Ystävänpäivää vietetään kuluvan viikon perjantaina, 14.2.2014.
Mitä, jos työ vie kaiken ajan, eikä ystävyyssuhteita ehdi vaalia riittävästi työajan ulkopuolella? Voiko työpaikalla olla ystäviä?
Usein ystävyyttä määrittää se, että toinen hyväksytään sellaisena kuin hän on, vikoineen ja hyveineen. Ystäviä yhdistää yksi tai useampi yhteinen kiinnostuksenaihe. Ystävät luottavat toisiinsa, uskoutuvat toisilleen. Tukevat toisiaan vaikeina hetkinä. Antavat rakentavaa kritiikkiä tarvittaessa. Heittävät hurttiakin huumoria, loukkaamatta kuitenkaan ketään.
Eivätkö nämä kaikki asiat toteudu myös modernissa työelämässä?
Tulisiko selkeä ero kollegan ja ystävän välillä säilyttää? Epäilen, onko sellainen edes mahdollista työyhteisöissä, joissa ei ole vahvoja rooleja ja hierarkioita, vaan kaikki aulapalveluhenkilöstä toimitusjohtajaan ovat virallisesti määritelty ”yhdeksi suureksi perheeksi”.
Voiko ystävystyminen olla työnantajan näkökulmasta ongelmallista? Hankaluutta voi aiheuttaa tilanne, jossa ystäviksi päätyneiden kollegoiden työtehtävissä keskittyminen herpaantuu. Työaikaa käytetään vaikkapa yhteisen vapaa-ajan suunnitteluun. Toisaalta voi olla, että vapaa-ajalla ystävykset ratkovat työhönsä liittyviä ongelmia. Kukaan ei raportoi sitä työaikakirjanpitoon eikä siitä saa ylityökorvauksia.
Voiko roolien sekaantuminen olla virhe, joka kostautuu esimerkiksi urakehityksen hidastumisena? On mahdollista, että kollega tunkee ystäväksi. Jos lähentyminen ei tunnu itselle mieluisalta, on osattava suojella itseään ja toimittava diplomaattisen jämäkästi. Vedettävä selkeä raja.
Olen itse todennut mahdolliseksi kehittää ystävyyssuhteita työpaikalla. Ne perustuvat molemminpuoliseen kunnioitukseen. Yhdistäviä tekijöitä ovat myös koulutustausta ja mielenkiinnon kohteet. Olen kokenut, että ystävyys on työpaikalla voimavara, joka auttaa jaksamaan.
Vaikka tiet jossain vaiheessa työtehtävien vaihtuessa eroaisivat, jää jälkeen luottamuksellinen, aikuinen ystävyys. Sen ansiosta on mielekästä jatkaa yhteydenpitoa. Näin ammatilliset verkostot laajenevat luontevasti.
Vaikkei aivan ylimmiksi ystäviksi kollegan kanssa yltäisikään, muita voi kohdella ystävällisesti.
—
Onko sinulla kokemuksia työyhteisössä syntyneestä ystävyydestä tai ilmiön hyvistä ja huonoista puolista? Avaa rohkeasti sanainen arkkusi, jätä kommenttisi!
Ei kommentteja