Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Digitalisaatio on luonut uusia työllistymisen mahdollisuuksia myös täsmätyökykyisille

13.10.2023

Ulla Vehkaperä

Kuva: Pixabay Työn murroksen ja erityisesti digitalisaation myötä on työelämä muuttunut joustavammaksi, monimuotoisemmaksi ja toisaalta pirstaleisemmaksi. Työsuhteessa tehdyn työn ja yrittäjyyden lisäksi erilaiset epätyypilliset työnteon tavat ovat lisääntyneet. Itsensä työllistäminen kevytyrittäjänä on yleistynyt ja sähköisten alustojen kautta tarjotaan työtehtäviä suoraan tekijöille (1, 2). Osatyökykyisillä tai heikommassa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä saattaa olla erityistä osaamista ja työkykyä tiettyihin töihin, jolloin kuvaavaa on käyttää termiä täsmätyökykyinen. Henkilö kykenee tekemään tiettyä työtä, jolloin hän on kyseiseen työhön täysin työkykyinen. Epätyypilliset työsuhteet ja erilaiset itsensä työllistämisen muodot voivat olla mahdollisuuksia myös täsmätyökykyisten henkilöiden työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Kuvaan tässä blogikirjoituksessa neljää erilaista epätyypillisiä työnteon tapaa ja annan esimerkkejä siitä, miten täsmätyökykyiset henkilöt voivat tehdä töitä ja tarjota omaa osaamistaan avoimilla työmarkkinoilla. Oman osaamisen myyminen laskutuspalveluyrityksen kautta - kevytyrittäjänä toimiminen Laskutuspalveluyrityksissä on kehitetty sujuvia digitaalisia palveluja siihen, miten kuka tahansa voi laskuttaa omasta työstään. Verkkolaskutuksen ja sähköisen tiedonsiirron yleistettyä toiminta on myös nopeutunut ja esimerkiksi verotiedot siirtyvät sähköisesti verottajalle. Tällainen kevytyrittäjänä toimimisen muoto on lisääntynyt ja 60 600 henkilöä laskutti työstään laskutuspalvelun kautta vuonna 2022 (3). Kevytyrittäjänä tehty työ antaa täsmätyökykyiselle mahdollisuuden saada työkokemusta ja kartuttaa ammattitaitoaan. Erityisen tärkeää on saada tekemästään työstä myös rahallinen korvaus. Täsmätyökykyisen kannattaa ehdottaa laskutuspalveluyrityksen käyttämistä silloin, kun kyse on keikkamaisesta ja kertaluonteisesta työstä. Usein työnantajille ja organisaatioille on vaivattomampaa maksaa laskutuspalveluyrityksen kautta tullut lasku, kuin tehdä lyhyestä keikasta työsopimus. Täsmätyökykyiset voivat käyttää laskutuspalveluyrityksiä esimerkiksi puhuja- ja esiintymiskeikkojen tai kokemusasiantuntijana toimimisen laskuttamiseen. Työstä maksettava palkkio on työkorvausta. Kannattaa tarkistaa verottajalta, milloin toimintaa varten tarvitaan erillinen verokortti. Tärkeää kevytyrittäjänä toimimisessa on selvittää, kertyykö työstä eläkettä ja kenen tulisi eläkemaksut hoitaa. Osuuskunnan kautta mielekkään työn tekeminen Yritysmuotona osuuskunta ei ole uusi, mutta nykyisten digitaalisten sovellusten avulla osuuskuntamainen toiminta on kokenut uuden tulemisen. Sosiaalisen median kanavat ja verkkokaupat ovat mahdollistaneet kohdennetun mainonnan ja tuotteiden myynnin suoraan asiakkaille. Osuuskunnat tarjoavat myös osaajia, joiden löytäminen on sujuvaa kotisivujen ja erilaisten hakupalvelujen kautta. Tällaisia osuuskuntia on syntynyt esimerkiksi esiintyvien taiteilijoiden välitykseen. Viime vuosina on perustettu erityisryhmien ja täsmätyökykyisten omia osuuskuntia. Tällainen on esimerkiksi Livesäätiön Live Flow (liveflow.fi). Omillaan osuuskunta (omillaan.fi) on tehnyt käsikirjan tuetusta osuuskuntamallista. Käsikirjassa kuvataan, miten yksilöllisen tuotteistamisen avulla monet kehitysvammaiset ovat saaneet palkkatuloa tai työkorvausta mielekkäistä työtehtävistä, joihin heillä on erityistä kiinnostusta ja osaamista (4). Keikkatyö tai kokoaikatyö henkilöstöpalveluyrityksen kautta Digitalisaatio ja erilaiset sähköiset työkalut ovat muuttaneet myös työntekijöiden rekrytointia. Henkilöstöpalveluyritykset välittävät työntekijöitä työnantajille joko keikkatöihin tai pitempiaikaisiin työsuhteisiin. Monet henkilöstöpalveluyritykset ovat ottaneet käyttöön