Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Amisreformin unohdettu puoli – Erityistä tukea tarvitsevien nuorten siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta työelämään

24.5.2023

Samuli Kokkonen

Ammatillisten opintojen suorittaminen keskittyy yhä enenevässä määrin työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Samalla oppilaitoksissa opiskelee entistä enemmän nuoria, jotka tarvitset opintojen tueksi eritystä tukea, eikä heille ole helppoa löytää soveltuvaa työssäoppimispaikkaa. (1) Haastattelin omassa YAMK-opinnäytetyössäni ammatillista tutkintoa suorittavia opiskelijoita, jotka eivät olleet päässeet suorittamaan työelämäjaksojaan työpaikoilla. Työn tavoitteena oli selvittää tukea tarvitsevien opiskelijoiden siirtymää työelämään. Kaksi edellistä hallitustamme on vienyt läpi suuria muutoksia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Uudistukset aloitti Juha Sipilän hallituksen ammatillisen koulutuksen reformi, jossa opinnoissa pyrittiin entistä enemmän tunnistamaan aikaisempi osaaminen ja lisäämään työelämälähtöistä oppimista oikeilla työpaikoilla (2). Merkittävien uudistuksien linjaa jatkoi myös Sanna Marinin hallituksen päätös jatkaa oppivelvollisuusikää 16 vuodesta aina 18 ikävuoteen saakka. Maksuttoman toisen asteen opiskelun lisäksi tavoitteena oli lisätä oppilashuollon toimia ja kehittää tutkintoon valmistavaa koulutusta, jotta mahdollisimman moni pystyisi lopulta kouluttautumaan niin pitkälle, kuin kyvyt riittävät. (3) Osaamisperusteisuus lisää valinnanvapautta, mutta tukea tarvitsevia nuoria ei voi unohtaa Itseohjautuvat ja taitavat opiskelijat hyötyvä opintojen joustavasta järjestelystä ja näyttötutkinnoilla tunnistettavasta aikaisemmasta osaamisesta. Aina opinnot eivät kuitenkaan ole näin suoraviivaisia ja nuorten lähtökohdat opinnoille eivät ole tasavertaisia. Nuoren mieli voi, ja saa muuttua uravalinnan suhteen. Covid19 -pandemian jälkeen sosiaaliset ja arjenhallintaan liittyvät haasteet ovat yleistyneet, eikä terveydellisistä haasteista tai oppimisvaikeuksista kärsivän nuoren tilannetta helpota leikkaukset lähiopetukseen. Erityisen haasteen tuovat työssäoppimismahdollisuuksien löytäminen niille nuorille, jotka tarvitsisivat vahvempaa ohjausta työpaikoilla. Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän selvityksen mukaan työpaikoilla ei ole valmiuksia huomioida erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Lisäksi valmiiksi osaavia opiskelijoita odottavien yritysten vastuu koulutuksesta on liian herkkä taloudellisten suhdanteiden vaihtelulle. (1) Toisena erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden haasteena on näyttäytynyt ammatilliseen tutkintoon kuuluvien yhteisten tutkinnon osien suorittaminen. Nämä opinnot koostuvat viestintä ja vuorovaikutusosaamisesta, matemaattisluonnontieteellisistä aineista, sekä yhteiskunta- ja työyhteisöosaamisesta. Siis kaikesta yhteiskunnallistesti sivistävästä tiedosta. (4) Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työelämään siirtyminen Opinnäytetyössäni haastattelin Savon ammattiopistossa rakennusalan perustutkintoa suorittavia nuoria, jotka olivat tehneet työelämäjaksonsa koulun työpajalla. Kaikilla haastateltavilla oli muiden ammatillisten alojen opintoja taustalla ja osallistuminen ammatilliseen tutkintoon valmistavassa koulutuksessa (VALMA), joka nykyisin tunnetaan nimellä: Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) (oph.fi). (5) Kuten VTV:n raportissa nostetaan esille, myös haastatelluilla opiskelijoilla oli vaikeuksia suorittaa yhteisten aineiden osia. Opintoja oli suoritettu eri koulutusaloilla, mutta yhteisten aineiden osien suorittaminen jatkui pajatyyppisessä opiskelussa. Nuoret näkivät hyvänä toimintamallina teoreettisten aineiden joustavan yhdistämisen samoille päiville, jolloin pääsi tekemään käsillään rakennustöitä. Kyseistä pajamuotoista opetusta ohjasi ammatillinen erityisopettaja, joka sai varaukseton kiitosta sopivan opiskelumuodon löytäneiltä opiskelijoilta. Ennen pajaryhmään siirtymistä myös