Tikissä-blogi 2022: kirjoittajien ja julkaisujen määrät kasvoivat

Kuntoutuksen soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tehtävänä on vastata monialaisen kuntoutuksen kehittämistarpeisiin ja edistää kuntoutustoimintaa, joka vahvistaa ihmisten toiminta- ja työkykyä ja hyvinvointia arjessa. REcoRDI-hankkeessa tulevaisuuden kuntoutuksen TKI-toimintaa kehitetään yhdessä kuntoutuksen ja kuntoutumisen asiantuntijoiden kanssa.   Kuntoutuksen hyvässä käytännössä on keskeistä luotettavan tiedon sekä ammattilaisten, kuntoutujien ja läheisten asiantuntijuuden hyödyntäminen, jotta voidaan luoda kuntoutujan yksilölliseen tilanteeseen, tarpeeseen ja toimintaympäristöön sopivia ratkaisuja (Paltamaa ym. 2011). Tavoitteena kuntoutuksen yhteistoiminnassa on kuntoutujalle merkityksellisen tavoitteen saavuttaminen (Autti-Rämö ym. 2016). Kyse on tällöin tutkitun tiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta yksilöllisesti ja yhdessä kuntoutujan ja/tai läheisten kanssa.   Tutkitun tiedon määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla ja joidenkin arvioiden mukaan vuosittain julkaistaan jopa 2,5 miljoonaa tieteellistä artikkelia (Ware & Mabe 2015). Tutkimusten kautta syntyvä uusi ymmärrys sekä yhteiskunnan jatkuva muutos haastavat kuntoutuksen ammattilaisia käytäntöjen alituiseen uudistamiseen. Keskeistä on tutkitun tiedon saavutettavuus, hyödynnettävyys ja merkityksellisyys, jotta kuntoutuksen käytänteiden uudistaminen voi nopeissakin muutoksissa pohjautua luotettavaan ja kuntoutujien tarpeita palvelevaan tietoon.   Kevään 2020 korona-viruksen aiheuttama epidemia ja sen myötä otettu harppaus digiratkaisujen ja etäkuntoutuksen toteuttamiseen osoitti, kuinka valtavan nopealla vauhdilla käytäntöjen uudistamisen tarpeeseen voidaankaan joutua.   TKI-toiminta kehittyy kuntoutusymmärryksen mukana   Monialaisen kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen tehtävänä on käytäntöjen kehittäminen tutkimustietoa hyödyntämällä ihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistymiseksi (Stucki ym. 2007). Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa samoin kuin kuntoutusjärjestelmää on kuvattu Suomessa pirstaleiseksi ja hajanaiseksi (Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017). Tämä on haastanut yhdenvertaisen ja laadukkaan kuntoutuksen toteutumista sekä kuntoutuksen tutkimustiedon hyödynnettävyyttä ja sovellettavuutta arkisessa kuntoutustoiminnassa.   Toisena haasteena kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, kuten muussakin kuntoutuksessa, on taipuminen ketterästi yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin ja toimijoiden mahdollisuudet kokeilevaan, innovatiiviseen ja ratkaisusuuntautuneeseen monialaiseen kehittämistoimintaan verkostoissa. Tulevaisuudessa pirstaleisesta ja hajanaisesta kuntoutuksen tutkimustoiminnasta edetään kohti verkostomaista TKI-toimintaa (Stucki ym. 2007; Rantakokko ym. 2019).   Kuntoutusymmärrys on kehittynyt tunnistamaan kuntoutujat ja heidän läheisensä asiantuntijoina ja aktiivisina toimijoita kuntoutumisessa (Järvikoski 2011; Reunanen 2017). Saman suuntaisesti sekä kuntoutuksen että kuntoutumisen asiantuntijoiden toimijuuden mahdollistaminen on keskeistä tulevaisuuden kuntoutuksen TKI-toiminnassa. Mahdollistamalla kuntoutujien, läheisten ja ammattilaisten osallistumista kuntoutuksen TKI-toimintaan, voidaan varmistua tutkimustiedon merkityksellisyydestä ja sovellettavuudesta työelämän toimijoiden ja kuntoutujien tarpeisiin arjessa (Domeq ym. 2014; Camden ym. 2015).   Tutkimustiedon soveltamista ja hyödyntämistä kuntoutuksen käytännöissä auttaisi esimerkiksi ymmärrys siitä, mitkä tutkimusaiheet ovat merkityksellisiä kuntoutujien toimintakyvyn edistymiseksi arjessa, sekä yhteinen näkymä mm. siitä, mitä edellytyksiä kuntoutuksen soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttaminen laadukkaasti ja osallistumista mahdollistaen vaatii.   Yhteinen verkkoalusta kuntoutuksen soveltavaan TKI-toimintaan   Metropolian ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteisen REcoRDI-hankkeen tarkoituksena on kehittää kuntoutuksen monialaista soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kolmivuotinen hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja toteutuu vuosina 2019–2022. (Rantakokko ym. 2019.)   Yhtenä REcoRDI-hankkeen kehittämistehtävänä on rakentaa Tulevaisuudenkuntoutus.fi – digitaalinen alusta, jossa mahdollistuu kuntoutuksen TKI-toimijoiden verkostoituminen. Siten alusta toimii kuntoutusalan ammattilaisten, opettajien, opiskelijoiden, tutkijoiden, kehittäjien ja kuntoutujien yhteisenä vuorovaikutteisena kohtaamispaikkana, jossa kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen ideoita, toimintaa ja osaamista voi jakaa, rikastuttaa ja yhdessä kehitellä.   Alustan tarkoituksena on myös edistää kuntoutuksen soveltavan TKI-toiminnan laadukasta toteuttamista sekä tutkimustiedon hyödyntämistä ja hyödynnettävyyttä kuntoutuksen käytännöissä.   Alustan käyttäjälähtöinen kehittäminen   Tulevaisuudenkuntoutus.fi-alusta kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa. REcoRDI-hankkeessa toteutuu tilaisuuksia ja työpajoja, joissa alustan sisältöä ja toiminnallisuuksia rakennetaan erilaisia tarpeita huomioiden.   Lähemmäs 150 kuntoutuksen asiantuntijaa osallistui maaliskuussa Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry (VLK) ja REcoRDI-hankkeen yhteistyössä järjestämään ”Lasten ja nuorten kuntoutuksen järjestäminen”- seminaariin. Seminaarissa osallistujat kirjasivat ajatuksia ja näkemyksiä siitä, mikä innostaisi käyttäjäksi tulevaisuudenkuntoutus.fi- alustalle ja mitä he toivoivat alustan sisältävän. Ajatuksien keräämisessä hyödynnettiin Flinga-sovellusta, johon osallistujat pystyivät kirjaamaan nimettömästi omia ajatuksiaan ja näkemään myös muiden kirjauksia.   Kuviossa 1 on yhteenveto osallistujien ajatuksista tulevaisuudenkuntoutus.fi-alustalle innostavista toiminnoista ja sisällöistä. Tuloksia hyödynnetään REcoRDI-hankkeessa alustan kehittelyssä. [caption id="attachment_2616" align="alignnone" width="1088"] Kuvio 1. Lähes 150 asiantuntijan näkemykset tulevaisuudenkuntoutus.fi-alustan käytöstä[/caption] Tulevaisuudenkuntoutus.fi-alustalta toivottiin helppokäyttöisyyttä, visuaalisuutta, esteettömyyttä ja selkeyttä. Keskeinen ja toistuva toive oli mahdollisuus löytää uusinta, helposti saavutettavaa ja ymmärrettävää tutkimustietoa kuntoutuksesta suomen kielellä. Alustalle olisi hyvä koota kuntoutuksen eri hankkeet Suomessa, kansalliset ja kansainväliset kuntoutustapahtumat sekä väitöstilaisuudet mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksin ja verkkoon striimattuna.   Seminaariin osallistujat toivoivat alustalta mahdollisuutta vahvistaa yhteisöllisyyttä kuntoutuksen verkostoissa. Kuntoutuksen rajapintojen ja asiantuntijoiden kohtaaminen ja verkostoituminen monialaisesti katsottiin synnyttävän uudenlaista parviälyä, joka edistää tulevaisuuden hyvää kuntoutusta ja yhteistä ymmärrystä. Toiveissa oli alusta, jolla jakaa hyviä käytänteitä, luotettavaa tietoa sekä kokemuksia ja näkemyksiä monialaisella kuntoutuksen kentällä. Alustalla tulisi olla mahdollisuus opiskella ja keskustella tutkitun tiedon soveltamisesta käytännön tilanteissa ja kuntoutujien erilaisiin tarpeisiin. Lähialueiden toimijoita haluttiin koota yhteen ja tulevaisuuden kuntoutusta sekä kuntoutuspalveluita haluttiin kehittää vuorovaikutuksessa.   Ammattilaiset halusivat myös tulevaisuudessa lisää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.   VLK:n verkostoseminaarin osallistujien ajatuksista voidaan huomata, että kuntoutusosaamista halutaan vahvistaa yhä enemmän verkostoissa ja mahdollistaen eri toimijoiden moninäkökulmaista kehittämistä yhdessä. Tulevaisuudessa onnistuneen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä kuntoutuksen uudistamisen menestyksen avain onkin juuri siinä, miten onnistumme valjastamaan eri osaamisen, voimavarat ja asiantuntijuuden alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa yhteisten asioiden kehittämisen äärelle.   Tutkitulla tiedolla kuntoutuksen tulevaisuuteen   REcoRDI-hankkeessa jatketaan tulevaisuudenkuntoutus.fi-alustan kehittämistä seminaareissa ja työpajoissa kuluvan vuoden aikana. Kesäkuussa 2020 toteutuu Tutkitulla tiedolla kuntoutuksen tulevaisuuteen -webinaari, jossa käsitellään tuloksia kuntoutuksen tutkijoille suunnatusta kyselystä ja tarkastellaan yhdessä kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen tulevaisuutta.   Lämpimästi tervetuloa webinaariin 4.6 klo 14–16. Webinaarin ohjelma on kuvassa 2, ilmoittautuminen ja lisätietoja täältä. [caption id="attachment_2623" align="alignnone" width="682"] Kuva 2. Tutkitulla tiedolla kuntoutuksen tulevaisuuteen -webinaarin ohjelma[/caption]   Kirjoittajat:   Anna Kaipainen on fysioterapeutti, lymfaterapeutti ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kuntoutuksen (ylempi AMK) tutkinto-ohjelman opiskelija Nea Vänskä toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa kuntoutuksen YAMK-tutkinnossa ja fysioterapian AMK-tutkinnossa sekä tutkijana REcoRDI-hankkeessa.     Lähteet:   Autti-Rämö, I., Salminen, A.-L., Rajavaara, M., Ylinen, A. (toim.) 2016. Kuntoutuminen. Duodecim.   Camden, C., Shikako-Thomas, K., Nguyen, T., Graham, E., Thomas, A., Sprung, J., Morris, C., Russell, D.J. 2015. Engaging stakeholders in rehabilitation research: a scoping review of strategies used in partnerships and evaluation of impacts, Disability and Rehabilitation 37 (15): 1390–1400.   Domecq, J.P. et al. 2014. Patient engagement in research: a systematic review. BMC Health Services Research 14: 89.   Järvikoski, A. 2013. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö 43.   Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.   Paltamaa, J., Karhula, M., Suomela-Markkanen, T., Autti-Rämö, I. (toim.) 2011. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Kelan tutkimusosasto, Helsinki.   Rantakokko, M., Sipari, S., Paltamaa, J., Malinen, K., Korniloff, K., Harra, T., Vänskä, N., Lehtonen, K. 2019. REcoRDI. Monialaisen kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan vahvistaminen ekosysteemissä. Kuntoutus 42 (3): 44–48.   Reunanen, M. A. T. 2017. Toimijuus kuntoutuskokemusten kerronnassa ja fysioterapian kohtaamisissa. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis 349.   Sipari, S., Mäkinen, E. 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 6/2012.   Stucki, G., Reinherdt, J.D., Grimby, G., Melvin, J. 2007. Developing “human functioning and rehabilitation research” from the comprehensive perspective. J Rehabil Med 39: 665–671.   Ware, M., Mabe, M. 2015. The STM Report An overview of scientific and scholarly journal publishing. STM, Hague.        

Haluamme lämpimästi kiittää Hiiltä ja timanttia -blogin lukijoita ja kirjoittajia aktiivisesta vuodesta 2022! Hiiltä ja timanttia -blogin perusta on oppimista ja opettamista käsittelevät tekstit, joissa korkeakouluopettajat jakavat tietoa ja vinkkejä kollegoilleen. Tänä vuonna teksteissä on käsitelty erityisesti verkossa toteutettavaa oppimista, virtuaalivaihtoja ja kielten oppimista. Oppeja HyMy-kylästä -sarja, jossa käsitellään Myllypuron kampuksen monialaista oppimis- ja kehittämisympäristöä jatkui myös. Tämän vuoden kirjoituksissa tarkasteltiin myös korkeakoulun roolia yhteiskunnassa sekä korkeakoulun toiminnan kehittämistä. Näitä on pohdittu esimerkiksi strategian, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen näkökulmista. Myös vuorovaikutusta, viestintää ja julkaisemista on käsitelty. Yhteensä blogissa julkaistiin 26 kirjoitusta, jotka tehtiin 26:n kirjoittajan voimin. Löydät kaikki vuoden kirjoitukset teemoittain tästä alta.  Oppiminen ja opettaminen Yhdessä vai yksin – ajatuksia pedagogisesta kehittämisestä Pedagogiset linjaukset laadun perustana Lähteä vai jäädä? – kielen oppimisen tukeminen edistää opiskelijan kotoutumista, Kielibuustia 1/5 Suunnitelmallisuus on avain suomen kielen oppimiseen – tukena kieli-HOPS, Kielibuustia 2/5 Oppimista käänteisesti – Flippaus vai floppaus? ”Kierteetön ruuvi on naula” – Ongelmallinen toimintatutkimus Tulevaisuus on toiminnallinen – pelillisyys on osa vuoden 2035 työelämätaitoja Ilmaisua, huumoria ja tajunnanvirtaa – Laululyriikka-aiheisia opinnäytetöitä Metropoliassa Monikulttuurisesta kohtaamiskahvilasta on moneksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 4 Lapset ja perheet mukaan HyMy-kylän palveluiden kehittäjiksi – Oppeja HyMy-kylästä, osa 5 Verkkopedagogiikka ja digitaalisuus ”Kuuletko meitä, Maija?” Onnistuneen etätapaamisen askelmerkkejä Kuulijasta osallistujaksi – läsnäolon ja vuorovaikutuksen tukeminen virtuaalitapaamisissa Pirisevä pienoiskonttori. Älypuhelin ja tablettitietokone tietotyön tiivistäjänä, osa 1. 5 kirkastettavaa näkökulmaa ennen opetuksen viemistä verkkoon, osa 1/3 5 varmistettavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 2/3 5 arvioitavaa asiaa verkko-opetusta toteutettaessa, osa 3/3 Creating International Classrooms through Virtual Exchange Korkeakoulun yhteiskunnallinen rooli, korkeakoulun kehittäminen Mitä strategiasisällöt kertovat korkeakoulujen profiilista ja strategisista valinnoista? Kehittämässä hyvinvointia kampuksella Toimintakulttuurin uudistaminen haastaa ajatteluamme E-kirja on kevyt kantaa! – Kirjaston sähköiset aineistot, kestävää kehitystä tukeva valinta? Viestintä, vuorovaikutus, julkaiseminen Julkaiseminen on asiantuntijalle oppimismahdollisuus Kumppani, ylivääpeli, kapellimestari vai valmentaja? Kuinka toimitat onnistuneesti artikkelikokoelman Podcast pähkinänkuoressa – vinkkejä opettajalle Korkeakouluopiskelijat julkaisemaan! Osallistuva työote arvojen uudistuksessa – oppeja ja onnistumisia Lopuksi kiitämme myös Hiiltä ja timanttia -blogin perustajajäsentä ja pitkäaikaista toimituskuntalaista Mari Virtasta. Kiitos, että olet ollut kehittämässä blogia, sen profiilia ja sisältöjä sekä auttanut blogin kirjoittajia loistamaan! Mari jatkaa syksyllä perustetun Sotemuotoilijat-blogin päätoimittajana. Lämmintä joulunaikaa ja onnea tulevaan vuoteen toivottavat Riikka Wallin, Sonja Holappa, Mari Virtanen ja Johanna Tirronen Hiiltä ja timanttia -blogin toimituskuntalaiset 2022

Oletko jo huomannut, että tänä vuonna vietämme Tutkitun tiedon teemavuotta? Teemavuoden tarkoituksena on tehdä tutkittua tietoa näkyväksi kaikille kansalaisille, päättäjille ja elinkeinoelämälle. Blogiteksti onkin yksi hyvä tapa tarjoilla uutta tietoa oman alasi ulkopuolelle yleiskielellä ja sopivan kokoisina palasina – olivatpa lukijasi sitten eri toimialojen asiantuntijoita ja ammattilaisia tai aiheesta kiinnostuneita kansalaisia. Jo aiemmin Elina Ala-Nikkola on pureutunut siihen, miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata ja Milla Åman Kyyrö on käsitellyt Tikissä-blogissa asiantuntijan kirjoittamisen kynnyksiä. Tässä kirjoituksessa viitoitan tietä kohti onnistunutta asiantuntijatietoon perustuvaa blogimerkintää seitsemän askeleen avulla. 1. Kiteytä blogikirjoituksen sanoma Helpointa on lähteä liikkeelle siitä, mistä itse haluat kirjoittaa. Mitä sellaista sinä tiedät tai olet kehittänyt, mitä haluat kertoa muille? Mitä sellaista olet pohtinut, mistä haluaisit avata keskustelun muiden kanssa? Mikä on kirjoituksesi pääviesti? Sen lisäksi, että mietit omaa näkökulmaasi, pohdi mitä tarjoat lukijalle. Kuka voisi hyötyä siitä, mitä olet kirjoittamassa? Miten? Oppiiko hän tekstisi avulla jotain uutta? Tarjoatko työvälineitä ja vinkkejä? Näiden asioiden kirkastaminen selkiyttää yleensä tekstiä. Kun olet kiteyttänyt tekstisi perusajatuksen itsellesi, sitä on helpompi kirjoittaa, niin että viestisi menee perille lukijallekin selkeänä. Esimerkiksi tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on rohkaista asiantuntijoita bloggaamiseen ja tarjota helppoja tapoja alkuun pääsemisessä. Muista, että yhdessä blogimerkinnässä on hyvä käsitellä vain yhtä asiaa. Jos sinulla on paljon sanottavaa, tee useampi teksti tai jopa blogisarja. 2. Tutustu tulevaan julkaisukanavaan Kun olet miettinyt blogikirjoituksesi viestin ja kohderyhmän, on helpompi lähteä haarukoimaan julkaisukanavia. Valitse julkaisupaikka harkiten. Esimerkiksi meillä Metropolia Ammattikorkeakoulussa on sekä monialaisia että eri aloja syväluotaavia blogeja. Helppojen ja itsestäänselvien julkaisukanavien lisäksi kirjoituksia voi, ja kannattaakin, tarjota myös oman organisaation kanavien ulkopuolelle. Kun etsit tai olet löytänyt sopivan julkaisukanavan: Lue muutama jo julkaistu blogikirjoitus, niin tiedät minkä tyyppisiä tekstejä siellä yleensä julkaistaan. Tutustu blogin ohjeisiin, niin tiedät mitä sinulta odotetaan ja miten julkaisuprosessi toimii. Näin varmistat, että julkaisukanava varmasti sopii kirjoituksellesi, tiedät mitä sinulta odotetaan ja julkaisuprosessista tulee mahdollisimman sujuva kaikille osapuolille. Jos etsit oman organisaatiosi ulkopuolista julkaisukanavaa, näet myös nopeasti julkaistaanko siellä vieraskynäkirjoituksia. 3. Nappaa lukija mukaan käyttämällä yleiskieltä Vaikka korkeakoulujen blogeissa usein käydään asiantuntijoiden välistä keskustelua ja kirjoitukset ovat suunnattu eri alojen ammattilaisille, on yleiskielen käyttö suotavaa. Etenkin yleiskieltä on hyvä käyttää silloin, kun teksti voi hyödyttää myös muilla aloilla työskenteleviä tai siinä käsitellään monialaista toimintaa. Erityisen tärkeää se on silloin, jos tekstin on tarkoitus myös puhutella opiskelijoita tai muita yhteistyötahoja, sekä tietenkin kun haluat avata keskustelun laajemmin yhteiskunnassa. Yleiskielen käyttö tai alalle keskeisten termien lyhyt määrittely ei tarkoita, että aliarvioit lukijaa. Se tekee tekstistä helposti ymmärrettävän ja jouhevan lukea. 4. Uskalla ilmaista omaa näkemystäsi Blogikirjoitus saa olla näkemyksellinen. Uskallan jopa väittää, että sellainen blogikirjoitus, jossa kirjoittajan oma ääni näkyy ja kuuluu on parempi kuin neutraalisti jotain aihetta käsittelevä merkintä. Voit siis rohkeasti kertoa oman kantasi käsittelemästäsi aiheesta ja rauhassa nojata omaan asiantuntijuuteesi. Näin teet samalla näkyväksi sitä, mikä sinulle itsellesi on työssäsi kaikkein tärkeintä. Julkaistujen tekstien kautta luot myös mielikuvia sinusta asiantuntijana ja työkaverina. Oletko helposti lähestyttävä? Asiallinen? Lämmin? Mielikuvituksellinen? Vai jopa raadollisen rehellinen? Joillekin oman asian pukeminen tarinan muotoon on myös luontevaa. Oma persoonasi saa näkyä kirjoituksessa ja kielenkäytössä. 5. Huomioi verkkojulkaisemisen lainalaisuudet Verkossa julkaisemisessa on omia lainalaisuuksia, jotka kannattaa huomioida myös asiantuntijabloggauksessa. Kun huomioit nämä asiat, tulee tekstistäsi silmäiltävä ja se houkuttelee lukijan pysähtymään sen äärelle: Kiteyttääkö otsikko kirjoituksesi sanoman? Onko se houkutteleva, lyhyt, ytimekäs, osuva? Millaista tunnelmaa se luo? Otsikon avulla esittelet lukijalle ydinviestisi ja houkuttelet jatkamaan lukemista. Miten blogin artikkelikuva liittyy kirjoituksen sisältöön? Tukeeko se kirjoituksen viestiä? Houkutteleeko kuva tarttumaan tekstin? Kuva toimii otsikon ohella houkuttimena etenkin sosiaalisen median feedeissä. Onko sinulla kirjoituksessa väliotsikoita? Entä kertovatko ne jo itsessään lukijalle jotain käsillä olevasta aiheesta? Esimerkiksi tässä kirjoituksessa olen nostanut vinkit suoraan väliotsikoiksi, jolloin ne ovat selkeästi esillä ja lukija voi valita mitkä kohdat häntä kiinnostavat. Ovatko tekstikappaleet sopivan lyhyitä? Blogikirjoituksessa suositellaan korkeintaan viiden rivin kappaleita. Kun haluat erityisesti korostaa jotain asiaa, voi jopa yksi virke voi olla ihan oma kappaleensa. Lyhyet kappaleet tuovat ilmavuutta ja tekevät lukukokemuksesta miellyttävän. Luotko kirjoitukseen rytmiä ja korostatko blogin sanomaa listojen, kuvien, nostojen tai muiden elementtien avulla? Erilaisten listojen ja nostojen avulla voit visuaalisesti nostaa esille tärkeimpiä sanallisia sisältöjä. Kuvat voivat tukea ymmärtämistä ja erilaiset kuviot tai infografiikat auttaa hahmottamaan laajempiakin kokonaisuuksia. Oletko muistanut nivoa yhteen kirjoituksesi alun ja lopun? Tai kirjoittanut siihen CTA:n, eli Call-To-Action-kehotuksen vaikkapa kysymyksen muodossa? CTA:lla innostat lukijan reagoimaan tekstin sanomaan, joko ajattelun tasolla, tai esim. kommentoimalla. Esimerkin tämäntyyppisestä tekstin lopetuksesta näet tämän kirjoituksen lopussa. Hyvin hoidettuna nämä asiat vaikuttavat lisäksi positiivisesti kirjoituksesi hakukonenäkyvyyteen ja samalla huomioit saavutettavuudenkin. 6. Testaa tekstiäsi lukijalla Ennen tekstin julkaisemista, sitä kannattaa vilauttaa työkaverille. Hän saattaa huomata tekstissä epäjohdonmukaisuuksia, joille olet itse jo sokeutunut. Erityisen hyvää on tietenkin näyttää teksti jollekin, joka kuuluu sen ajateltuun lukijakuntaan. Toimitetussa julkaisukanavassa toimituskunnan tehtävänä on olla lukijan puolella, katsoa tekstiä hänen silmillään ja auttaa kirjoittajaa viemään tekstiä vielä parempaan suuntaan. Itse nautin eniten bloggaamisesta Metropolian toimitetuissa blogeissa juuri tästä syystä. Saan kirjoituksistani palautetta. Oma ajatteluni terävöityy ja täsmentyy kysymysten ja kommenttien kautta. Pääsen kehittymään kirjoittajana. Se on työssä oppimista parhaimmillaan! 7. Muista jakaa kirjoitustasi! Onnistunut blogikirjoitus on tietenkin sellainen, jota luetaan. Sen lisäksi, että jokaisella blogilla on oma vakiintunut lukijakuntansa, on iso potentiaali omissa verkostoissasi. Muista siis vielä lopuksi jakaa tekstiäsi. Kirjoittajan omissa sosiaalisen median kanavissa herää useimmiten parhaat keskustelut aiheeseen liittyen. Voit myös lähettää blogimerkinnän kohdennetusti juuri niille, joiden kanssa haluat avata keskusteluyhteyden.   Millaisia vinkkejä sinä haluat tarjota asiantuntijabloggaamisen liittyen?