digitaalisia sovelluksia, joilla yhdistetään työtehtävä ja keikkalainen, hoidetaan perehdytys sekä palkanmaksu. Henkilöstöpalveluyritysten määrä on rajusti kasvanut ja Henkilöstöpalvelualan yritysten liiton, HELA:n, jäsenyrityksiä on Suomessa yli 400 (5). Koska avoimilla työmarkkinoilla keikkamainen työ on lisääntynyt, voi täsmätyökykyinen harkita myös tätä työllistymisen vaihtoehtoa. Henkilöstöpalveluyrityksen kautta työtä tehdään joko kevytyrittäjänä, jolloin maksetaan työkorvaus tai työntekijänä, jolloin maksetaan palkkaa ja työnantaja huolehtii työnantajavelvoitteista eli maksaa mm. eläkemaksut. Tarjolla on hyvin monenlaisia työtehtäviä ja viikkotuntimäärät vaihtelevat. Joskus ns. nollatuntisopimus voi olla täsmätyökykyiselle hyvä vaihtoehto, koska se ei velvoita häntä ottamaan vastaan keikkaa, mutta toisaalta se ei myöskään velvoita työnantajaa tarjoamaan työkeikkaa. Keikkamaiseen työhön liittyy monia epävarmuustekijöitä ja kysymyksiä. Täsmätyökykyisen ei välttämättä aina ole mahdollista selvittää kaikkia kysymyksiä yksin, vaikka vastaukset löytyvät digitaalisessa muodossa erilaisilta verkkosivustoilta. Hän voi tarvita neuvoja ja tukea keikkatyön hakemiseen, keikkatyössä olemiseen tai keikkatyön jälkeisten asioiden selvittämiseen. Näitä asioita työstettiin Puuttuva Pala - tuetun keikkatyön malli - hankkeessa (2019 - 2021). Hyvistä käytänteistä koottiin Tuettu keikkatyö -julkaisuun, jota voivat hyödyntää sekä täsmätyökykyiset että heidän työhönvalmentajansa (6). Osa henkilöstöpalveluyrityksistä ovat yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden tavoitteena on osatyökykyisten työllistäminen. Tällainen yritys on esimerkiksi EskoTyö Oy (eskotyo.fi), joka välittää mielenterveystoipujia keikkamaisiin töihin. Myös valtioyhtiö Työkanava Oy:n (tyokanava.fi) tavoitteena on välittää vaikeasti työllistyviä henkilöitä töihin. Tällaisten yhteiskunnalliset yritykset tarjoavat työkyvyn tuen palveluja sekä työntekijöille että työnantajille. Digitaalisten alustojen kautta työllistyminen Kaikkein uusin työnvälityksen muoto on alustayrittäjyys, jolloin digitaalisen alustan ylläpitäjä tarjoaa työn tilaajalle ja työn tekijälle kohtaamispaikan. Työterveyslaitos ylläpitää listaa työtä välittävistä alustayrityksistä (tyoelamatieto.fi). Tällaisia alustayrityksiä on Suomessa jo yli 50. Sähköisten työnvälitysalustojen kautta työn tekeminen on vielä Suomessa uutta ja sen vuoksi on työntekijän tärkeä olla tietoinen, millainen sopimus työn tekemisestä syntyy. Maksetaanko esimerkiksi palkkio työkorvauksena, jolloin työn tilaaja tai alustayritys ei huolehdi työnantajavelvoitteista, esimerkiksi eläkemaksuista. Työterveyslaitoksen Reilu työ alustoilla REITA-hanke (ttl.fi) on selvittänyt alustatyön reiluutta. Haasteet voivat liittyä työn ja tulojen säännöllisyyteen, työoloihin, sosiaaliturvaan tai neuvotteluoikeuksiin. Tästä huolimatta hankkeen raportissa todetaan, että esimerkiksi osatyökykyiset, nuoret ja maahanmuuttajat voivat hyötyä työnvälitysalustojen tarjoamista joustavista työnsaanti- ja tulonhankkimismahdollisuuksista. (7) Alustayritys WorkPilots (workpilots.fi) on kehittänyt sähköisen alustan nuorten työllistymiseen ja nimenomaan heidän ensimmäisiin askeliinsa työelämässä. Alustan kautta lyhyetkin, vaikka sukulaisille tehdyt, työkeikat näkyvät alustalla ansioluettelon muodossa. WorkPilots -alustaa käytetään mm. EskoTyö Oy:ssä ja Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -toiminnassa (invalidiliitto.fi). Epätyypillisissä työnteon tavoissa digitaalisuus keskeisessä roolissa Työnteon mahdollisuudet ovat monipuolistuneet digitaalisuuden myötä ja erilaiset epätyypilliset työnteon tavat yleistyneet. Digitaaliset ratkaisut helpottavat sopivan työntekijän etsintää, rekrytointia, työnteosta sopimista sekä palkan tai palkkion maksua. Samalla on noussut esiin työlainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi: Milloin itsensä työllistäjä katsotaan yrittäjäksi? Kenen