Espoo kehittää hyvinvointipalvelujen palvelutoria

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta pohjusti 14.4.2015 kokouksessaan investointeja vuosille 2016-2020. Yksi iso investointi koskee Länsimetron Matinkylän metroaseman välittömään läheisyyteen suunniteltua Ison Omenan/Matinkylän Palvelutoria. Palvelutorille on varattu toimitilat HUS laboratorioille, terveysasemalle, nuorisopoliklinikalle, neuvolalle, mielenterveyspalveluille sekä Kelalle. Metroaseman välittömässä läheisyydessä palvelee jo tällä hetkellä erilaisia yksittäisiä palveluntuottajia neuvolasta lastensuojelun avohuollon palveluihin. Yksi Suomen ensimmäisiä hyvinvointipalveluiden keskittymiä 90-luvun laman jälkeen oli EKSOTEn malli. EKSOTE on perustanut hyvinvointiasemat jo neljälle paikkakunnalle ja tulokset ovat olleet positiivisia. Myös Heinolassa päättäjät pysähtyivät miettimään ratkaisuja kasvaneille lastensuojelumenoilla. Heinola palkkasi kymmenen työntekijää ja tulokset ovat lupaavia. Miltei kaikki uutisoinnit, joita olen lisäresurssien ja ennaltaehkäisevien mallien tiimoilta lukenut, ovat säästäneet rahaa ja ennen kaikkea aikaa. Espoossa on viime vuosina siirrytty myös ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön malliin. Kaupunki on ajanut alas omia nuorisokotejaan ja perustanut niiden tilalle avohuollon tukitoimien tiimejä, jotka tekevät varhaisen vaiheen asiakastyötä perheiden kanssa. Keskimäärin asiakkuus kestää muutamia kuukausia ja tarvittaessa käytössä on esimerkiksi lyhytaikainen sijoittaminen laitokseen. Isoin säästö lienee kuitenkin henkisen tason säästöt; kun ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, asioiden korjaaminen on paljon helpompaa kuin tilanteessa, jossa perheessä on jo vakavia ongelmia. Varhainen tuki on asiakasta aktivoivaa työtä, sillä asiakkaan lähtökohdista on helppo puhua ja asiakas pystyy paremmin sanottamaan, mihin asioihin kaipaa apua ja tukea ja mitkä asiat arjessa onnistuvat. Palvelutori helpottaa arkea Erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen saman katon alle ja hyvien kulkuyhteyksien päähän tuo asiakkaille tasa-arvoa ja palvelutori helpottaa arkea, sillä samalla käynnillä voinee hoitaa useamman eri tahon asioita. Itse toivoisin, että eri palvelut yhdistettäisiin myös sähköisen asioinnin kautta, jolloin vaikkapa neuvolan terveydenhoitaja voisi luvan kanssa käydä läpi avohuollon sosiaalityön muistiota asiakasperheen tapaamisesta. Varsinkin teini-ikäisillä lastensuojelun asiakkailla voi olla jo turtumista omaa elämää koskevan tiedon kertomiseen, sillä teini on saattanut olla tekemisissä kymmenien eri ammattilaisten kanssa; osa on vaihtunut työntekijästä toiseen ja osa on töissä toisen hallinnon alla. Kun asiakkuus yhdistettäisiin moniammatillisuuden nimissä myös sähköisellä puolella, kulkisi tieto eri toimijoiden välillä paremmin. Espoossa otettiin vuodenvaihteessa 2015 käyttöön Tajua mut! -liputusmalli, jossa eri lasten ja nuorten kanssa toimivat työntekijät ja harrastuksien vetäjät voivat ilmaista huolen lapsesta liputtamalla lapsen. Toivon, että tämä hanke tuo toimijoita paremmin yhteen ja perheet saavat entistä paremmin apua tilanteisiinsa. Satu Venhola, sosionomi ylempi AMK Lisätietoa: Espoon sosiaali- ja  terveyslautakunnan kokouspöytäkirja 14.4.2015. Verkossa. Mallia Eksote:sta. Verkossa. Matinkylän palvelutori. Verkossa. Mikkelin lastensuojelumenot. Verkossa. Säästö peruspalveluissa näkyy lastensuojelun budjetissa. Verkossa. Heinolan malli säästää rahaa: Verkossa. Espoon Tajua mut! –hanke. Verkossa. Photo by vharjadi

Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin

Itä-Helsingin musiikinopetuksesta vastaavat koulut ovat hakeneet Helsingin kaupunginvaltuustolta mahdollisuutta yhdistyä saman katon alle tarkoituksena synnyttää lasten ja nuorten taiteiden talon. Tähän mennessä kasvaneesta Itä-Helsingistä ei ole löytynyt sopivia tiloja toimimiseen ja opetukseen. Taloudelliset seikat ovat myös ajaneet toimijat yhdistämään toimintojaan. Taiteiden talon perusajatuksena olisi toimia niin musiikinopetuksen kuin matalan kynnyksen paikkana sekä hyödyntää kolmen toimijan tuottamaa synergiaa. Hakijoiden perusteluna aikeelleen on muun muassa se, että Helsingin kulttuuristrategian arvoihin on kirjattuna taiteen perusopetuksen avustusperusteiden kehittäminen tukemalla alueellisia aloitteita ja mahdollistamalla sopivia tiloja toiminnalle. Kaupunki vastasi hakijoille nojaten kulttuurikeskukselta saamaansa lausuntoon. Vastauksessa todettiin, että kaupunkiin ei ole tarkoituksenmukaista lisätä enää kulttuurikeskuksia, vaan palvelut tuotetaan verkostojen avulla. Hakijat ohjattiin itse selvittämään yksityisen ja julkisen rahoituksen mahdollisuudet sekä hallinnoimaan mahdollisia investointeja. Lausunnossa suositeltiin jo valmiiden toimitilojen etsimiseen ja sen suhteen ohjattiin yhteistyöhön kiinteistöviraston kanssa. Tämän lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin tulisi selvittää omien toimintojensa kautta keinoja joilla alueen lasten osallisuutta kulttuuritoimintaan voidaan lisätä. Itä-Helsinki kaipaa taiteiden taloa Vuosaaressa asuu 10% koko kaupungin lapsiväestöstä. Alue on myös hyvin maahanmuuttajapainotteinen. Tämän hetkinen tilanne on se, että Itä-Helsingissä, etenkin Vuosaaressa, osallistuminen opetukseen on vähäistä. Vain noin 4% lapsista on tuetun opetuksen piirissä. Muualla kaupungissa sen ollessa 24% lapsiväestöstä. Tämän lisäksi toimijoiden rahoitus on ahtaalla ja osallistumismaksuihin kohdistuu korotuspaineita. Tämä tarkoittaa sitä että vain pieni joukko alueen lapsista harrastaa ja nekin jotka tekevät niin, maksavat siitä enenevissä määrin Pop & Jazz Konservatorio, Itä-Helsingin musiikkiopisto ja Vuosaaren musiikkikoulu ovat sopineet vuonna 2007 yhteistyösopimuksen jonka avulla on ollut tarkoitus nostaa Itä-Helsingin lasten ja nuorten osallistuminen taiteen perusopetukseen muuta kaupunkia vastaavalle tasolle. Pop & Jazz Konservatorio vastaa laajasta musiikin oppimäärästä. Tilaongelmien vuoksi konservatorio on joutunut supistamaan toimintaansa ja luonut bändipaja-projektin jonka avulla opetusta on kyetty jalkauttamaan kouluihin. Projektista on saatu hyviä kokemuksia ja sen kautta osallistujat ovat päässeet osaksi alueen toimintaa. Itä-Helsingin musiikkiopisto on ainoa Itä-Helsingin laajaa musiikkiopetusta tuottava opetustaho joka tarjoaa myös musiikkileikkitoimintaa. Vuosaaren musiikkikoulu vastaa musiikin yleisestä oppimäärästä. Musiikkikoulu on panostanut kansanmusiikkiin sillä se on koettu eritaustoista tuleville ihmisille parhaimmaksi muodoksi. Koulu on kehittänyt erilaisia matalan kynnyksen musiikkikasvatuspalveluja, muun muassa musiikillista koulujen iltapäivätoimintaa.. Itä-Helsingin alueen monimuotoisuus huomioiden, taiteiden talo olisi ideaali tapa yhdistää ja lähentää eri ihmisryhmiä toisiinsa. Taide, ja musiikki erityisesti, ovat universaaleja kieliä joiden avulla voidaan ilmaista itseään ja olla yhteydessä toisiin vaikka ei jaettaisikaan samaa arvo- tai kulttuurinäkemystä. Maahanmuuttajien kohdalla olisi ensiarvoisen tärkeää saada heidät kiinnittyneeksi ympäristöön ja toimintoihin joiden avulla on helpompi oppia kieltä ja yhteisön tapoja. Toisaalta, yhtä tärkeää on vaalia myös heidän omaa taustaansa. Alueella on myös paljon vähävaraisia, niin maahanmuuttajia kuin kantaväestöä, ketkä muuten eivät olisi kykeneviä osallistumaan tarjottaviin palveluihin. Matalan kynnyksen palvelut sekä saman katon alla toimimisen taloudelliset edut toimisivat myös tämän ihmisryhmän eduksi. Uusi sosiaalihuoltolaki ohjaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja asiakaslähtöisiin työmuotoihin. Musiikkikoulut tuntevat alueen tarpeet ja asiakaskunnan. Usean toimijan sijaitessa lähekkäin, mahdollistaa se kattavamman palvelujen tarjonnan ja toiminnan kehittämisen. Lasten ja nuorten taiteiden talo olisi juuri tällainen lain hengen mukainen palvelu joka tuottaisi alueen väestölle henkistä hyvinvointia ja osallisuutta. Kaupungin olisi yksiselitteisesti järkevää tukea toimintaa joka on jo valmiiksi olemassa, tarve tunnustettu ja tuloksia toiminnasta jo saatu. Jenni Kivinen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Helsingin päätöksestä. Verkossa.  Photo by juliejordanscott

Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja

Paperittomalla ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka oleilee suomessa ilman laillista oikeutta maassa oleskeluun. Paperittomia henkilöitä voivat olla ihmiset joiden oleskelulupa on vanhentunut, tai he ovat saaneet kielteisen päätöksen ja odottavat valituksensa käsittelyä. Ihmisen oleskelulupa on voinut myös umpeutua heidän tietämättään. Paperittomia henkilöitä ovat myös sellaiset ihmiset, jotka eivät turvallisuuden vuoksi halua olla omassa maassaan, mutta heillä ei ole laillista oikeutta oleilla suomessa. Paperiton henkilö voi myös olla ulkomaalainen opiskelija, jonka sairasvakuutus on vanhentunut tai ei kata hoitoa, tai opiskelun päätytyttä on jäänyt suomeen etsimään töitä. Paperittomilla henkilöillä on oikeus ihmisoikeuksien toteutumiseen. Heillä on kuitenkin käytännössä erittäin heikko asema yhteiskunnassa ja heidän voi olla mahdotonta puolustaa omia oikeuksiaan. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevia paperittomia ovat alaikäiset lapset, jotka vanhempansa mukana oleilevat suomessa ilman laillista oikeutta. Lisäksi myös raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Lisäksi ihmiskaupan uhrit ovat voineet joutua suomeen ja heillä ei ole oikeutta ajaa omia oikeuksiaan yhteiskunnassa tai saada terveydenhoitopalveluita. (www.paperittomat.fi) Tällä hetkellä suomessa paperittomat ovat oikeutettuja ainoastaan välttämättömään äkilliseen, akuuttiin terveydenhoitoon, joka sekin voi maksaa heille suuria summia, koska he kustantavat hoidon kustannukset kokonaisuudessaan. Raskaana olevat eivät ole oikeutettuja äitiysneuvola palveluihin ja näin ollen raskauden seurantaan. Synnytykset hoidetaan akuuttina hoitona, mutta hoito maksaa henkilölle. Paperittomat lapset eivät ole oikeutettuja kaikkiin rokotuksiin, eivätkä perusopetukseen suomessa. Hoitoa paperittomille tarjotaan riippuen siitä missä kunnassa tai kaupungissa hän oleilee ja kuinka kyseisessä kaupungissa hoito on järjestetty. Helsingissä, Oulussa ja Turussa toimii vapaaehtoistoimin pyörivä klinikka paperittomille, Global clinic. Tämä klinikka tarjoaa terveydenhoitoa vapaaehtoistoiminnalla joten toiminta on kovin pienimuotoista, auki kerran viikossa kahden tunnin ajan. Ruotsi ja Norja järjestävät paperittomille terveyspalvelut Ruotsissa on astunut voimaan laki 2013, jolla on pyritty takaamaan paperittomille pa-rempi ja laajempi pääsy terveydenhuoltoon, erityisesti turvataan lasten ja raskaana olevien terveydenhuolto. Ruotsissa paperittomat lapset ovat oikeutettuja samaan ter-veydenhuoltoon kuin Ruotsissa luvallisesti asuvat lapset. Täysi-ikäiset paperittomat ovat oikeutettuja kiireelliseen ja välttämättömään terveydenhoitoon. Paperittomat lapset ovat myös oikeutettuja perusopetukseen. Norjalla taas paperittomien terveydenhuolto on pääosin järjestetty vapaaehtoisten lääkärien ja hoitajien toimesta. Paperittomilla lapsilla on oikeus perusopetukseen, kun he ovat asuneet maassa kolme kuukautta. Tilanne on siis Ruotsissa ja Norjassa parempi kuin suomessa, vaikka Norjassakin vielä terveydenhuollon osalta kampanjoidaan paljon ja pyritään terveydenhuolto palveluiden asemaa parantamaan paperittomille. Suomessa paperittomien terveyspalveluiden parantamisen eteen työskentelee pakolaisavun paperittomat hanke, joka on tehnyt paljon vaikuttamistyötä, sekä tiedottamista asian eteen. Lisäksi THL on tehnyt paperittomien terveyspalveluista selvityksen. Toistaiseksi asiasta ei ole tehty vielä kuitenkaan lakimuutosta. Lakiesityksen käsittelyä on siirretty uuden hallituksen käsiteltäväksi - aiempi lakiesitys ehti raueta viime eduskunnassa. Oikeus terveyteen on osa ihmisoikeuksia ja ihmisarvoista elämää Tällä hetkellä Suomi ei noudata ihmisoikeuksien toteumista, koska paperittomat ihmiset eivät ole oikeutettuja kuin hyvin suppeaan akuuttiin terveydenhoitoon ja siitäkin he joutuvat maksamaan täyden summan. Paperittomien ihmisten tulisi saada laajemmat terveyspalvelut, jolla turvattaisiin heidän terveytensä ja niin että he maksaisivat saman summan palveluista kuin sosiaaliturvan piiriin kuuluvat suomessa asuvat. Lisäksi raskaana olevien tulisi saada äitiysneuvola palvelut, sekä lasten tulisi saada täydet terveydenhuolto palvelut sekä oikeus perusopetukseen. Syyt miksi ihmiset ovat suomessa laittomasti voivat olla hyvin moninaiset, mutta se ei saisi estää ihmisoikeuksien toteutumista Suomen kaltaisessa hyvinvointi valtiossa. Paperittomien ihmisten kokiessa traumaattisia kokemuksia suomessa ollessaan, esimerkiksi joutuessaan väkivallan uhriksi, ei suppea, akuutti terveydenhuolto ole mitenkään riittävä. Ihmiskaupan uhrit tarvitsevat hyvin monenkaltaista tukea elämäntilanteessaan, jolloin akuutti terveydenhuolto ei ole läheskään riittävä. Alaikäiset lapset ovat riippuvaisia vanhemmistaan, ja heidän päätöksistään elämässään. Heidän ei tulisi kuitenkaan joutua elämään ilman perusopetusta tai riittävää terveydenhuoltoa sen johdosta. Suomen kaltaisen hyvinvointivaltion tulisi huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta kaikkien suomessa oleilevien ja asuvien ihmisten kohdalla. Me emme voi ummistaa silmiä siltä, että suomessa asuu tuntematon määrä ihmisiä erinäisistä syistä laittomasti, jotka kuitenkin tarvitsevat samanlaiset oikeudet terveyden ylläpitoon ja hyvinvointiin. Näiden ihmisten terveydenhuolto ei voi olla vain vapaaehtoistoiminnan varassa, pienin resurssein, vaan asian eteen on saatava muutoksia tehtyä. Heidi Saukkonen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija