja rekrytointipalvelut) | 6% |
| Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu tms. | 5% |
| Työvoimatoimisto ja/ tai työllistäminen | 4% |
| Lehti-ilmoitus | 7% |
| Kysynyt työnantajalta suoraan tai lähettänyt ”avoimen hakemuksen” | 7% |
| Työnantaja ilmoitti paikasta henkilökohtaisesti | 5% |
| Suhdeverkostot: ystävät, tuttavat, sukulaiset | 11% |
| Suhdeverkostot: korkeakouluopintojen aikana saatu kontakti | 5% |
| Muu | 4% |
5. Sujuiko rekrytointiprosessi mallikkaasti?
Muutamia mielenkiintoisia avoimia vastauksia.
”Usein käy ilmi, että halutaan palkatonta orjatyövoimaa yritykseen, jota ei käytännössä ole olemassa.”
”Yleisellä tasolla rekrytointiprosessi sujui varsin normaalisti. Kävin useassa haastattelussa ja pääsin prosesseissa hyvinkin pitkälle, mutta valinta osui usein toiseen hakijaan. Lopulta tähän työhön minut kutsuttiin, haastattelun jälkeen annettiin uskoa, että valinta saattaisikin osua johonkin toiseen, mutta lopulta ottivat kuitenkin minut. Myöhemmin selvisi, ettei muita ole edes haastateltu.”
”Parhaimmillaan opintojen aikana sain joulukuussa tiedon, ”ettei valinta osunut minun kohdalleni kyseisen vuoden kesätyöntekijöitä valittaessa””
”Firmojen avoimien työhakemusten jättösivustot eivät toimi. Niiden täyttäminen on työlästä ja todella monessa firmassa niitä ei edes seurata. Ainoastaan suora yhteys (email, puhelu, käynti) toimii. Jos on virallinen haku päällä, tulee hakusääntöjä noudattaa pikkutarkasti. Ja yrittää vähän enemmän, kuin muut.”
”Pääasiassa ok, joskin tieto valinnasta usein venyy. Kerran sain rekrykonsultilta tiedon, etten tullut valituksi reilua viikkoa ennen kuin työnantaja itse otti vielä yhteyttä ilmoittaakseen saman. Tilanne oli vähän hassu ja antoi vähän oudon kuvan prosessista, mutta toisaalta oli hyvä tilaisuus kysyä palautetta.”
”100 hakemusta lähetetty ja noin 95 prosenttiin olen saanut palautetta!”
”En ole koskaan saanut työtä virallisia kanavia, mutta tiskin alla olevien paikkojen markkinoilla olen suhdeverkostolla pärjännyt. Suurin osa virallisista hakemistani paikoista on lähettänyt tiedon etten ole tullut valituksi. ”
”Muutama on kertonut kuka on palkattu, ja hänen koulutuksensa ja perustelut valinnalle, se on ollut tosi hieno homma! On myös paikkoja joista ei kuulu pihaustakaan, se on tosi kurjaa.”
6. Minkälaisia rekrytointiprosesseja olet läpikäynyt?
| Työnantajan oma: hakemus + haastattelu -menetelmä | 47% |
| Työnantajan ulkoistama: hakemus + haastattelu -menetelmä | 29% |
| Työnantajan ulkoistama: hakemus, kutsu testeihin tai muu ”välikarsinta” + haastattelu | 13% |
| Muu | 11% |
7. Oletko saanut palautetta rekrytointiprosessin päätyttyä?
Tämä ei ollut pakollinen kysymys, vastaajia vain 15 kappaletta. Heistä 4 /15 kertoo, ettei ole saanut palautetta lainkaan. Samoin 4 / 15 kertoo saaneensa tiedon, että on tai ei ole tullut valituksi tehtävään. Kuitenkin 7/15 kertoo saaneensa palautetta aina tai ainakin joskus.
8. Oletko voinut antaa palautetta rekrytointiprosessista halutessasi?
| Kyllä, sain tiedon, miten antaa palautetta. | 19% |
| Ei, olin epätietoinen palautemenettelystä. | 48% |
| En tiedä, olinko saanut tietoa palautemenettelystä. | 33% |
9. Kaikille vastaajille pakollinen kysymys: Oletko koskaan osallistunut rekrytointiprosessissa ulkopuolisten yritysten järjestämiin seulontoihin, esim. psykologisiin testeihin?
Tämä oli avoin kysymys. Vastaajista 7 ilmoitti, ettei ole koskaan osallistunut muihin testeihin kuin varsinaisiin työhaastatteluihin. Loput 15 vastaajaa kuvaavat soveltuvuusarviointeihin tai muihin vastaaviin ”karsintoihin” osallistumista muun muassa näin:
”Rekrykonsulttiyrityksen psykologiset ja älykkyystestien kaltaiset psykologiset testit. Aika vitsejä, mutta tuloksista löytyi samaistuttavaa.”
”Yhden kerran oli paperilla tehtävä persoonallisuus- tai vastaava testi. En oikein ymmärtänyt kysymysten perusteella miten se liittyi haettavaan työtehtävään. Ei ollut mielestäni kauhean hyvä mittari omalle osaamiselleni.”
”Kyllä, psykologisiin testeihin sekä ulkopuolisten rekrytointikonsulttien haastatteluihin. Mielestäni nämä ovat olleet haettaviin paikkoihin nähden relevantteja toimenpiteitä.”
”Varsinaisia testejä ei ole vielä tullut suoritettua, mutta yhden kerran olen suorittanut videohaastattelun niin, että itse nauhoitin rekrytointifirman valmiiksi nauhottamiin kysymyksiin omat videovastaukset.”
”Muutamissa rekrytointiprosesseissa olisi ollut psykologinen testi edessä, mutta en ole päässyt ensimmäistä haastattelua pidemmälle kokeneempien hakijoiden mennessä ohitseni.”
”Aikanaan minut kutsuttiin ryhmähaastatteluun, jossa mitattiin muun muassa sosiaalisia taitoja tulevien työkaverien kanssa.”
”Olen osallistunut 2001. Psykologinen testi kesti tunteja ja sain palautteen mukaan hyvän arvion. Testi sisälsi kuvallisia ongelmanratkaisutehtäviä, sanallisia tehtäviä, hahmottamista ja piirtämistä sekä haastattelun. Oikeastaan en tiedä testin tarpeellisuutta ja mitä lisäarvoa se toi. Itse en ole vastaavia testejä rekrytoidessani käyttänyt.”
”Solveltuvuustestit rekrytointifirmassa. En osaa sanoa, miten hyvin ne kuvasivat minua. Ehkä 50% oikein kuvattu.”
”Olen, minulle on tehty Thomas-analyysi. Analyysistä ei mielestäni selvinnyt mitään suurta ja mullistavaa, mutta yksi työnantaja käytti analyysin yhtä lausetta (mikä ei ollut edes suoranaisesti totta) syynä siihen miksi päätyi toiseen hakijaan.”
9b. Jos vastasit edelliseen kyllä, koetko että ns. testit ovat merkityksellinen rekrytointiprosessin osa?
Tämä oli avoin kysymys. 15 vastaajan joukosta nousi seuraavia mielipiteitä:
”Minun kokemukseni perusteella analyysi sai liian suuren merkityksen, kun sen pitäisi olla vain tukena rekrytointiprosessissa.”
”Kyllä. Varsinkaan pienemmillä firmoilla ei muuten ole resursseja hoitaa koko rekryprosessia kunnolla läpi.”
”En usko.”
”Hyvin vastuullisissa ja johtotehtävissä ne voivat olla tarpeen. Erityisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä koulumenestys ja mahdollinen työkokemus tai työnäytöt antavat riittävän kuvan osaamisesta. Kyseisessä tapauksessa karsittiin hakijamäärää ilmeisen reippaasti.”
”Kallis ratkaisu.”
”Kyllä varmasti jokainen testi on merkityksellinen, ainakin jossain määrin. Etenkin työtehtävät, joissa vastuu on suuri (esimerkiksi vaikka voimalaitoksen valvomohenkilöstö), on hyvä kartoittaa muullakin tavalla henkilön soveltuvuus tehtävään.”
”Haastattelutilanteisiin voi harjoitella, mutta testeissä tai muissa tehtävissä voi paljastua myös muita piirteitä henkilöstä.”
”Omia kokemuksia: Videohaastatteluissa tämä karsii heti pois henkilöt, jotka eivät ole tottuneet esiintymään luonnollisesti kameran edessä.”
”Riippuu onko testaamassa keskenkasvuisia nuoria ihmisiä joilla ei ole kokemusta asioista.”
10. Haluatko kertoa kokemuksistasi tarkemmin?
Tämä oli avoin kysymys. Vastaajat kuvasivat rekrytointiprosesseja ja rekrytoitumispyrkimyksiään muun muassa seuraavasti:
”Työnhaku on aivan toivotonta hommaa.”
”Tiedän varmaksi, että nykyisen työnantajani ”avoin hakemus” sivusto oli jäänyt vaille seurantaa. Lopulta, kun kerroin kaverini hakeneen sitä kautta, ilmeni, ettei sinne ollut edes tunnuksia enää.”
”Suuressa osassa firmoja työhakemuksia eivät käsittele rekrytoinnin ammattilaiset. He saattavat olla yhtä tunareita rekrytoinnissa, kuin hakija on hakemisessa. jopa suoraan sähköpostitse toimitettu kaverini hakemus olisi jäänyt huomaamatta, jos en olisi muistanut patistaa osapuolia käsittelemään sitä. Jos ei kuulu mitään, niin soita perään.”
” Tiedän työpaikasta, jonne hakiessaan kaverini joutui kokemattomien haastattelijoiden ”testeihin.” Annettiin tehtävä tehtäväksi ja samalla aiheutettiin ”häiriötä” muka vahingossa esim. ylimäärisiä kävijöitä huoneessa, ”kiinnostavia” keskusteluja samaan aikaan samassa huoneessa ja äänen korottamista kesken keskustelun. Kaverini koki prosessin huvittavan amatöörimäiseksi ja niin lopulta osoittautui työtehtävissä esimieskin amatööriksi HR asioissa. Lähes minimipalkkaisen duunin haastattelu kesti 2 h ja hakijoita oli 1-3.”
”Oma työnhakuprosessini oli helpompaa siinä mielessä, että kävin samalla töissä kun hain uutta. Tutkintoni saatuani halusin päästä työelämässä eteenpäin eikä oma yritykseni pystynyt tarjoamaan minulle uusia haasteita.”
”Inhimillisyys ja asiakaskeskeinen näkökulma on rekryfirmoille ja osalle työnantajista vierasta. Hakija pakotetaan täyttämään kaavamiaisa ikkunalomakkeita sekä antamaan järkyttävä määrä tietoa itsestään ja saatu palaute tai muu vastine on mitätöntä. Usein näiden hakemusten täyttämiseen menee minunlaisella pitkällä uralla olleella useita tunteja. Tämän lisäksi halutaan vielä CV ja yksilöity hakemus. Tunteja kuluu ja usein jää aika tyhjä olo, palute on kiitosviesti automaattiselta e-mailirobotilta?? Välillä tulee mieleeen, että mihinköhän tietojani nyt ja tulevaisuudessa käytetään.”
Ja opiskelijoina vielä olevat, huomatkaa tämä kokeneemman neuvo!
”Pään hakkaamista seinään on työnhaku sille, joka ei opiskeluvuosinaan osannut pelata korttejaan oikein – eli suorittaa harjoitteluita paikoissa, joissa on mahdollisuuksia jatkotyöllistymiseen.”
Verkostoitumisen merkityksestä muistuttaa tämä vastaus:
”Onnistuneillakaan kokemuksilla, vakuuttavilla työnäytteillä (näin ovat luonnehtineet itse haastattelijat) tai ylistävillä työtodistuksilla ei tee mitään, jos ja kun sinua ei ole käytännössä olemassakaan oikeiden ihmisten silmissä.”
Oliko tämä kysely kiinnostava?
Tähän kyselyyn vastanneista suurin osa koki kyselyn erittäin tai melko hyödylliseksi.
”Vaikka omalla kohdallani kaikki on sujunut hyvin, tiedän että monesti niin ei ole ja prosessit saattavat olla värikkäitä.”
”Kyllä! Sain pohtia omaa työnhakuprosessiani puoli vuotta työn vaihtamisen jälkeen.”
”Kyllä ja hyvin ajankohtainen vaikeassa työllisyystilanteessa.”
Hutejakin tuli, kyselyn rakennetta kritisoitiin ja todettiin, ettei sisältö palvellut yrittäjän tilannetta. Aina on vara tehdä paremmin.
Vuoropuheluja teemasta ”korkeakoulutettujen rekrytoituminen” jatketaan kevään 2014 aikana. Tulevina viikkoina haastatteltavina ovat rekrytointikonsultit ja mm. soveltuvuusarviointijärjestelmiä tarjoava ja konsultteja kouluttava yritys.
Ei kommentteja