kuuluu eri työnteon tavoissa hoitaa eläke- ja sosiaaliturvamaksut? Kuka huolehtii vakuutuksista keikkamaisessa työssä ja alustatyössä? Miten aikaan ja paikkaan sitomatonta työtä johdetaan? Miten huolehditaan työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista? Miten yhdistää palkka tai työkorvaus sekä sosiaalipalvelut ja -etuudet? Milloin toimeksianto on hyväksyttävä tapa tehdä keikkatyötä? Vastaukset kyllä löytyvät, kun perehtyy esimerkiksi viranomaisten sivustoihin ja pyytää asiantuntijoiden apua. Jotta täsmätyökykyinen henkilö voisi löytää itselleen sopivia työnteon mahdollisuuksia, tulisi hänellä olla riittävät digitaidot, ymmärrys työelämän pelisäännöistä, uudistuvasta työelämästä ja mahdollisuus saada apua esimerkiksi työhönvalmentajalta. Tämä edellyttää, että myös työhönvalmentajalla on riittävät digitaidot ja tietoa muuttuvasta työelämästä sekä erilaisista työnteon tavoista (8). Työllistymisen tiedonhakupalvelu avuksi Digitalisaatio haastaa työllistymistä monin tavoin. Nykyisin työnhaku edellyttää mm. teknologian käyttöä ja digitaalisissa ympäristöissä toimimista (8). Mitä paremmin hallitsee digitaaliset työnhaun vaihtoehdot ja some-kanavat, sitä monipuolisempia mahdollisuuksia on myös täsmätyökykyisellä työllistyä avoimille työmarkkinoille. Digitaalisen työnhaun avuksi kokosimme Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa (2021 - 2023) Työllistymisen tiedonhakupalvelun (metropolia.fi). Sivustolle on koottu hyväksi todettuja työkaluja ja digiratkaisuja työllistymisen ja digiosallisuuden tukemiseksi. Tiedonhakukanavasta voi lukea lisää Eläydy ja tunnista - Työllistymisen tiedonhakupalvelu työ(hön)valmennuksen tukena -blogikirjoituksesta. Työllisyyden tiedonhakupalvelu on suunnattu ammattilaisten avuksi ja sitä ylläpidetään Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ja toimintaterapian opiskelijoiden kanssa yhtenä Digi- ja duunikulman palveluna. Näin myös työllisyyden edistämisen tulevat ammattilaiset voivat perehtyä digitaaliseen työnhaun erilaisiin mahdollisuuksiin, osaamisen tunnistamiseen, työnhakukanaviin ja viranomaisten sivustoihin. Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa (2021 - 2023) kehitettyä toimintamallia esitellään laajemmin Avaimia digitaaliseen osallisuuteen ja työllisyyteen -blogikirjoituksessa. Kirjoittaja Ulla Vehkaperä on innovaatiotoiminnasta ja -pedagogiikasta kiinnostunut toimintaterapian lehtori. Työelämän ja opiskelijoiden kanssa yhteistoiminnassa toteutuvat opintojaksot ja projektit innostavat häntä erityisesti. Hän on perehtynyt laajasti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden edistämiseen työkykykoordinaattoreiden kouluttajana ja asiantuntijana useissa hankkeissa. Viime aikoina kiinnostuksen kohteena ovat olleet sosiaaliset innovaatiot, yhteiskunnallinen yrittäjyys ja monimuotoiset työn tekemisen mahdollisuudet. Lähteet Tilastokeskus (2023) Erilaiset työsuhteet ja työnteon tavat. Työelämä tilastoina-opas. Kokkinen, L. (toim.) 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos. Raijas, M. 2023. Kevytyrittäjyys yleistyy vauhdilla - paljon nuoria miehiä, viidennes ulkomaalaisia. Tietotrendit. Helsinki: Tilastokeskus. Seppälä, R. & Rantanen V. 2023. Käsikirja tuettu osuuskuntamalli. Tampere: Omillaan osuuskunta. Jäsenyritykset - Henkilöstöala HELA Vehkaperä, U. & Roivas, M. & Wallin, R. (2021). Tuettu keikkatyö. Helsinki: Metropolia ammattikorkeakoulu. Seppänen, L. & Känsälä, M. & Immonen, J. & Alasoini, T. 2022. Näkökulmia alustatalouden reiluuteen. Reiluuden mallit alustatyössä -hankkeen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos Rantala-Nenonen, K. & Saikko, S. & Vehkaperä, U. 2023. Digiosallisuus työllistymisen näkökulmasta. Teoksessa Mattila, L. & Alaverdyan, A. & Hilli-Harju, T. 2023 (toim.) Samassa digiveneessä. Digiosallisuuden arkirealismia ja ratkaisuja työllistymisen edistämisessä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 92-105.

Lue lisää

Eläydy ja tunnista – Työllistymisen tiedonhakupalvelu tukee työ(hön) valmennusta

3.10.2023

Sosiaalialan bloggaajat

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tilanteet ovat moninaisia ja tuen tarpeet monimuotoisia. Asioiden selvittäminen, työllistymistavoitteen asettaminen ja työnhaku eivät välttämättä onnistu itsenäisesti. Työllisyyttä tukevissa palveluissa onkin tärkeä huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet oikea-aikaisen ja oikeanlaisen tuen ja ohjauksen tarjoamiseksi. Työelämäosallisuutta, eli työllistymisvalmiuksien, kuntoutumisen ja työllistymisen edistämistä (1) tuetaan yksilövalmennuksessa, työvalmennuksessa tai työhönvalmennuksessa esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa. Työelämäosallisuutta tukiessa on tärkeä tarkastella asiakkaan yksilöllistä tilannetta. Metropolia AMK:n koordinoimassa Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa (metropolia.fi) on luotu Työllistymisen tiedonhakupalvelu (digikulma.metropolia.fi), joka tukee työllistymistä edistävää työtä ja digiosallisuutta. Se on suunniteltu erityisesti helpottamaan sote-ammattilaisten ja opiskelijoiden toteuttamaa asiakkaiden ohjaustyötä. Metropolian sosiaalialan lehtori Jouni Piekkari ja hankesuunnittelija Oula Halonen muotoilivat lisäksi Eläydy ja tunnista -työpajamallin tiedonhakupalvelun käyttämiseksi ryhmätoiminnassa. Mallin mukainen työpaja toteutui hankkeen päätöstapahtumassa (1.6.2023) ja se sai osallistujilta hyvän vastaanoton. Jaamme tässä blogitekstissä vinkkejä Työllistymisen tiedonhakupalvelun hyödyntämiseksi yksilöohjauksessa sekä Eläydy ja tunnista -työpajan toteuttamiseen. Vinkit auttavat Työllistymisen tiedonhakupalveluun tutustumista ja sen käyttöä, sekä työpajan suunnittelua. Tiedonhakupalvelusta löydät tietoa ja työkaluja ohjaustyön tueksi Vaikka digivälineiden käytön tarve työelämässä riippuu työtehtävästä ja työympäristöstä (2), kaikilla aloilla tarvitaan nykyisin vähintään perusdigitaitoja työtehtävästä riippumatta (3). Digiosallisuus digitaalisessa työnhaussa -selvityksessä (Theseus.fi) (4) on tuotu esille sitä, miten jo työn etsiminen ja hakeminen edellyttävät digivälineiden käyttöä ja digitaitoja. Työn etsimiseksi tarvitaan verkossa olevia työnhakupalveluita, ja esimerkiksi CV:n ja työpaikkahakemuksen tekeminen edellyttävät erilaisten taitojen lisäksi tietoa asiakirjojen ajanmukaisista muodoista ja muotoilusta. Myönteinen asenne digityökaluja kohtaan, motivaatio hakea työtä sekä rohkeus käyttää digivälineitä vaikuttavat työnhaun onnistumiseen. Myös oman osaamisen tunnistaminen on tärkeää työnhaussa. Työllistymisen tiedonhakupalvelusta löytyy tietoa ja työkaluja, joita voi hyödyntää esimerkiksi työ(hön)valmennuksessa. Tiedonhakupalvelu on jaettu eri aihealueisiin: Osaamisen tunnistaminen, Työllistyminen ja Digiosaaminen. Osaamisen tunnistaminen -osiossa on tehtäviä ja testejä osaamisen ja työkyvyn tarkasteluun. Työllistyminen-osio sisältää työnhakua tukevaa tietoa sekä tietoa työnteon muodoista. Digiosaaminen-osiosta löytyy digiosaamisen vahvistamisen keinoja sekä tietoa digituen antajista. Tiedonhakupalvelusta on helppo löytää hyväksi todettuja sivustoja ja käytössä testattuja materiaaleja. Asiakkaan tilanteeseen eläytyminen yksilöohjauksessa Voit ottaa käyttöön Työllistymisen tiedonhakupalvelun sisältöjä yksilöllisessä ohjauksessa ja tilanteen mukaisesti: tukea asiakasta oman osaamisen tunnistamisessa ja sanoittamisessa tarkastella asiakkaan työkykyä asettaa asiakkaan kanssa työllistymistavoitteen tukea asiakasta työn etsimisessä ja hakemisessa tutustua asiakkaan kanssa erilaisiin työn muotoihin tarkastella etuuksien ja palkan yhdistämiseen liittyviä asioita ohjata asiakasta digiosaamisen vahvistamiseksi. Asiakkaan tilanteeseen eläytyminen on tärkeää hänen tarpeidensa tunnistamiseksi. Esimerkiksi seuraavat kysymykset voivat auttaa hahmottamaan asiakkaan tilannetta ja sitä, minkälaisista asioista hänen kanssaan tulisi lähteä liikkeelle: Tulisiko asiakkaan kanssa tarkastella hänen työkykyisyyttään? Tarvitseeko asiakas apua oman osaamisensa ja potentiaalinsa tunnistamiseen? Olisiko persoonallisuus- ja tyyppitesteistä hyötyä työllistymissuunnitelman tekemisessä? Tulisiko asiakkaan vahvistaa digitaitojaan tai suorittaa digiosaamismerkkejä digiosaamisen osoittamiseksi työnhaussa? Onko asiakas valmis etsimään ja hakemaan työtä? Eläytyessäsi asiakkaan tilanteeseen, sinun on helppo löytää tarvitsemaasi kohdennettua tietoa Työllistymisen tiedonhakupalvelusta ja edistää hänen asioitaan. Vinkkejä eläydy ja tunnista -työpajan toteuttamiseksi Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa muotoiltu Eläydy ja tunnista -työpajamalli on tarkoitettu sote-ammattilaisten työllisyyttä edistävän työn ryhmätoiminnan malliksi. Työpajassa osallistujien on tarkoitus eläytyä kuvitteellisen asiakkaan tilanteeseen. Työpajassa työskentely voi toteutua pareittain, pienryhmissä tai koko ryhmän kesken yhteisesti. Osallistujien määrä ja tilanne voi vaikuttaa siihen, minkälaisen työskentelymallin valitset. Työpajan toteutus vaatii aina tilanteen tulkintaa. Voit toimia työpajamallin ohjeiden mukaisesti tai soveltaa niitä uuden ja omanlaisen työpajan kehittämiseksi. Määrittele kuviteellisia profiileja Määrittele ennen työpajan toteuttamista 2 - 4 kappaletta kuvitteellisia profiileja, eli hahmoja joita työpajassa voidaan tukea ja ohjata. Taustatarinoiden ei tarvitse olla pitkiä, mutta esimerkiksi ikä, asuinpaikka, elämäntilanne, kiinnostuksen kohteet ja huolet on hyvä määritellä. Näin työpajatyöskentelyssä pystytään eläytymään hahmoon ja sitä kautta etsimään ratkaisuja tuen tarpeisiin. Voit käyttää hankkeessamme tehtyjä valmiita profiileja (metropolia.fi) tai hyödyntää niitä omien profiilien luomisessa. Tutustukaa profiileihin ja heittäytykää rooliin! Ohjaa työpajan osallistujat valitsemaan mieluisat profiilihahmot, joita he aikovat auttaa. Voit esimerkiksi tulostaa profiilit paperille ja laittaa ne pöydälle tai kiinnittää ne seinälle, tai järjestää ne digitaaliselle alustalle (tabletit, tietokoneet, älypuhelimet, näytön jakaminen). Työpajan osallistujien on näin helppo tutustua profiileihin ja valita niistä mieleinen hahmo. Työskentelyä ohjaavia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: Mitä kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia hahmolla on? Minkälaisia taitoja hahmolle mielekäs tekeminen tai harrastus vaatii? Voisiko jotain niistä hyödyntää työelämässä? Kannusta osallistujia heittäytymään rohkeasti rooliin. Eläytymällä toisen asemaan voi hahmottaa tuen tarpeita paremmin ja myös keksiä ratkaisuja niihin. Kehota osallistujia kirjaamaan ylös ideoita ja/tai kertomaan valitun hahmon tilanteesta suullisesti toisille. Parhaat ideat syntyvät usein yhdessä keskustellen. Ohjaa osallistujat käyttämään tiedonhakupalvelua Kun hahmon vahvuudet ja ohjauksen tarpeet ovat selvillä, on ratkaisuja helpompi lähteä etsimään Työllistymisen tiedonhakupalvelusta (digikulma.metropolia.fi). Ohjeista osallistujat käyttämään tiedonhakupalvelua ja etsimään sieltä omalle hahmolle sopivaa tietoa ja materiaaleja. Esimerkki 1: Tarvitseeko hahmo apua saadakseen tietoa siitä, mikä ala hänelle sopisi? Osaamisen tunnistaminen -aihealueen alta löydät ohjeita, tehtäviä ja kyselyitä joiden avulla voi tunnistaa omia vahvuuksia ja taitoja. Esimerkki 2: Onko hahmon haasteena digilaitteiden tai internetin käyttö? Tällöin ei verkosta löytyvien testien tai tehtävien tekeminen ole todennäköisesti hyödyllistä, vaan hänen tulisi ensin päästä oppimaan digitaitoja. Tämän asian huomaaminen ohjaa etsimään tiedonhakupalvelusta digiosaamiseen liittyvää tietoa, esim. digituen paikoista sekä koulutuksista ja kursseista. Työpajassa ei ole tarkoitus tehdä itse tehtäviä ja testejä, vaan etsiä ja kerätä hyödyllisiä lähteitä valitulle hahmolle. Sopivalta tuntuvia löytöjä voi listata muistiin tai käydä niitä läpi keskustellen. Ohjeista osallistujia arvioimaan mikä toimii Ohjeista tiedonhaun jälkeen osallistujat eläytymään jälleen hahmonsa rooliin ja arvioimaan löydetyn tiedon hyödyllisyyttä. Tiedon etsinnässä ja löydetyn tiedon arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota tiedon sopivuuteen, mutta myös siihen, minkälainen tieto ja materiaali toimivat ohjaajan avustuksella ja minkälaiset asiat soveltuisivat hahmon omatoimiseen hyödyntämiseen. Päätä työpaja hallitusti Työpajatyöskentelyn tuloksia ja tuntemuksia on hyvä päästä jakamaan ennen työpajan päättämistä. Keskustelemalla hahmojen asioiden työstämisestä jaetaan arvokasta tietoa ja näkemyksiä muille voi tulla esille hyviä ratkaisuja erilaisiin haasteisiin omat ajatukset voivat jalostua ja avartua ja etäydytään eläytymisvaiheesta ja tarkastellaan asioita enemmän ulkopuolisina. Merkitykselliset kohtaamiset lisäävät osallisuutta Työ(hön)valmennus mahdollistaa osallisuuden, digiosallisuuden sekä yhteiskunnallisen osallisuuden kokemuksia. Työtoiminnassa toimiminen ja merkitykselliset kohtaamiset lisäävät osallisuutta. Digiosallisuutta edistää esimerkiksi digivälineiden ja -palveluiden käytön ja harjoittelun mahdollistaminen. Lisäksi asiakkaan tukeminen ja ohjaaminen kohti työllistymistavoitetta tarjoaa yhteiskuntaan kuulumisen ja yhteisöllisen osallisuuden kokemuksia. Työllistymisen tiedonhakupalvelu on luotu tukemaan ja helpottamaan digiosallisuutta ja työllistymistä edistävää työtä. Tutustu Työllistymisen tiedonhakupalveluun (digikulma.metropolia.fi) ja ota se heti hyötykäyttöön. Kirjoittajat Oula Halonen työskentelee Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa viestinnän parissa. Design, teknologia ja jatkuva itsensä kehittäminen ovat hänen intohimojaan. Oula haluaa luoda visuaalisesti houkuttelevaa sisältöä, hyödyntää uusimpia teknologioita viestinnässä ja haastaa itseään oppimalla jatkuvasti uutta. Sanna Saikko toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa ja asiantuntijana Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa (1.11.2021-31.8.2023). Sanna on Toimintaterapeutti YAMK ja työkykyisyyden, työllisyyden edistämisen ja työhyvinvoinnin teemat ovat erityisen lähellä hänen sydäntään. Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa (2021–2023), jota Metropolia Ammattikorkeakoulu koordinoi, on haettu ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digisyrjäytymiseen ja sen uhkaan. Hankkeessa on tarkasteltu monipuolisesti digiosallisuuden kokemuksia ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä hankkeen kohderyhmien kanssa sekä kehitetty digiosallisuutta tukevaa toimintamallia. Lähteet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Työelämäosallisuus. Viitattu 12.6.2023. (THL.fi) Alasoini, T., Ala-Laurinaho, A., Känsälä, M., Saari, E. & Seppänen, L. 2022. Työelämän digikuilun yli: digitalisaatio kaikkien kaveriksi. Helsinki: Työterveyslaitos. 87. Viitattu 12.6.2023. (Julkari.fi) Digi- ja väestötietovirasto (DVV) 2021. Digi tuli töihin - nämä ovat työntekijän 5 tärkeintä digitaitoa. STT-info. Julkaistu 2.9.2021. Viitattu 14.6. 2023. (Sttinfo.fi) Halonen, J., Rantala-Nenonen, K. & Saikko, S. 2023. Digiosallisuus digitaalisessa työnhaussa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 113 Helsinki 2023. Viitattu 16.6.2023. (Theseus.fi)

Lue lisää

Avaimia digitaaliseen osallisuuteen ja työelämään

7.9.2023

Sosiaalialan bloggaajat

Työllistyminen vaatii monipuolista digiosaamista, mutta hyvinvointi edellyttää myös (digi)osallisuuden toteutumista. Digitalisaatiosta on tullut keskeinen osa arkea. Digitaalinen inkluusio - eli ihmisten kyky ja mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintäteknologioita - mahdollistaa ihmisten ja ryhmien yhteiskunnallista osallisuutta. Siitä huolimatta kaikki ihmiset eivät käytä digitaalisia laitteita ja sovelluksia. Digiosallisuus tarkoittaa vapaaehtoista osallistumista yhteiskunnan toimintaan digitaalisesti ja osallisuuden kokemista digitaalisessa ympäristössä tai digitaalisen teknologian avulla. Digitaaliseen osallistumiseen vaikuttavat henkilöiden mahdollisuudet ja edellytykset käyttää digitaalista teknologiaa ja palveluita, sekä laitteiden käyttöä ohjaavat yksilölliset intressit, tarpeet ja tavoitteet. (1, s. 21) Digiosallisuus käsittää mm. digitaaliset välineet, digitaidot, digituen sekä digitaalisten laitteiden ja sovellusten käytettävyyden ja saavutettavuuden (2). Useat eri tekijät - kuten pääsy digitaalisille laitteille, digitaidot ja motivaatio - vaikuttavat ihmisen digiosallisuuden toteutumiseen ja toisaalta myös kokemukseen osattomuudesta ja osaamattomuudesta. Digitalisaation edetessä ei välttämättä olekaan mahdollista tehdä selvää eroa online-ympäristöjen ja muiden ympäristöjen välille. (1, s. 21) Tämä blogipostaus aloittaa kolmen blogikirjoituksen sarjan, joissa kerrotaan Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeen tuotoksista. Tässä blogipostauksessa esitellään konkreettisia ratkaisuja (*avaimia) siihen, miten sotealan ammattilaiset ja opiskelijat voisivat tukea asiakkaidensa digiosallisuutta ja sitä kautta työllistymistä. Digiosallisuutta vahvistava toimintamalli rakennettiin yhdessä opiskelijoiden ja kohderyhmien kanssa Digiosallisuus työllisyyden edistäminen -hankkeessa (2021 - 2023) (metropolia.fi) kehitettiin ja pilotoitiin digiosallisuutta edistävä toimintamalli, jota hyödynnetään parhaillaan HyMy-kylässä Metropolian kampuksella. Toimintamallia kehitettiin hankekumppaneiden kanssa erilaisissa toiminnallisissa työpajoissa, joissa kokeiltiin ja sovellettiin pelillisiä ja digitaalisia ratkaisuja työllistymisen tueksi. Työpajoja toteutettiin yhdessä myös Sosped-säätiön kulttuuripajojen kanssa. Lisäksi hankkeen kohderyhmät - heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt ja heidän kanssaan työskentelevät järjestötyöntekijät - vastasivat digiosallisuutta kokevaan kyselytutkimukseen, josta saatiin tietoa kehittelyn ja hanketoiminnan pohjaksi (3). Kyselytutkimuksen perusteella kohderyhmän digiosallisuus toteutui vaihtelevasti (4). Metropolian monialaiset opiskelijaryhmät innovoivat uudenlaisia ratkaisuja osaksi toimintamallia ja toimintaterapian opiskelijat analysoivat työnhaussa tarvittavia taitoja. Myös sosionomiopiskelijat olivat mukana hankkeessa: aiheesta tehtiin opinnäytetöitä (5, 6) ja jotkut sosiaalialan opiskelijat suorittivat hankkeessa opintojaan tai työelämäharjoittelujaan vahvistaen samalla tärkeää osallisuuden näkökulmaa. Opiskelijat voivat olla tärkeitä digiosallisuuden vahvistajia Sote-alan opiskelijoita tarvitaan vahvistamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digiosallisuutta. Metropolian innovatiiviset oppimisympäristöt tarjoavat tähän luontevan ympäristön. Käytännössä opiskelijat voivat tukea asiakkaiden digiosallisuutta osana opintojaan, joten tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta yhdistyvät oppimistoimintaan sujuvasti (7). Avain 1: Henkilön nykytilan kartoitus Digiosallisuus on ilmiönä monitahoinen ja digiosallisuuden vahvistaminen edellyttää henkilön nykytilan kartoitusta. Henkilön osallisuuden ja työllistymispotentiaalin tarkastelussa on tärkeää tunnistaa 1) henkilön osaaminen 2) henkilön motivaatio sekä 3) ympäristötekijöiden vaikutus tilanteeseen. Tarjoamme hankkeessa kehitettyjä konkreettisia välineitä ja mittareita nykytilan kartoitukseen (8). Ota hyväksi havaitut työkalut käyttöösi jo tänään työllistymisen tiedonhakupalvelussa (digikulma.metropolia.fi)! Avain 2: Digirohkeusryhmät vahvistavat digiosallisuutta Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden digiosallisuuden vahvistamista on pilotoitu sekä toimintaterapian että sosiaalialan viitekehyksessä. Metropolian toimintaterapeuttiopiskelijat ohjasivat kolme eri digirohkeusryhmäprosessia kevään 2023 aikana. Jokainen ryhmä tapasi kolme kertaa ja ryhmien teemana oli digirohkeus - rohkeus käyttää digilaitteita, sovelluksia ja digipalveluita. Tavoitteena oli löytää omia vahvuuksia ja kiinnostusten kohteita ja sanoittaa niitä kirjallisesti. Lisäksi haluttiin lisätä varmuutta työnhaussa ja harjoitella vuorovaikutustaitoja, niin että osallistuja osaavat tuoda esille omia kykyjään. Ryhmissä käytettiin tietokoneita, tabletteja, kännyköitä ja erilaisia sovelluksia, mm. digikulma.metropolia.fi-sivustoa, Canvaa, Kahootia ja Mentimeteriä. Sosiaalialan opiskelijat ohjasivat dialogisen ryhmäprosessin (3 x 1,5 h) mielenterveyskuntoutujien parissa. Ryhmässä keskityttiin osallistujien toiveisiin ja tarpeisiin digiosallisuuden vahvistamiseksi ja perehdyttiin tietoturvakysymyksiin ja somekäyttäytymiseen. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä digitaalisista ympäristöistä ja siten vahvistaa digitaalista osallisuutta ja toimijuutta. Palaute ryhmätoiminnasta oli positiivista. Osallistujat nostivat esiin, että ryhmässä yhdessä tehdyt ja käsitellyt asiat olivat herättäneet mielenkiinnon ja kipinän tarkastella omaa osaamista. Ryhmän tuki ja oman osaamisen jakaminen muille ja muiden auttaminen lisäsi omaa pystyvyyden tunnetta. Digirohkeusryhmien kuvaus julkaistaan syyskuussa hankkeen loppujulkaisun yhteydessä ThingLink-alustalla. Digirohkeus tunnistettiin tärkeänä digiosaamisen osa-alueena myös Digi- ja väestötietoviraston julkaisemassa digitaitoraportissa. Raportissa kerrotaan, että digirohkeus on mm. sitä, kun tavalliset ihmiset uskaltautuvat kokeilemaan, tutkimaan ja opettelemaan uuden tai muuttuneen digitaalisen palvelun, laitteen tai välineen käyttöä. Digirohkeus syntyy vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa, eli ympäristöllä (niin fyysisellä kuin sosiaalisella) on suuri merkitys digirohkeuden vahvistajana tai estäjänä (9). Avain 3: Digiosallisuuden tuen muodot Osallisuuden ja työllistymisen vahvistaminen Digi- & Duunikulmassa toteutuu tällä hetkellä räätälöidyissä toteutuksissa. Tässä blogipostauksessa listattuja keinoja ja tuen muotoja voi hyödyntää vapaasti. Psykososiaalinen tuki voi toteutua joko yksilöohjauksessa tai ryhmämuotoisesti. Tuki kohdistuu muun muassa taustalla vaikuttavaan motivaatioon ja pystyvyyden tunteeseen, työnhakuun asennoitumiseen ja työnhaun herättämiin tunteisiin ja kokemuksiin sekä työkykyisyyden edistämiseen. Osaamisen ja työkyvyn potentiaalin tunnistaminen ja vahvistaminen ovat tärkeitä, ja niihin kytkeytyvät muun muassa työmahdollisuuksien kartoittaminen, työhaastattelutilanteiden harjoittelu ja esimerkiksi digirohkeuden vahvistaminen. Prosessuaalisten taitojen vahvistaminen käsittää tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tuen, esimerkiksi keskittymistä tekemiseen, digilaitteiden tarkoituksenmukaista käyttämistä, ohjeiden ymmärtämistä ja noudattamista. Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen käsittää esimerkiksi kirjallisen ilmaisun harjoittelemisen, suullisen ilmaisun harjoittelemisen, CV:n ja työhakemustekstin kirjoittamisen, kielitaidon vahvistamisen ja vaihtoehtoisten opiskelu- ja työtapojen tunnistamisen ja käytäntöön viemisen. Motoristen taitojen ja valmiuksien vahvistaminen tarkoittaa tässä yhteydessä digilaitteiden käsittelemiseen liittyvän liikkeiden hallinnan ja fyysisen energian ja voiman säätelyn harjoittelua sekä tarvittavien pienapuvälineiden tarpeen kartoitusta ja käytön opettelua (10). Avain 4: Puitteet työnhakuun heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ja tarvittava tuki - Esimerkkinä ohjattu pikarekry Uudenlainen ”speed-dating”-konseptia soveltava pikarekrytointi-tapahtuma pilotoitiin toukokuussa 2023. Niemikotisäätiön Valtti Valmennus, Helsingin kaupungin IPS – sijoita ja valmenna työhönvalmennus sekä EskoTyö Oy ja Helsingin ja Itä-Helsingin Klubitalot järjestivät yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun Digi- & Duunikulman kanssa työnantajille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille suunnatun rekrytapahtuman. Varsinaiseen pikarekryyn osallistui 4 työnantajaa ja n. 20 työnhakijaa. Pilotti oli erittäin onnistunut, ja seuraavaa rekryä suunnitellaan parhaillaan em. toimijoiden kanssa. Avain 5: Vertaistoiminnan voima digiosallisuudessa - Digivertsikkatoiminta järjestöissä Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, koska järjestöt toimivat lähellä kansalaisen arkea (11). Useissa järjestöjen digitaalisissa palveluissa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan uusia vertaistuen muotoja. Erityisesti vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa on tärkeä muistaa, että digitaalinen vertaistoiminta vaatii aina kouluttamisen ja ohjauksen, vertaistoiminnan koordinaation sekä vapaaehtoisten jaksamisesta että toiminnan jatkuvuudesta huolehtimisen. (12) Sosped-säätiön kulttuuripajoilla on vahvistettu digiosallisuutta vertaisia kouluttamalla ja järjestämällä työpajatoimintaa toiminnanohjaaja Olli-Pekka Kanasen fasilitoimana. Koulutuksen sisältö on suunniteltu yhdessä osallistujien kanssa ja näin on pyritty vastaamaan osallistujien tarpeisiin. Digikoulutus on sisältänyt niin verkossa toteutettavaa työhaastatteluharjoittelua, tietoturvakoulutusta kuin vuorovaikutusalustojen sekä esim. Office-työkalujen haltuun ottoa. Digikoulutukset aikataulutettiin siten, että eri puolilla Suomea sijaitsevien kulttuuripajojen kävijät pääsivät osallisiksi toimintaan. Kokemus oli erittäin myönteinen, ja koulutukset jatkuvat valtakunnallisesti kulttuuripajoilla. Yhdessä avaamme ovia osallisuuteen ja työelämään Työelämän muutos tuo digiosallisuuden kysymyksiin oman ulottuvuutensa, johon tässä hankkeessa on pyritty vastaamaan (13). Kohderyhmien osallistaminen kehittämisen eri vaiheisiin on avainasemassa onnistuneessa toimintamallin ja palvelun muotoilemisessa. (1, s. 21) Rohkaisemme kaikkia ottamaan avainnippumme käyttöön työllistymisen edistämisessä! Metropolian Digi- & Duunikulma tekee mielellään myös yhteistyötä digiosallisuuden ja työllistymisen vahvistamiseksi. Tervetuloa HyMy-kylään! Kirjoittajat Janett Halonen työskentelee lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa ja toimi projektipäällikkönä Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa. Katriina Rantala-Nenonen työskentelee lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan tutkinnossa ja toimi asiantuntijalehtorina Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hankkeessa. LÄHTEET Kuusisto, Olli & Merisalo, Maria & Kääriäinen, Jukka & Hänninen, Riitta & Karhinen, Joonas & Korpela, Viivi & Pajula, Laura & Pihlajamaa, Olli & Taipale, Sakari & Wilska, Terhi-Anna 2022. Digiosallisuus Suomessa: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. Viitattu 4.8.2023 Digi- ja väestötietovirasto 2020. Yritysten ja yhteisöjen digiosaaminen. Digituen tarve vuonna 2020. (dvv.fi) Viitattu 4.8.2023 Kyselytutkimus kevät 2022. Digiosallisuus työllisyyden edistämisessä -hanke. Rantala-Nenonen, Katriina & Saikko, Sanna 2022. Miten digitalisaatio haastaa työllistymistä? Tikissä-blogi. Metropolia. Viitattu 23.8.2023. Keränen, Ville 2023. Digiosallisuus heikossa työmarkkina-asemassa olevien kokemana. Opinnäytetyö. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Niemelä, Anniina 2023. “Oppia ikä kaikki”: Digikoulutuksen merkitys digiosallisuuden kokemuksen vahvistamisessa. Opinnäytetyö. Sosiaalialan tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Halonen, Janett & Saikko, Sanna 2023. Oppimistoiminta yhdistyy hanketoimintaan pedagogisella ymmärryksellä. Hiiltä ja timanttia-blogi. Metropolia. Saikko, Sanna & Halonen, Oula 2023. Eläydy ja tunnista. Työllistymisen tiedonhakupalvelu tukee työ(hön)valmennusta. Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi. Metropolia. Käsikirjoitus on prosessissa. Digitaitoraportti 2022. Digirohkea luottaa tulevaan. Digi- ja väestötietovirasto 2022. https://dvv.fi/documents/16079645/141915645/Digitaitoraportti+2022.pdf/4aef7918-6acd-b08b-12fb-f61739b2c8c7/Digitaitoraportti+2022.pdf?t=1669817591546 Viitattu 4.8.2023 Halonen, Janett & Rantala-Nenonen, Katriina & Saikko, Sanna 2023. Digiosallisuus digitaalisessa työnhaussa. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 113 Helsinki 2023. Viitattu 4.8.2023 Järjestöt kunnassa 2023. Thl. Viitattu 15.8.2023 Ukkonen-Wallmeroth, Juulia. Vertaisuuteen perustuvia palveluita voidaan toteuttaa myös digitaalisesti 2020. Viitattu 15.8.2023 Rantala-Nenonen, Katriina & Saikko, Sanna & Vehkaperä, Ulla 2023. Digiosallisuus työllistymisen näkökulmasta. Teoksessa Mattila, Liisa & Alaverdyan, Aino & Hilli-Harju, Tanja 2023 (toim.) Samassa digiveneessä. Digiosallisuuden arkirealismia ja ratkaisuja työllistymisen edistämisessä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 92-105. Viitattu 23.8.2023.

Lue lisää

Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset