Helsinki panostaa lasten ja nuorten osallisuuteen
Helsingin kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite edistää lasten ja nuorten osallisuutta. Koronapandemia on heikentänyt lasten ja nuorten hyvinvointia sekä heidän osallisuuttaan. Lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen tarvitsee aikuisten mukanaoloa – miten Helsinki varmistaa ammattilaisten resurssien riittävyyden ja aikuisten tuen lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen? Helsingin kaupunki panostaa lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseen kehittämällä kaikilla kaupungin toimialoilla tapoja kuulla lapsia ja nuoria sekä vahvistamalla kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten osaamista osallisuudesta. Taustalla on Nuorisoneuvoston lausunto asiasta ja nuorten vaikuttamisjärjestelmän Ruudin toiminnasta tehty arviointi, jossa suositellaan, että kaupunki määrittelisi selkeät tavoitteet lasten ja nuorten osallisuuden edistämiselle. (Helsingin kaupunki 2021.) Osallistuminen voidaan määritellä lasten elämään kuuluvaksi mahdollisuuksiksi ottaa osaa ja olla mukana. Näitä mahdollisuuksia tulisi nähdä myös lasten silmin ja heidän näkökulmastaan, vaikka nykyisellään osallistumiseksi tunnistetaan usein vain sellaiset paikat ja tavat, joissa aikuiset tukevat lapsia toimimaan. (Stenvall 2021: 177.) Lapsille ja nuorille tulee löytää osallisuuden edistämisen tapoja heidän luontaisissa toimintaympäristöissä, kuten päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajalla. Tärkeää on huomioida myös monikanavaisuus ja esim. internetin käyttömahdollisuudet. Lasten ja nuorten osallisuutta voidaan edistää esimerkiksi käyttämällä asiakirjoissa mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää kieltä. (Sosiaali- ja terveyslautakunta: liite 3.) Helsinki Unicefin Lapsiystävällinen kunta Helsingin kaupunki on sitoutunut Unicefin Lapsiystävällinen kunta -kehittämismalliin, jonka tavoitteena on auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa. Malli auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat. Lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen kanavia Helsingissä on olemassa olevia lapsille ja nuorille suunnattuja kanavia, joiden kautta he voivat osallistua ja vaikuttaa mm. koulujen toimintaan oppilaskuntien kautta, tehdä aloitteita kaupungin päättäjille ja vaikuttaa siihen, mihin lasten ja nuorten toimintaan kaupungin varoja suunnataan. Alla esimerkkejä näistä osallisuuden kanavista: Helsingin Nuorisoneuvosto 15–17-vuotiaille Nuorten aloitejärjestelmä 13–17-vuotiaat Sponssi-avustus 7–22-vuotiaat Oppilaitosten omat ryhmät ja tiimit 1. luokasta alkaen Oppilas- ja opiskelijakunnat Oppilas- ja opiskelijakuntien hallitukset Nuorten Ääni -toimitus Oma Stadi RuutiBudjetti 6.–9.-luokkalaiset Ruutiraha 1. luokasta alkaen (Sosiaali-ja terveyslautakunta: liite 2) Helsingin kaupungin palveluissa on pyritty lisäämään lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia heille suunnatuissa palveluissa myös erilaisten kokemusasiantuntijaryhmien kautta. Lastensuojelun palveluissa kokemusasiantuntijoiden ryhmät ovat vaikuttaneet lastensuojelun kehittämiseen esimerkiksi tekemällä yhteistyötä ammattilaisten kanssa palveluiden parantamiseksi asiakaslähtöisemmäksi. Heidän ryhmätoiminnastansa on saanut alkunsa Osallisuuden aika ry, joka toiminnallaan pyrkii vaikuttamaan myös poliittiseen päätöksen tekoon. Toimintakykyiset ja aktiiviset lapset ja nuoret ovat mukana vaikuttamassa ja osallistuvat eri toimintoihin. Osalla lapsista ja nuorista on kuitenkin heikentynyt toimintakyky. Erityisesti heikommassa asemassa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia ja ammattilaisia, jotka auttavat ja tukevat heitä osallisuuteen ja antavat uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Millä konkreettisilla toimilla Helsingin kaupunki varmistaa näiden heikommassa asemassa olevien mukaan pääsyn? Koronapandemian vaikutukset Osallisuuden perusta rakentuu jokapäiväisissä kohtaamisissa lasten ja nuorten arjen ympäristöissä. Helsingissä varmistetaan, että jokainen lapsi ja nuori tulee päivittäin kohdatuksi, heidän uskonsa omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiin kasvaa ja palveluita ja toimintaa kehitetään yhdessä. Lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen Helsingissä on erittäin tärkeä ja kunnianhimoinen päämäärä. Tavoite siitä, että jokainen lapsi ja nuori tulee kohdatuksi päivittäin, on kuitenkin jo vaarantunut. Lasten ja nuorten etäkoulu, harrastaminen ja esim. psykiatristen palveluiden siirtyminen etäyhteyksiin karsi aikuisten ja ammattilaisten kohtaamisen paikkoja merkittävästi pois lasten ja nuorten elämästä jo pandemian alussa. Koronapandemian iskiessä yhteiskuntaamme julkisessa keskustelussa ja uutisoinnissa terveydenhuollon asiantuntijat nostivat keskiöön vain terveysturvallisuuden ja monet poliitikot sen rinnalle myös taloudelliset näkökohdat. Tämän jälkeen on onneksi havahduttu pandemian sosiaalisiin vaikutuksiin ja korjausliikkeitä on tehty sekä aiemmasta opittu. Helsingissä esimerkiksi kouluja ei enää siirretty etäopetukseen, vaan pidettiin koulut avoinna. Helsingin nuorisotoimi avasi nuorisotiloja ja myös järjestöjen harrastustoiminnan jatkuminen turvattiin avaamalla urheilutiloja. Koronapandemia on vaikuttanut Helsingissä myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstöresursseihin. Henkilöstöä uudelleensijoitettiin tarvittaviin toimintoihin, kuten tartuntojen jäljitykseen ja testaukseen. Monissa palveluissa on todettu palveluvajetta, jota joudutaan korjaamaan tulevaisuudessa. Tämän lisäksi on tunnistettu henkilöstön saatavuuden valtakunnalliset haasteet jo ennen koronapandemiaa. Riittävätkö resurssit? Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun aloitteesta sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti poikkihallinnollisen ohjelman sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kattamiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä niin, että alueelliset erot on otettu huomioon. Helsingin kaupungin tavoitteena on ohjausryhmä, joka laatii konkreettiset toimenpiteet sekä seuraa lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien toteutumista. Ohjausryhmän työlle merkittäväksi haasteeksi ja ratkaistavaksi nousee mielestäni se, millä keinoilla ja millä resursseilla Helsingin kaupunki varmistaa tavoitteiden konkreettisen toteutumisen arjen rakenteissa? Osallisuutta on tarkasteltava sekä kokemuksena että mahdollisuutena toimia. Kahdesta suunnasta rakentuva osallisuus tukee lasten kehitystä ja kasvua. Vaikka se ei ole ainoa asia, joka vaikuttaa lasten elämän suuntaan, on osallisuuden kokemuksella merkityksensä. Jos kokee jo lapsuudessa jäävänsä yhteisön ulkopuolelle, tulevansa kohdelluksi epäreilusti tai jäävänsä vaille mahdollisuuksia vaikuttaa, nämä kokemukset seuraavat ihmistä pitkään. Miksi haluaisi osallistua ja vaikuttaa aikuisena, jos siihen asti on kokenut olevansa ulkopuolella? (Stenvall 2021:183.) Helsingin kaupungin on nyt tärkeää tehdä kaikkensa sen varmistamiseksi, ettei yksikään lapsi ja nuori koe jääneensä ulkopuolelle. Kirjoittaja Kirsi Martiskainen sosionomi (YAMK) opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu vastaava ohjaaja, lastensuojelun tehostettu perhetyö (Helsingin kaupunki) Lähteet Helsinki on hyväksytty Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin. Kaupunginkanslia. Helsingin kaupunki. 11.2.2021. Viitattu 5.12.2021 Lautakunnan päätösasiakirjat. Päätöksenteko. Sosiaali- ja terveystoimi. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.12.2021 Lautakunnan päätösasiakirjat. Päätöksenteko. Sosiaali- ja terveystoimi. Helsingin kaupunki. Viitattu 5.12.2021 Lasten ja nuorten osallisuuden edistämisen kaupunkitasoiset tavoitteet, arviointi ja johtaminen Helsingissä 2021–2025. Viitattu 5.12.2021 Osallistu ja vaikuta. Nuorten Helsinki. Helsingin kaupunki. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 5.12.2021 Stenvall Elina 2021. Lapsen arkinen osallisuus -mistä lapselle syntyy kokemus, että voin osallistua ja vaikuttaa. Teoksessa Tulensalo Hanna, Kalliomeri Reetta, Laimio Janica (toim.) Kohti lapsen näköistä osallisuutta. Pelastakaa Lapset ry. Osallisuuden aika. Viitattu 5.12.2021
Apua ajoissa pienten lasten vanhempien parisuhdeongelmiin
Lapsen syntymän myötä parisuhteen dynamiikka muuttuu. Parisuhteelle on vähemmän aikaa ja pariskunnan on haettava uudet roolit vanhempina. Parisuhde on koetuksella, mutta apua on vaikeaa saada. Pienten lasten vanhempien parisuhdeongelmat ovat haitaksi lasten hyvinvoinnille ja vanhemmuudelle. Parisuhteen haasteet vaikuttavat vanhempien jaksamiseen. Kotiin suuntautuvassa työssä – lapsiperheiden kotipalvelussa – on huomattu, että parisuhdevaikeudet vaikuttavat vanhempien kykyyn huolehtia lapsista. Vaikeus saada apua Kun pariskunta ottaa neuvolassa puheeksi toiveen pariterapiasta, pariskunta ohjataan perhekeskukseen, perheneuvolaan. Perheneuvolan ammattilaisten mukaan heillä ei kuitenkaan aina ole aikaa eikä riittävää osaamista tämänkaltaisiin ongelmiin. Tässä kohtaa monet pariskunnat jäävät ongelmiensa kanssa yksin. Monilla ei ole voimavaroja tai taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen pariterapiaan. Väestöliiton asiantuntijan Minna Jaakkolan mukaan pienten lasten vanhemmat päätyvät aiempaa useammin avioeroon (STT 2020). Neuvolassa ei oikein ymmärretä vanhempien väsymystä avun hakemiseen liittyen vaan annetaan ymmärtää, että pariterapiaan hakeutuminen olisi erittäin helppoa, ”Tosta noin vaan!”. Se on harhaanjohtavaa. Olisi tärkeää, että jo neuvolakäynnillä voisi tehdä sen ensimmäisen askeleen yhdessä: ottaa yhteyttä perhekeskukseen tai muuhun palvelutarjoajaan ja varata ensimmäisen ajan pariterapiaan. Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija Laura Huuskosen mukaan julkinen järjestelmä ei pysty yksin vastaamaan perheiden avun tarpeeseen, vaan perhepalveluiden ja järjestöjen yhteistyötä tarvitaan (Huuskonen 2021). Pariterapiaan pääsemisen pitäisi ehdottomasti olla yhtä itsestään selvä oikeus vanhemmille kuin neuvolapalveluiden lapsille. Vanhempien parisuhde on lasten koti. Yleisimpiä syitä eroon Väestöliiton, Parisuhdekeskus Kataja ry:n ja Ensi- ja turvakotien liiton teettämän kyselyn mukaan 56 % pienten lasten vanhemmista kertoo harkinneensa eroa. Eroa on pohdittu useimmin vauvavuoden jälkeen. Syynä on erityisesti ajankäyttöön liittyvät ongelmat ja siitä kumpuava tyytymättömyys. (Huuskonen 2021.) Moni kokee myös, ettei aika riitä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Lisäksi vähäinen yhteinen aika aiheuttaa parisuhteeseen lisähaasteita. Yhteiset lapset ja sitoutuneisuus parisuhteeseen ovat suurimpia tekijöitä, jotka pitävät pariskuntia yhdessä. (Huuskonen 2021.) Pariterapiassa voi turvallisessa ympäristössä keskustella vaikeistakin aiheista ja hankalista tunteista. Terapian avulla voi jäsentää arjen palikoita uudestaan. Voidaan yrittää yhdessä löytää sekä molemmille omaa aikaa että vanhemmille yhteistä aikaa. Pariterapiassa voidaan myös kartoittaa perheen tukiverkostoa – ketkä voisivat tarpeen vaatiessa hoitaa lapsia, jotta vanhemmat pääsevät viettämään kahdenkeskistä aikaa. Matalan kynnyksen parisuhdetukea perhekeskuksiin Helsingin perhekeskusten ammattilaiset ovat ehdottaneet, että̈ kaupungin palveluissa lisättäisiin parisuhdetukea perhekeskuksiin. Helsingin kaupungin 19 valtuutettua tekivät toukokuussa 2020 aloitteen perhekeskusten matalan kynnyksen parisuhdetuen tarjoamisesta sekä parisuhdepalvelujen piiriin pääsemisen lisäämisestä. Aloite meni läpi joulukuussa 2020. Kaupunginhallituksen mukaan aloitteessa ehdotettua perhekeskusten parisuhdetukea tarjoavat osana omaa perustehtäväänsä muun muassa: lapsiperheiden sosiaaliohjaus sekä lapsiperheiden palvelutarpeen arviointiyksikkö kasvatus- ja perheneuvonta äitiys- ja lastenneuvola pariterapian yksikkö, joka tarjoaa pariterapiaa. Aloitteen myötä yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. (Helsingin kaupunki 2020.) Muutoksia on nyt työstetty yli vuoden ajan ja parisuhteen tukea perhekeskuksiin on pystytty viime ja tämän vuoden aikana lisäämään jonkin verran. Nähtäväksi jää, millä tavoin nämä muutokset käytännössä tulevat isommassa mittakaavassa vaikuttamaan tilanteeseen. Kirjoittaja Maija Raumanen, sosionomi (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Helsingin kaupunki. Kaupunginvaltuusto. Valtuutetun aloite: matalan kynnyksen parisuhdetuen tuominen perhekeskuksiin. Luettu: 3.12.2021 Huuskonen, Laura 2021. Tiedote: Parisuhteet tarvitsevat tukea: Yli puolet pariskunnista on harkinnut eroa lasten ollessa pieniä. STM 2020. Avioero. Pienten lasten vanhemmat päätyvät avioeroon nyt aiempaa useammin.
Etelä-Karjalan kiusaamisen puuttumismallin avulla on ratkottu kiusaamistapauksia kymmenissä kouluissa – Helsinki on päivittänyt myös omaa malliaan
Kuntien tulisi tarjota turvallinen kasvuympäristö lapsille. Erilaisten muutosten keskellä myös koulumaailma muuttuu jatkuvasti. Samalla myös koulukiusaaminen muuttaa muotoaan. Tarvitsemme sellaisia keinoja, joilla kiusaamisongelmaa voidaan estää ja joilla siihen voidaan puuttua. Helsingissä asiaan on tartuttu valtuustoaloitteella, johon kaupunginhallitus vastasi nopeasti ja jämäkästi. Koulu on keskeinen instituutio lapsille niin koulutuksen ja sivistyksen näkökulmasta kuin sosiaalisena toimintaympäristönä (Hästbacka 2018: 10). Jokaisella on oikeus fyysisiltä ja psyykkisiltä puitteiltaan turvalliseen oppimisympäristöön (Laki perusopetuslain muuttamisesta 1267/2013, 29§) ja fyysiseen koskemattomuuteen (Suomen perustuslaki (731/1999, 7§). Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta (60/1991). Sen keskeiset tavoitteet ovat terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille. Aina tämä ei kuitenkaan toteudu. Tilastojen mukaan esimerkiksi vuoden 2021 aikana perusopetuksen 4–5-luokkalaisten osalta koulukiusaamista on viikoittain kokenut 7,9 % oppilaista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021). Lyömistä, potkimista ja porukasta eristämistä – mitä syitä kiusaamisen taustalla on? Kiusaamista voi olla porukasta eristäminen, vähättely, aliarvioiminen, nimittely, yllyttäminen itsemurhaan sekä erilaiset ilmeet ja eleet, joilla halvennetaan toista. Kiusaaminen voi vaarantaa lapsen kasvun ja kehityksen sekä aiheuttaa luottamuksen puutetta. Kiusaaminen voi aiheuttaa yleistä ahdistuneisuutta, huonoa itsetuntoa, yksinäisyyttä, itsetuhoajatuksia ja masentuneisuutta. (Helsingin kaupunki 2021d). Kiusaaminen lienee liian epämääräinen ja vähättelevä ilmaisu tällaiselle toiminnalle. Kiusaamisen tunnistaminen on vaikeaa sen vuoksi, että se on osapuolten subjektiivinen kokemus (Hästbacka 2018: 41–49). Kiusaamisen taustalla voi olla useita syitä. Yksilön toimintaan voi vaikuttaa rakenteet sekä yksilölliset ongelmat. (Hästbacka 2018: 41–49.) Kiusaamista ei kuitenkaan tule koskaan väheksyä. Siihen tulee reagoida ja puuttua välittömästi. Yksittäinen teko voi olla hyvinkin vakava. Lainvastainen teko voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, vaikka korvausvastuu heillä onkin. Etelä-Karjalan koulukiusaamisen puuttumismallin mukaan kiusaamista on kuvattava tekojen vakavuuden mukaan oikeilla nimillä ja teko tavoilla. Lainvastaiset teot eivät voi lieventyä kiusaamiseksi vain siksi, että ne tapahtuvat koulujen alueella. (Lappeenranta: 1, 5.) Koululaisilla sosiaaliset taidot ovat vielä kehittyviä taitoja ja siksi ristiriitoja esiintyy. Normaaliin kasvuun ja kehitykseen eivät kuitenkaan kuulu teot, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkit. Kun tavanomaiset kasvatukselliset ja kuritukselliset toimenpiteet eivät riitä, kuuluu asioiden selvittäminen viranomaisille. (Lappeenranta: 1.) Kiusaamisella voi olla pitkäaikaisia ja traumatisoivia lapsen hyvinvointiin sekä toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Niin Etelä-Karjalassa kuin Helsingissäkin kiusaamista on ratkottu yhteistyöllä Helsingin kaupunginvaltuuston valtuutettu Pakarinen (2021) ja 32 muuta valtuutettua tekivät maaliskuussa 2021 koulukiusaamisen puuttumiseen liittyvän aloitteen. Aloite koski kouluissa tapahtuvien lainvastaisten tekojen käsittelemistä. Valtuustoaloitteessa ehdotettiin Etelä-Karjalan mallin hyödyntämistä lainvastaisiin tekoihin, kuten pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, kunnianloukkaus ja viestintäsalaisuuden loukkaus, puuttumiseksi kouluissa. Mallilla tarkoitetaan sitä, että jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaiseksi katsotun teon, asiasta tehdään rikosilmoitus. Aloitteessa ehdotettiin, että Etelä-Karjalan mallin tapauskohtaiset ohjeistukset otetaan käyttöön myös Helsingissä siltä osin kuin ne eivät vielä ole käytössä. (Anttonen 2020; Helsingin kaupunki 2021d; Helsingin kaupunki 2021b.) Etelä-Karjalan mallin mukaan tekijä ohjataan keskusteluryhmään, jossa on tekijän ja uhrin lisäksi mukana keskustelemassa molempien huoltajat ja tarvittaessa oppilashuollon ja lastensuojelun henkilöstö, poliisi sekä nuorten oikeusedustaja (Helsingin kaupunki 2021d). Helsingissä on käytössä kiusaamisen vastainen ohjelma (KVO13), jossa on kolmetoista toimintaohjetta kiusaamisen ehkäisyyn, puuttumiseen ja käsittelyyn. Ohjelmaan kuuluu erilaiset hyvinvoinnin mittarit, sosiaalisia- ja tunnetaitoja käsittelevät ohjelmat, ryhmäytymisen edistäminen ja restoratiivisten eli ihmissuhteita korjaavien tapojen käyttö. (Hästäbacka 2018: 11.) Lue lisää: Helsingissä restoratiivinen sovittelu on ensimmäisenä otettu käyttöön Alppilan lukiossa. KVO13 ohjelma tekee yhteistyötä Aseman Lapset K-0-hankkeen kanssa. Hankkeen kautta vakavia kiusaamistapauksia selvitellään aikuisten yhteistyöllä, silloin kun koulun ja kodin yhteistyö ei ole riittävää tai kiusaaminen on vakavaa ja pitkäkestoista. Tavoitteena on löytää konfliktien juurisyyt antamalla puheenvuoro niin uhrille kuin tekijälle. (Aseman lapset 2020; Helsingin kaupunki 2021c.) K-0-hanke tekee yhteistyötä myös Ankkuri-ryhmän kanssa. Ankkuri-ryhmässä käsitellään alle 15-vuotiaan lainvastaisia tekoja, joista on tehty koulun tai muun tapahtuma- ja toimintaympäristön toimijan aloitteesta rikosilmoitus. (Helsingin kaupunki 2021d.) Helsingin kaupunginhallitus kannattaa eri toimijoiden välisen yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä edelleen sekä hyväksi todettujen toimintamallien vakiinnuttamista. (Helsingin kaupunki 2021e.) Lisäksi lastensuojelu, perhesosiaalityö ja perusopetus ovat valmistelleet toimintaohjetta kiusaamisväkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen ja puuttumiseen. (Helsingin kaupunki 2021d.) Ristiriidat ovat osa elämää ja niiden ratkomista tulee harjoitella. Kiusaamisesta emme ehkä koskaan pääse eroon, mutta jos me helsinkiläiset voisimme ottaa yhteisen tavoitteen, että ainakaan yksikään kiusaamistapaus ei jäisi selvittämättä. Eri toimijoiden osaamista, voimavaroja ja resursseja tarvitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Työkaluja kiusaamisen puuttumiseen Askeleittain – sosiaalisten ja tunnetaitojen edistäminen ja itsesäätelyn vahvistaminen Friends – Tunnetaitoja (Fun Friends, lasten Friends, nuorten Friends) Ihmeelliset vuodet – ryhmämuotoinen ohjelma, käytöshäiriöisten lasten tuki KiVa-koulu Pro vaka ja Pro koulu – käyttäytymisen ongelmia ennaltaehkäisevä toimintamalli Yhteispeli – tunne- ja vuorovaikutustaitoja Kirjoittaja: Laura Hyytiä, vastaava ohjaaja, Helsingin kaupunki Sosiaalialan ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Anttonen, Marika 2020. Kiusaaminen. Onko tässä ratkaisu kouluväkivaltaan? Kymmenissä kouluissa otettiin käyttöön uusi malli, joka hyydytti hakkaajat: "Yksikään ei ole uusinut tekoaan". Päivitetty 25.9.2020. Aseman lapset 2020. K-0 - Kiusaamiseen puuttuva hanke. Helsingin kaupunki 2021a. Alppilan lukion yhteisöllinen toiminta ennaltaehkäisee kiusaamista ja vähentää yksinäisyyttä. 10.2.2021. Helsingin kaupunki 2021b. Kasvatus- ja koulutuslautakunta. Päivitetty 17.8.2021. Helsingin kaupunki 2021c. Kiusaamisen vastainen ohjelma. Päivitetty 19.2.2021. Helsingin kaupunki 2021d. Sosiaali- ja terveyslautakunta. Pöytäkirja 14/21. 31.8.2021. Helsingin kaupunki 2021e. Kaupunginvaltuusto. Pöytäkirja 07/2021. 21.4.2021 Hästbacka, Noora. 2018. Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen. Tapaustutkimus Aseman Lapset Ry:n K-0 -hankkeesta. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 130. Laki perusopetuslain muuttamisesta 1267/2013. Annettu Helsingissä 30.12.2013. Lappeenrannan kaupunki. Voiko kiusaaminen olla rikos? Toimintamalleja, miten lainvastaisiin tekoihin puututaan Etelä-Karjalan kouluissa. Lastensuojelulaki 417/2007. Annettu Helsingissä 13.4.2007. Pakarinen Pia 2021. Aloite. 31.3.2021. Suomen perustuslaki 731/1999. Annettu Helsingissä 11.6.1999. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2021. Kouluterveyskysely. Päivitetty 1.10.2021. Yleissopimus lapsen oikeuksista 60/1991.