erilaisen opintojen ohjaukselliset toimet nousivat esille. Haastatellut nuoret eivät osanneet eritellä saamaansa tukea. Kuitenkin opintojen ohjaus, joustot opiskelurytmissä ja muut oppilashuollon toimet näyttäytyivät opiskelua tukevina osa-alueina. Valtiovarainministeriö leikkaisi jatkomahdollisuuksista Yle kirjoitti 21.4.2023 julkaistussa artikkelissa (yle.fi) valtiovarainministeriön budjettipäällikön ehdotuksesta, jonka mukaan ammatilliset perustutkinnot tulisi lyhentää kaksivuotisiksi. Kolmannen vuoden voisi tällöin käydä vapaaehtoisena, jolloin hakukelpoisuus mm. yliopistoihin olisi mahdollista. (6) Puolivillaisilla tilastoilla perustellut, opetukseen suunnatut leikkaukset ovat lyhytnäköistä kamreeriajattelua parhaimmillaan. Leikkausten lisäksi ehdotus vaikuttaa ammatillisen koulutuksen ja duunariammattiin opiskelevien nuorten vähättelyltä. Eikö duunari tarvitse bildungia? Onko hyvä, että vain osa ammattiin opiskelevista nuorista suorittaa yhdeksän osaamispisteen edestä yhteiskunta- ja työelämäosaamista? Ei tasapäistämistä, vaan joustavia ratkaisuja Kaikkia opiskelijoita koskevat ratkaisut voivat tuoda säästöjä lyhyellä jänteellä, mutta kostautua kansalaisille työelämässä. Jotkin asiat elämässä on hyvä olla pakollisia. Osaako jokainen, alle parikymppinen nuori vielä tehdä harkittuja päätöksiä työn ja jatko-opiskelun välillä? Vuosi on siinä vaiheessa nuorelle pitkä aika. Osalla opiskelijoista toki on suuria vaikeuksia suorittaa yhteisiä aineiden osia ja käsillä tekeminen kiinnostaisi paljon enemmän. Tällöin nopeampi työelämään siirtyminen voisi olla hyvä vaihtoehto. Oppilaitoksessa pystytään kyllä tunnistamaan ne opiskelijat, jotka hyötyisivät tietyistä helpotuksista tutkinnon saamiseksi. Kypsymisen jälkeen, nuori voisi varsin hyvin palata suorittamaan jatko-opintoihin oikeuttavat opinnot. Tutkintoaikojen lyhentämiseksi ja keskeyttämisten ehkäisemiseksi tulisi ennemminkin kehittää opintojen ohjausta ennen opintojen alkua, sekä opintojen aikana. Tästä hyvänä esimerkkinä mm. Kuopion seudun työllisyyden kuntakokeilun yhteistyö opinto-ohjaajien kanssa. Täältä voit katsoa videon (YouTube-kanava) toiminnan esittelystä. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, millaisia ratkaisuja uusi hallitus tekee ammatilliselle koulutukselle ja opetuksen tasa-arvolle. Kuinka käy edellisen hallituksen tavoitteelle, jonka mukaan vuonna 2030 vähintään 50 % Suomen nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon? Nuoriin panostaminen kuitenkin kannattaa. Pitkistä ja vaihtelevista opintopoluista huolimatta, haastattelemani opiskelijat olivat kaikki valmistumassa ja siirtymässä työelämään. Kirjoittaja Samuli Kokkonen Kirjoittaja on työllisyyden hoidon asiantuntija, sekä kaupungin tavoitelluin virkamies, joka onnistui suorittamaan YAMK-tutkinnon vaikeasti kehitysvammaisen 4-vuotiaan ja kahden kouluikäisen lapsen isänä. Elävä esimerkki siitä, että joustavuudella voidaan yhdistää työ- ja perhe-elämä, sekä ylempi korkeakouluopiskelu. Sosionomi (YAMK) -opinnäytetyön pääset lukemaan kokonaisuudessaan täältä: Kokkonen, Samuli 2023. Amisreformin unohdettu puoli: erityistä tukea tarvitsevien nuorten siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta työelämään Lähteet Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 2021. Valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastuskertomus. Ammatillisen koulutuksen reformi. Viitattu 24.4.2023 Valtioneuvosto 2016. Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi 2015–2019. Hallituksen julkaisusarja 2/2016. Valtioneuvoston kanslia 2016. Viitattu 24.4.2023 Valtioneuvosto 2019. Sanna Marinin hallitus. Hallitusohjelma. Strategiset kokonaisuudet. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi. Viitattu 24.4.2023 Opetushallitus. Tutkintojen perusteet. Viitattu 1.5.2023 TUVA. Mitä on tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)? Opetushallitus. Viitattu 1.5.2023 Valtiovarainministeriö haluaa leikata ammattikoulutuksesta – taustalla kiistanalainen tilasto | Yle Uutiset. Viitattu 1.5.2023

Lue lisää

Aika tunnistaa ilmiö ja sen pysyvä luonne!

24.4.2023

Matleena Hanhisalo

Kiusaaminen, ahdistelu ja häirintä kouluissa ovat valitettavia ilmiöitä oppilaitoksissa lasten ja nuorten keskuudessa. Kuinka osaamme siihen puuttua ja mitkä ovat keinot, joilla teemme näkyväksi myös aikuisten lapsiin ja nuoriin kohdentavan kiusaamisen, ahdistelun ja häirinnän? Viime joulukuussa MTVuutiset.fi (1) uutisoi uusimmasta vuoden 2022 THL:n kouluterveyskyselystä (2), jossa tuhannet yläasteikäiset vastaajat kertoivat opettajan tai muun koulun aikuisen kiusaavan heitä vähintään kerran viikossa. Asiaa kysyttiin kouluterveyskyselyssä ensimmäistä kertaa. Jutussa Finlandia-palkittu Iida Rauma esitti oman näkemyksensä kiusaamisasiaan, josta hän on kirjoittanut palkitussa kirjassaan Hävitys (3). Kirja kertoo Rauman omista lapsuuden kokemuksista, jossa koulussa tapahtuvassa henkisen ja fyysisen väkivallan teoissa keskeinen kaltoinkohtelija on opettaja. Kohti häirintävapaata yhteiskuntaa – matalalla kynnyksellä? Ei ole kohtuutonta vaatia, että kiusaamistilanteisiin puututaan. Mutta puuttumisen muodot voivat olla vaikeita hahmottaa aikuisen näkökulmasta. Vaikka me kaikki olemme olleet lapsia ja nuoria, miten onkin niin vaikeaa tietää tai ymmärtää, minkälaista apua ja tukea nuori haluaa tilanteessa, jossa on joutunut kokemaan kiusaamista, ahdistelua tai häirintää. Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omalla ainutlaatuisella tavallaan. Kiusaamisella on havaittu olevan yhteys esimerkiksi nuoren matalaan osallisuuden kokemukseen (4). THL:n tekemästä kouluterveyskyselystä selvisi, että noin joka viides yläastelainen on kokenut kiusaamista aikuisen taholta koulussa (2). Helsingin kaupungin valtuustoaloitteessa keväällä 2021 esitettiin kaupungin oman häirintäyhteyskanavan perustamisesta nuorille (5). Häirintäyhteyskanavan kuvattiin olevan uudenlainen yhteydenottotapa nuorille, jotka kokevat häirintää, ahdistelua tai kiusaamista. Aloitteessa todettiin, että kynnys ottaa em. asioita esiin koulussa voi olla liian korkea, erityisesti silloin kun väärintekijä on aikuinen. Aloitteessa esitetyllä Häirintäyhteyskanavalla toimisi aloitteen ehdotelman mukaan häirintäyhteyshenkilö, jonka vastuulla olisi viedä nuoren asiaa eteenpäin niille tahoille, jotka auttavat nuorta ko. vaikeuksien ratkomisessa. Häirintäyhteyskanava toimisi matalan kynnyksen palveluna ahdistelua ja häirintää kokeneille nuorille. Kiusaamisella on edelleen monia näyttämöitä. Nuoret kokevat kiusaamista, ahdistelua ja häirintää netissä ja kasvokkain. Koulumatka, TikTok, bussipysäkki tai pikaviestisovellus WhatsApp voivat olla tilanteita ja paikkoja, joissa henkinen tai fyysinen väkivalta näyttäytyy. Tilanteet saattavat olla aikuisille ohimeneviä, huomaamattomiakin tilanteita, jotka kuitenkin jättävät suuret haavat nuorten elämään. Kiusaaminen, häirintä ja ahdistelu ovat sitkeitä ilmiöitä Helsingin kaupungin valtuustoaloite Häirintäkanavan perustamisesta nuorille oli ajateltu keinoksi saada niiden ääni kuuluville, jotka tätä ilmiötä joutuvat kokemaan. Asiasta lisää kiinnostuneet voivat lukea kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunnon kaupunginhallitukselle esiteltyyn aloitteeseen seuraavan linkin takaa: Asiat | Päätökset | Helsingin kaupunki Tunnetko sinä seuraavat nettisivut, joiden kautta kiusaamiseen voi saada apua, tukea ja tietoa? Rikosuhripäivystyksellä on oma RIKUchat (rikosuhripäivystys, www.riku.fi)), jossa voi kysyä ohjeistusta rikosuhriasioista MLL ylläpitää omaa Apua ja tukea - Nuorten netti- palvelua (www.nuortennetti.fi), jossa on monenlaista tietoa ja apua nuorille mm. chat- ja puhelinpalveluja nuorille missä tahansa asiassa. Opetushallitus jakaa nettisivuillaan tietoa kiusaamisesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä (oph.fi), mutta kohdentaa ne sivuston luonteen mukaisesti aikuisille (6). Kirjoittaja Matleena Hanhisalo, YAMK-opiskelija, joka viettää hyvin ansaittua opintovapaata Helsingin kaupungin lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä. Lähteet Nämä ovat Finlandia-voittajan keinot koulukiusaamisen kitkemiseksi - MTVuutiset.fi Helenius, J. & Kivimäki, H. & Hietanen-Peltola, M. Työpaperi 54/2022. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaiden kokemuksia kouluarjesta. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (julkari.fi) Rauma, I 2022. Hävitys. Tapauskertomus. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala. Virrankari, L. & Leemann, L. & Kivimäki, H. 2020. Osallisuuden kokemus ja koulukiusaaminen: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 35/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsingin kaupunginvaltuuston päätösasiakirja 21/24.11.2021. (hel.fi) Tunnetko vastuusi - Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen kuuluu jokaiselle aikuiselle | Opetushallitus (oph.fi)

Lue lisää

Hyvinvointia ja terveyttä monimuotoisesta luonnosta

17.4.2023

Jutta Holmberg

Helsingissä tehtiin viime vuonna valtuustoaloite lasten luontokosketuksen lisäämisestä varhaiskasvatuksessa. Sen mukaan Helsingin kaupungin tulisi selvittää, millä tavoin varhaiskasvatusikäisten lasten päivittäistä kosketusta monipuolisen luonnon mikrobistoon voitaisiin lisätä. (1) Mielenkiintoista onkin, voisimmeko vaikuttaa pienillä muutoksilla merkittävästi lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin? Kautta aikojen ihmiset ovat olleet luonnon kanssa tekemisissä. Olemme liikkuneet luonnossa, hankkineet ruokaa luonnosta, hakeneet sieltä rauhaa ja hyvää oloa. Ajattelen ihmisen hakeutuvan luontaisesti sinne, missä on hyvä olla, ja tekevän asioita, jotka tuottavat iloa ja hyvinvointia. Metsä ja luonto ovat Suomessa lähellä ja sinne me hakeudumme. Viime vuosina aihe on alkanut kiinnostaa myös tutkijoita ja olemme saaneet tieteellistä tietoa metsän ja luonnon vaikutuksista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Millaisia vaikutuksia luonnolla on? Metsällä tiedetään olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Luonnossa oleilun hyödyt koostuvat monesta tekijästä. Luonnossa oleilun tiedetään vaikuttavan psyykkiseen hyvinvointiin ja palautumiseen. Luonnossa oleskelu tukee myös fyysistä liikkumista. (2) Usein olemme arjessamme paljon melun ja vaatimusten keskellä. Istuessani sammaloituneelle kivelle metsään, jonka hiljaisuuden rikkoo vain linnun laulu, tuulen humina tai läheisen meren kohina, tunnen rauhoittuvani. Hengitykseni hidastuu ja ajatukseni kääntyvät positiivisiksi. Jo muutama minuutti saa kuormittuneisuuttani vähennettyä. Psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi on saatu tietoa myös monimuotoisen luonnon mikrobien positiivisista vaikutuksista terveyteemme. Tutkimukset ovat osoittaneet luonnon monimuotoisuuden vähentävän lasten riskiä sairastua astmaan ja allergisiin sairauksiin. Luonnon terveysvaikutuksia voidaan perustella myös luonnon stressiä, verenpainetta ja sykettä hillitsevillä vaikutuksilla. Mikrobien vaikutusta lapsien terveyteen on tutkittu hiljattain myös Suomessa varhaiskasvatusympäristössä. Tutkimuksessa metsänpohjaa tuotiin päiväkotiin. Jo kuukaudessa voitiin havaita vaikutuksia, jotka tasapainottivat lasten immuunijärjestelmää. (3) Osa luonnossa oleilun vaikutuksista lapsiin on havaittavissa välittömästi, kun toimin lasten kanssa luontoympäristössä. Metsässä emme tarvitse leluja, vaan leikit syntyvät luonnon innoittamina ja luonnon