Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Helsingin kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite edistää lasten ja nuorten osallisuutta.  Koronapandemia on heikentänyt lasten ja nuorten hyvinvointia sekä heidän osallisuuttaan. Lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen tarvitsee aikuisten mukanaoloa – miten Helsinki varmistaa ammattilaisten resurssien riittävyyden ja aikuisten tuen lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen? Helsingin kaupunki panostaa lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen kehittämällä kaikilla kaupungin toimialoilla tapoja kuulla lapsia ja nuoria sekä vahvistamalla kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten osaamista osallisuudesta. Taustalla on Nuorisoneuvoston lausunto asiasta ja nuorten vaikuttamisjärjestelmän Ruudin toiminnasta tehty arviointi, jossa suositellaan, että kaupunki määrittelisi selkeät tavoitteet lasten ja nuorten osallisuuden edistämiselle. (Helsingin kaupunki 2021.) Osallistuminen voidaan määritellä lasten elämään kuuluvaksi mahdollisuuksiksi ottaa osaa ja olla mukana. Näitä mahdollisuuksia tulisi nähdä myös lasten silmin ja heidän näkökulmastaan, vaikka nykyisellään osallistumiseksi tunnistetaan usein vain sellaiset paikat ja tavat, joissa aikuiset tukevat lapsia toimimaan. (Stenvall 2021: 177.) Lapsille ja nuorille tulee löytää osallisuuden edistämisen tapoja heidän luontaisissa toimintaympäristöissä, kuten päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajalla. Tärkeää on huomioida myös monikanavaisuus ja esim. internetin käyttömahdollisuudet.  Lasten ja nuorten osallisuutta voidaan edistää esimerkiksi käyttämällä asiakirjoissa mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää kieltä. (Sosiaali- ja terveyslautakunta: liite 3.) Helsinki Unicefin Lapsiystävällinen kunta Helsingin kaupunki on sitoutunut Unicefin Lapsiystävällinen kunta -kehittämismalliin, jonka tavoitteena on auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa. Malli auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat. Lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen kanavia Helsingissä on olemassa olevia lapsille ja nuorille suunnattuja kanavia, joiden kautta he voivat osallistua ja vaikuttaa mm. koulujen toimintaan oppilaskuntien kautta, tehdä aloitteita kaupungin päättäjille ja vaikuttaa siihen, mihin lasten ja nuorten toimintaan kaupungin varoja suunnataan. Alla esimerkkejä näistä osallisuuden kanavista: Helsingin Nuorisoneuvosto 15–17-vuotiaille Nuorten aloitejärjestelmä 13–17-vuotiaat Sponssi-avustus 7–22-vuotiaat Oppilaitosten omat ryhmät ja tiimit 1. luokasta alkaen Oppilas- ja opiskelijakunnat Oppilas- ja opiskelijakuntien hallitukset Nuorten Ääni -toimitus Oma Stadi RuutiBudjetti 6.–9.-luokkalaiset Ruutiraha 1. luokasta alkaen (Sosiaali-ja terveyslautakunta: liite 2) Helsingin kaupungin palveluissa on pyritty lisäämään lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia heille suunnatuissa palveluissa myös erilaisten kokemusasiantuntijaryhmien kautta. Lastensuojelun palveluissa kokemusasiantuntijoiden ryhmät ovat vaikuttaneet lastensuojelun kehittämiseen esimerkiksi tekemällä yhteistyötä ammattilaisten kanssa palveluiden parantamiseksi asiakaslähtöisemmäksi. Heidän ryhmätoiminnastansa on saanut alkunsa Osallisuuden aika ry, joka toiminnallaan pyrkii vaikuttamaan myös poliittiseen päätöksen tekoon. Toimintakykyiset ja aktiiviset lapset ja nuoret ovat mukana vaikuttamassa ja osallistuvat eri toimintoihin. Osalla lapsista ja nuorista on kuitenkin heikentynyt toimintakyky. Erityisesti heikommassa asemassa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia ja ammattilaisia, jotka auttavat ja tukevat heitä osallisuuteen ja antavat uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Millä konkreettisilla toimilla Helsingin kaupunki varmistaa näiden heikommassa asemassa olevien mukaan pääsyn? Koronapandemian vaikutukset Osallisuuden perusta rakentuu jokapäiväisissä kohtaamisissa lasten ja nuorten arjen ympäristöissä. Helsingissä varmistetaan, että jokainen lapsi ja nuori tulee päivittäin kohdatuksi, heidän uskonsa omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiin kasvaa ja palveluita ja toimintaa kehitetään yhdessä. Lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Helsingissä on erittäin tärkeä ja kunnianhimoinen päämäärä. Tavoite siitä, että jokainen lapsi ja nuori tulee kohdatuksi päivittäin, on kuitenkin jo vaarantunut. Lasten ja nuorten etäkoulu, harrastaminen ja esim. psykiatristen palveluiden siirtyminen etäyhteyksiin karsi aikuisten ja ammattilaisten kohtaamisen paikkoja merkittävästi pois lasten ja nuorten elämästä jo pandemian alussa. Koronapandemian iskiessä yhteiskuntaamme julkisessa keskustelussa ja uutisoinnissa terveydenhuollon asiantuntijat nostivat keskiöön vain terveysturvallisuuden ja monet poliitikot sen rinnalle myös taloudelliset näkökohdat. Tämän jälkeen on onneksi havahduttu pandemian sosiaalisiin vaikutuksiin ja korjausliikkeitä on tehty sekä aiemmasta opittu. Helsingissä esimerkiksi kouluja ei enää siirretty etäopetukseen, vaan pidettiin koulut avoinna. Helsingin nuorisotoimi avasi nuorisotiloja ja myös järjestöjen harrastustoiminnan jatkuminen turvattiin avaamalla urheilutiloja. Koronapandemia on vaikuttanut Helsingissä myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstöresursseihin. Henkilöstöä uudelleensijoitettiin tarvittaviin toimintoihin, kuten tartuntojen jäljitykseen ja testaukseen. Monissa palveluissa on todettu palveluvajetta, jota joudutaan korjaamaan tulevaisuudessa. Tämän lisäksi on tunnistettu henkilöstön saatavuuden valtakunnalliset haasteet jo ennen koronapandemiaa. Riittävätkö resurssit? Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun aloitteesta sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti poikkihallinnollisen ohjelman sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kattamiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä niin, että alueelliset erot on otettu huomioon. Helsingin kaupungin tavoitteena on ohjausryhmä, joka laatii konkreettiset toimenpiteet sekä seuraa lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien toteutumista. Ohjausryhmän työlle merkittäväksi haasteeksi ja ratkaistavaksi nousee mielestäni se, millä keinoilla ja millä resursseilla Helsingin kaupunki varmistaa tavoitteiden konkreettisen toteutumisen arjen rakenteissa? Osallisuutta on tarkasteltava sekä kokemuksena että mahdollisuutena toimia. Kahdesta suunnasta rakentuva osallisuus tukee lasten kehitystä ja kasvua. Vaikka se ei ole ainoa asia, joka vaikuttaa lasten elämän suuntaan, on osallisuuden kokemuksella merkityksensä. Jos kokee jo lapsuudessa jäävänsä yhteisön ulkopuolelle, tulevansa kohdelluksi epäreilusti tai jäävänsä vaille mahdollisuuksia vaikuttaa, nämä kokemukset seuraavat ihmistä pitkään. Miksi haluaisi osallistua ja vaikuttaa aikuisena, jos siihen asti on kokenut olevansa ulkopuolella? (Stenvall 2021:183.) Helsingin kaupungin on nyt tärkeää tehdä kaikkensa sen varmistamiseksi, ettei yksikään lapsi ja nuori koe jääneensä ulkopuolelle. Kirjoittaja Kirsi Martiskainen sosionomi (YAMK) opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu vastaava ohjaaja, lastensuojelun tehostettu perhetyö (Helsingin kaupunki) Lähteet Helsinki on hyväksytty Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin. Kaupunginkanslia. Helsingin kaupunki. 11.2.2021.  Viitattu 5.12.2021 Lautakunnan päätösasiakirjat. Päätöksenteko. Sosiaali- ja terveystoimi. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.12.2021 Lautakunnan päätösasiakirjat. Päätöksenteko. Sosiaali- ja terveystoimi. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.12.2021 Lasten ja nuorten osallisuuden edistämisen kaupunkitasoiset tavoitteet, arviointi ja johtaminen Helsingissä 2021–2025. Viitattu 5.12.2021 Osallistu ja vaikuta. Nuorten Helsinki. Helsingin kaupunki. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 5.12.2021 Stenvall Elina 2021. Lapsen arkinen osallisuus -mistä lapselle syntyy kokemus, että voin osallistua ja vaikuttaa. Teoksessa Tulensalo Hanna, Kalliomeri Reetta, Laimio Janica (toim.) Kohti lapsen näköistä osallisuutta. Pelastakaa Lapset ry. Osallisuuden aika. Viitattu 5.12.2021