materiaaleista. Metsässä lapset tutkivat ja oppivat havainnoimalla, motoriikka kehittyy luonnossa liikkuen, lapset pysähtyvät hetkeen ylimääräisten aistiärsykkeiden vähentyessä. Menen lapsiryhmän kanssa metsään mahdollisimman usein, koska kaikki viihtyvät ja hyötyvät. Pienillä keinoilla hyvinvointia luonnosta Voimme lisätä siis omaa sekä lastemme hyvinvointia pitämällä luonnon ja luonnossa oleilun osana arkeamme. Nyt on hyvä hetki kokeilla luonnon voimaa ja mennä hetkeksi lähiluontoon hengittelemään. Luonnossa oleilu on ilmaista ja näin ollen kaikille mahdollinen tapa lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Meillä on varmasti halutessamme lukuisia keinoja lisätä ihmisten kosketusta monimuotoiseen luontoon. Päiväkotien ja työpaikkojen pihat voitaisiin betonin ja turvahiekan sijaan täyttää kuntalla ja kasvillisuudella. Varhaiskasvatuksessa voidaan myös lisätä luontokosketusta retkeilemällä luonnossa ja muodostaa lapsille ja nuorille jo varhaisessa vaiheessa syvä luontoyhteys. Tätä kautta voimme lisätä myös halua huolehtia ympäristöstä ja elää ekologisesti. Suomessa on paljon metsää ja luontoa, myös suurissa kaupungeissa. On meistä itsestämme kiinni osaammeko tulevaisuudessa hyödyntää monimuotoista luontoa osana terveyden ja hyvinvoinnin lisäämistä tutkittuun tietoon pohjaten. Helsingissä on hyväksytty huhtikuussa 2021 toistamiseen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma, LUMO-ohjelma (4). Tämän kaltaisilla toimilla voimme turvata monimuotoisen luonnon säilymisen osana elämäämme. Kirjoittaja Jutta Holmberg, äiti, sosionomi ja metsämörriohjaaja sekä YAMK-tutkinnon opiskelija. Työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana ryhmässä, jonka toiminta painottuu luonnossa liikkumiseen. Pitää luontoa loistavana oppimis- ja toimintaympäristönä. Vapaa ajalla nauttii ulkoilusta perheen kanssa ja rauhoittuu metsässä ja veden äärellä. Haaveilee talviuintiharrastuksen aloittamisesta. Lähteet Emma Kari ym. Valtuustoaloite 24.8.2022 lasten luontokosketuksen lisäämisestä varhaiskasvatuksessa (hel.fi) Viitattu 4.12.2022. Tyrväinen, Liisa & Lanki, Timo & Sipilä, Raija & Komulainen, Jorma 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 4.12.2022. Aivelo, Tuomas & Lehtimäki, Jenny 2021. Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä. Lääketieteellinen aikakausilehti Duodecim. Viitattu 4.12.2022. Kaupunkiympäristölautakunta 2021. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021-2028. Viitattu 14.12.2022.

Lue lisää

Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset