Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Tunteiden jakaminen keventää työkuormaa

25.10.2022

Eija Raatikainen

Sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijöiden huomattavimpia kuormitustekijöitä työssä ovat psykososiaaliset tekijät eli työtehtävään, johtamiseen, työyhteisöön ja vuorovaikutukseen liittyvät tekijät. Esimerkiksi sosiaalialalla eniten psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat haastavat asiakastilanteet, väkivallan uhka, aikapaine ja epätyypilliset työajat (1). Työn kuormittavuus voidaan luokitella työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvien kuormitustekijöiden lisäksi työn järjestelyihin tai työn sisällöllisiin tekijöihin. Esimerkiksi opetusalalla opiskelijoihin liittyvät suuri vastuu, työn intensiivisyys, ja yksilöllisyyden vaatimukset lisäävät työn kuormittavuutta (2). Omien ja muiden ihmisten tunteiden kohtaaminen näissä vaativissa työolosuhteissa luo myös erityisen vaatimuksensa työarkeen. Sosiaalisten tekijöiden lisäksi työhön liittyvää negatiivista tunnekuormaa voi lisätä se, että työ valuu vapaa-ajalle. Eurostatin (2020) (3) mukaan lähes joka viides työntekijä on ilmoittanut työnantajan ottaneen heihin yhteyttä useita kertoja vapaa-ajalla viimeisen kahden kuukauden aikana. Hyvät tunnetaidot ja emotionaalisesti turvallinen ympäristö ovat tarpeen. Ne voivat osaltaan suojata työn kuormittavuudelta ja ylläpitää työtyytyväisyyttä. Tutkimme Tiitu-hankkeessa psykologista- ja emotionaalista turvallisuutta työssä sosiaali-, terveys- ja opetusalalla (4). Tässä tekstissä kuvataan TIITU-hankkeen[1] tutkimuksessa kuvattuja positiivisia ja negatiivisia tunteita työssä ja erityisesti sitä, millaisia tunteita työntekijät kertovat kokevansa ja mihin nuo tunteet kohdistuvat. Teksti nojautuu eläytymismenetelmän yhteen osaan. Tunteet työssä Tunteet voidaan jakaa kahteen laajaan alatyyppiin – perustunteisiin ja dynaamisiin tunneskeemoihin (basic emotion episodes and dynamic emotion-cognition interactions or emotion schemas) (5). Tunteilla on ohjaava voima ihmisen toiminnassa; ne motivoivat, lannistavat, edistävät, hidastavat tai estävät toimintaa ja vuorovaikutusta ihmisten välillä. Ne ovat mukana päätöksenteossa ja niillä on vahva kehollinen yhteys (6). Tunteet ovat kaikkialla läsnä, myös työelämässä. Tunteista ja tunteiden merkityksestä työssä on puhuttu jo pitkään (7). Ne ovat monin tavoin läsnä työpaikoilla; näyttävämmin, vähemmän näyttävämmin - tai jopa piilossa. Esimerkiksi työelämän positiiviset tunteet vaikuttavat menestymisen kannalta oleellisiin tekijöihin, kuten ihmisen positiivisiin uskomuksiin, luovuuteen, sitoutumiseen työhön, tiimityöhön ja yhteistyöhön (8). Toisaalta työpaikoilla voidaan myös heijastaa negatiivisia tunteita, kuten kiukkua työkavereihin, esihenkilöihin tai tietokoneisiin (9). Tunteiden dynaamisuudesta työpaikalla kertoo myös se, että työssä osataan myös iloita kollegoiden menestyksestä. Työssä voidaan myös rakastua. Negatiiviset tunteet työssä eivät ole vain negatiivinen asia, vaan niillä voi olla myös positiivisia vaikutuksia: negatiivinen mieliala johtaa tiedon perusteellisempaan käsittelyyn ja siten parempaan arviointiin tilanteissa, jotka ovat vaikeita ja vaativat monimutkaisia ratkaisuja (9). Tunteet siis kietoutuvat ja toimivat dynaamisesti toinen toisiaan ruokkien ja sammuttaen tai suojaten, mutta myös haastaen. Tunteilla on tärkeä sosiaalinen tehtävä yksilöllisten tarpeiden ja mieltymysten sekä sosiokulttuuristen normien ja arvojen välisessä vuorovaikutuksessa. Myös teknologisen muutoksen tuomalla muutoksella kommunikaatiossa on vahva vaikutus ihmisen tunnekokemuksiin (10). Nimetyt tunteet Tiitu -hankkeessa sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijöiden tunneilmaisut liittyivät suurimmaksi osaksi asiakkaisiin tai opiskelijoihin, mutta vähemmän kollegoihin tai esihenkilöön[2]. Kerrotut tunteet luokiteltiin Geneva Emotion Whee -mittarin (GEW) avulla[3]. GEW on itsearviointiin perustuva tunnekokemusmittari (11). (Kuva 1.) Pääasialliset kerrotut tunteet olivat: turhautuminen, ärsytys ja epäilys. Niitä mainittiin useampaan otteeseen. Muita negatiivisia tunteita olivat; raivo, ahdistus, pelko ja epäreiluuden tunne. Negatiivisiin tunteisiin liitettiin haastavat asiakkaat, opiskelijat tai vahvoja negatiivisia tunteita herättäneet työtilanteet, joita ei kohdattu ja työstetty työyhteisössä, vaan ne oli siirretty työterveyshuoltoon tai työnohjaukseen. Tällaista vaikeiden tunteisen käsittelemättömyyttä kuvattiin yksinjäämisen kulttuurina. Yksinjäämisen kulttuurin lisäksi arjen työtilanteissa esille tulleet ’vastuunpakoilut’ tai tilanteiden ’koituminen sanaharkaksi’ olivat herättäneet monia negatiivisia tunteita. Tilanne on selvästi jakanut mielipiteitä toimintaohjeista eli siitä, miten olisi pitänyt toimia; kysymykset "oikeasta ja väärästä". Jotkut ovat ajautuneet sanaharkkaan, jossa kumpikin osapuoli on tullut loukatuksi sekä itse loukannut. Vastaavasti positiivisten tunteiden osalta vastaajat kuvasivat useimmiten iloa, myötätuntoa ja myötäiloa. Positiivisista tunteista tuotiin esille myös kärsivällisyys ja rauhan tunne. Positiivisia tunteita liitettiin kollegoihin ja esihenkilöön, vähemmän opiskelijoihin tai asiakkaisiin. Positiivisten tunteiden osalta tuotiin esille turvallinen tiimi, ei vain sitä, kuinka se mahdollistetaan, vaan enemmänkin se, miten turvallinen tiimi jo itsessään mahdollistaa tunteiden näyttämisen. Tiimissämme on turvallista näyttää kaikenlaisia tunteita. Hyvin laidasta laitaan tunteita! Aina äkillisestä suuttumuksesta lauhtumiseen. Hyvä fiilis välittyy porukasta ja tarttuu koko ryhmään. Onneksi läheisten kollegojen kanssa asioita voi puida pienemmällä porukalla. Ilo on helpompi jakaa yhdessä. Työntekijöiden tunneosaaminen edistää emotionaalisesti turvallista työympäristöä Tiitu-tutkimushankkeen osatulosten perusteella voi ajatella, että tunteiden monipuoliselle nimeämiselle ja niiden käsittelemiselle on tarvetta vaativassa sosiaali-, terveys- ja opetusalan työssä. Näin myös siksi, että kaikilla työyhteisöillä ei aina ole mahdollisuutta työnohjaukseen tai työyhteisön ulkopuoliseen tukeen, vaan esihenkilöt ja työyhteisöt itse ovat niitä, jotka huolehtivat työyhteisön työarjen emotionaalisiin haasteisiin vastaamisesta. Jotta työyhteisöjen emotionaalinen jalanjälki säilyisi kestävänä ja ehkäisisi työn kuormittavuutta, tarvitaan tilaa, aikaa ja rohkeutta tunteiden käsittelemiseen työssä. Emotionaalisesti turvallinen työilmapiiri mahdollistuu tunteiden tunnistamista ja sanoittamista edistävän toimintakulttuurin myötä. Eräitä mahdollisuuksia tunteiden sanoittamisen työkaluiksi voisi olla tunteiden arvioinnin työkalu GEW (Geneva Emotion Wheel) tai erilaiset digitaaliset sovellukset (esim. Emotional Tracker, MoodKit jne.). Tunteiden sanoittamiseen ja niiden reflektointiin on hyvä kiinnittää huomiota jo opintojen aikana (12), sillä se edistää tulevien sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijöiden ammatillista kasvua ja kehittymistä emotionaalisesti turvallisten (13) työilmapiirien rakentajiksi. Kirjoittaja Eija Raatikainen, yliopettaja (KT), laillistettu sosiaalityöntekijä, coordinator (ERASMUSplus), Sosiaalipedagoginen aikakauskirja/apulaispäätoimittaja. Lähdeluettelo (1) Työturvallisuus 2022. (2) OAJ. Työkuormitus (oaj.fi) (3) Eurostat (2020) (europa.eu). (4) Tiitu hankkeen kotisivut (Työsuojelurahasto) Tiimit ja turvallisuuden rakentuminen ja kehittäminen sote- ja opetusaloilla (Tiitu) | Työsuojelurahasto (tsr.fi) (5) Izard, C.E. (2009) Emotion Theory and Research: Highlights, Unanswered Questions, and Emerging Issues, Annual Review of Psychology 2009 60:1, 1-25. (6) Nummenmaa, L. Glereana, E., Harib, R. Hietanen, J. K. (2013) Bodily maps of emotions. Bodily maps of emotions (pnas.org). (7) Morris, A. J. & Feldman, D. C. Managing Emotions (1997) In The Workplace. Journal of Manageria Issue 9 (3), 257-274. Pittsburg State University. (8) Diener, E., Thapa, S., Tay, L. Positive Emotions at Work (2020) Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior. Vol. 7:451-477. (9) Hess, U. (2003) Emotion at Work. CIRANO Burgundy Reports 2003rb-03, CIRANO. (10) Klaus R. Scherer (2022) Theories in cognition & emotion – social functions of emotion, Cognition and Emotion, 36:3, 385-387, DOI: 10.1080/02699931.2022.2072628 (11) Scherer, K. R., Shuman, V., Fontaine, J. R. J., & Soriano, C. (2013) The GRID meets the Wheel: Assessing emotional feeling via self-report. In J. R. J. Fontaine, K. R. Scherer, & C. Soriano (Eds.), Components of emotional meaning A sourcebook. Oxford: Oxford University Press. (12) Ekström, M.C., Raatikainen, E. and Isacsson, A. (2020) "Between despair and joy – emotions in learning", Journal of Applied Research in Higher Education, Vol. ahead-of-print No. Ahead-of-print. (13) Raatikainen, E. (2022) Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä. Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä - Uudistuva sosiaalialan osaaminen - Metropolian blogit [1] Psykologinen ja emotionaalinen turvallisuus Tiitu-hankkeessa viittaa työympäristöön sekä toiminta- ja vuorovaikutuskulttuuriin, jossa jokainen kokee olevansa turvassa tasa-arvoisena, yhdenvertaisena ja arvostettuna tiimin jäsenenä. Työturvallisuus määräyksin säädettynä kokonaisuutena fyysinen turvallisuus työssä ovat osa psykologista ja emotionaalista turvallisuutta. [2] Tiitu (Tiimit ja turvallisuuden identifioituminen, rakentuminen ja kehittyminen yksilöllisesti ja kollektiivisesti sote- ja opetusaloilla) hanke toteutetaan monimenetelmäisesti yhdistäen biometristä vuorovaikutustutkimusta narratiivisiin ja toimintatutkimuksellisiin lähestymistapoihin. Tässä tekstissä käsitellään eläytymismenetelmän kerättyä aineiston yhtä osaa (n=10). Vastaajien työtausta jakautui tasaisesti eri aloille. [3] Tästä tarkemmin loppuraportissa keväällä 2023

Lue lisää

Kielitietoinen ohjaus ja selkokieli sosiaalialan ammattilaisen työkaluina

22.9.2022

Eevamaija Iso-Heiniemi ja Eveliina Korpela

Syksyllä 2021 käynnistettiin Kielibuusti-hankkeen innoittamana Metropolian kansainvälisille opiskelijoille kielikummitoimintaa. Toiminnassa suomea hyvin osaava sosiaalialan opiskelija saa kansainvälisen kummiopiskelijan, jolle tarjoaa tukea suomen kielen oppimiseen ja kotoutumiseen. Samalla kielikummit harjoittelevat sosiaalialan ammattilaiselle tärkeitä taitoja: selkokieltä ja kielitietoista ohjausta. Sosiaalialan työyhteisöissä työskentelee tulevaisuudessa entistä enemmän kansainvälisiä osaajia. Myös asiakaskunta muuttuu moninaisemmaksi ja monikielisemmäksi. Tällaisessa tilanteessa sosiaalialan ammattilainen tarvitsee kielitietoisen ja yhdenvertaisen ohjauksen taitoja. Sosiaalialan ammattilaisen täytyy tietää, miten eri kieliä, selkokieltä, kielen ulkoista ympäristöä ja erilaisia viestintämuotoja voi hyödyntää kohtaamisissa, jotta kaikki osapuolet tulisivat ymmärretyiksi (ks. lisää Intke-Hernandez 2020). Kansainvälisten opiskelijoiden haasteena on usein se, miten saada suomen kieli haltuun opintojen aikana niin, että opiskelijat voisivat työllistyä Suomeen (Korpela 2020). Perinteiset kielikurssit eivät riitä tilanteessa, jossa opiskelijan pitäisi oppia 3,5 vuoden opintojen aikana kokonaan uusi ammatti ja lisäksi suomen kieli eri vivahteineen (vrt. Kurhila ym. 2019: 8). Työelämässä tarvitaan niin ammattikieltä kuin arkitilanteissa käytettävää puhekieltäkin. Tutkimusten mukaan yksi tehokkaimpia tapoja oppia kieltä ja kotoutua Suomeen on löytää yhteisö, jossa voi kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jossa voi käyttää kieltä psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä (ks. esim. Intke-Hernandez 2019.) Metropolian sosiaali- ja terveysaloilla päätettiin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kielikummitoiminta auttaa kansainvälisiä opiskelijoita oman yhteisön löytämisessä, osallisuuden kokemuksessa ja sitä kautta kielenoppimisessa. Samalla kielikummitoiminta antaa suomea hyvin taitavalle sosiaalialan opiskelijalle ohjauskokemusta sekä mahdollisuuden harjoitella selkokielen käyttöä ja yhdenvertaista ohjaamista. Lisäksi kielikummit saavat mahdollisuuden tutustua kotoutumisprosessiin ja uuteen kulttuuriin - tämä kaikki on tärkeää tulevalle sosiaalialan ammattilaiselle oman ammatillisuuden kehittämisessä. Talven ja kevään aikana kertyneet kokemukset kummitoiminnasta vaikuttavat lupaavilta. Kielikummitoimintaan osallistuminen perustuu opiskelijan omaan aktiiviseen toimijuuteen ja toiminta rakentuu molempien toiveiden mukaisesti. Tämä näyttää ruokkivan motivaatiota ja rohkeutta. “Teemme yhdessä jotain, mikä on uutta ja kiinnostavaa meille molemmille” - Kummiopiskelijan kommentti Kielikummitoiminnan organisointia ja “perfect matcheja” Kielikummitoimintaa mainostetaan sosiaalialan opiskelijoille osana opintojaksoa Harjoittelu vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan ympäristöissä (5 op) ja lisäksi terveysosaamisalueen opiskelijoille vapaasti valittavina opintoina. Opiskelija voi koostaa harjoittelun palasista, joten kielikummiksi voi ilmoittautua myös lyhyemmäksi ajaksi kummiopiskelijan ja kielikummin omien tarpeiden ja aikataulujen mukaan. Kielikummilta vaaditaan sujuvaa suomen kielen taitoa ja kiinnostusta harjoitella kielitietoista ohjaamista ja selkokielen käyttöä. Kummitoiminta vie jonkin verran aikaa ja vaatii sitoutumista, heittäytymistä ja uusiin asioihin perehtymistä. Metropolian kielikummit kirjautuvat Moodle-työtilaan, jossa he tutustuvat materiaaliin selkokielestä ja selkokielisestä viestinnästä, kielitietoisesta ohjauksesta sekä erilaisista tavoista opiskella suomen kieltä itsenäisesti. Lisäksi he saavat työkaluja ensimmäisiin tapaamisiin, kummiopiskelijansa tarpeiden kartoitukseen sekä vinkkejä siitä, mitä kaikkea toiminnassa voisi tehdä, ja miten kummiopiskelijaa voi kannustaa ottamaan vähäinenkin kielitaito käyttöön. Halukkaat kielikummit ja kummiopiskelijat voivat ilmoittautua kielikummitoiminnasta vastaaville S2-opettajille, jotka etsivät ilmoittautuneista sopivat parit tai ryhmät. Kun opiskelijat hakeutuvat mukaan kielikummitoimintaan, he voivat kertoa kiinnostuksen kohteistaan ja esittää toiveitaan toimintaan liittyen. Tilanteessa, jossa opiskelijoilla on jo lähtökohtaisesti joitakin yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja aikataulut sopivat yhteen, kummitoiminta näyttää pääsevän vauhdikkaammin käyntiin. Kun sopivat ”matchit” ovat löytyneet, opiskelijat saavat toistensa yhteystiedot ja sopivat ensimmäisen tapaamisen, jossa kielikummi ja kummiopiskelija pohtivat yhdessä tapaamisten tavoitteita ja sisältöjä. Toiminta on siis suunnitelmallista, mutta kuitenkin vapaamuotoista. Jos kummiopiskelija haluaa kokata, aloittaa uuden harrastuksen tai löytää kaupungin parhaat museot, kielikummi voi auttaa näissä asioissa. Kielikummi huolehtii tapaamisten tavoitteiden ja sisältöjen dokumentoinnista, mutta tärkeintä on tutustuminen ja luottamuksen herättäminen. Elokuvalippujen ostamista, kuulumisten vaihtoa ja Nato-keskusteluja Toistaiseksi toiminta on herättänyt innostusta, ja mukaan on tähän mennessä ilmoittautunut yli 30 opiskelijaa. Heistä kaksitoista (5 kielikummia ja 7 kummiopiskelijaa) on päässyt kevään ja syksyn aikana hyvään vauhtiin. Kielikummiparit ovat muun muassa käyneet elokuvissa ja pitkillä kävelyillä, pelanneet lautapelejä, keskustelleet suomalaisten sielunmaisemasta ja avanneet muiden kulttuurien tapoja nähdä maailmaa. Alustavien havaintojemme perusteella vaikuttaa siltä, että kummitoiminta olisi hyvä aloittaa jo molempien opiskelijoiden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, kun sekä kielikummi että kummiopiskelija ovat vielä kotiutumassa opiskeluelämään ja rakentamassa yhteisöjään. Etenkin ne opiskelijat, jotka ovat jo lähellä valmistumista, ovat usein kiireisiä ja monesti myös töissä opintojen ohella. Ruuhkavuodet voivat kuitenkin myös yhdistää. Eräs kielikummimme toivoi opiskelijaa, jolla olisi pieniä lapsia, jotta kielikummi ja kummiopiskelija voisivat tehdä jotakin yhdessä omien lastensa kanssa. Eräs kummiopiskelija taas iloitsi aidon kontaktin saamisesta suomalaiseen opiskelijaan: “Olen saanut ystävän!” Kielikummitoiminta on vasta alkumetreillään, mutta odotamme jo mielenkiinnolla, millaisia tuloksia saadaan. Toiminnassa mukana olevien kokemuksia kerätään vuosien 2022–2023 aikana ja työn tuloksia tullaan jakamaan. Toivottavasti ne innostavat myös muita korkeakouluja ja monikielisiä työyhteisöjä käynnistämään vastaavaa toimintaa! Vinkkejä kielikummille tapaamisiin Tutustukaa kielitubettajiin! Millaisia vinkkejä heillä on kielenoppimiseen? Kerätkää parhaat vinkit. Käykää yhdessä kirjastossa. Onko siellä kielikahvilaa? Löydättekö kirjastosta suomen kielen oppikirjoja ja selkokielistä kirjallisuutta? Kuunnelkaa yhdessä lempikappaleitanne, esim. Lyrics trainingin avulla voi opiskella sanastoa, kuuntelutaitoa ja ääntämistä. Musiikki on hyvä keino opiskella ääntämistä ja hankalia äänteitä. Tutustukaa itseopiskelumateriaaleihin, kuten Superalkeet (https://sites.google.com/view/superalkeet/etusivu), Suomi taskussa (https://suomitaskussa.eu/) tai Koti Suomessa (kotisuomessa.fi). Katsokaa yhdessä kiinnostavia TV-ohjelmia Ylen kielikoulun kautta. https://yle.fi/aihe/kielikoulu-sprakskolan Lähde: Kielikummien Moodle-työtila, Metropolia AMK Tämän tekstin ensimmäinen versio on julkaistu Kielibuustin blogissa 17.6.2022. Hei metropolialainen, kiinnostuitko kielikummitoiminnasta? Ilmoittaudu Eevamaijalle (eevamaija.iso-heiniemi@metropolia.fi) tai Eveliinalle (eveliina.korpela@metropolia.fi), niin saat kuulla lisää! Kirjoittajat: FM Eevamaija Iso-Heiniemi on S2-opettaja ja kielenoppimisen asiantuntija, joka kehittää kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden suomen kielen opetusta Metropoliassa. Eevamaija työskentelee Kielibuusti-hankkeessa ja organisoi kielikummitoimintaa. FT Eveliina Korpela toimii suomen kielen ja viestinnän lehtorina sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa. Tällä hetkellä Eveliina on mukana Kielibuusti-hankkeessa ja työskentelee myös osa-aikaisena tutkijana Helsingin yliopistossa. Hän organisoi Eevamaijan kanssa Metropolian kielikummitoimintaa. Lähteet: Kielibuusti-hanke. www.kielibuusti.fi Aalto-yliopiston, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteistyöhanke, jonka avulla kehitetään kotimaisten kielten koulutusta. Korpela, Eveliina 2020. Työharjoittelu maahanmuuttajaopiskelijan kielenoppimisen tukena. Hiiltä ja timanttia -blogi. Julkaistu 11.5.2020. Metropolia AMK. Kurhila, Salla & Kotilainen, Lari & Kalliokoski, Jyrki 2019. Johdatus luokkahuoneen ulkopuoliseen kielenoppimiseen. Teoksessa Kotilainen, Lari & Kurhila, Salla & Kalliokoski, Jyrki (toim.): Kielenoppiminen luokan ulkopuolella. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 7–30. Intke-Hernandez, Minna 2020. Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat. Etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Lue lisää kielikummi- ja kielikaveritoiminnasta: Amberg, Maria 2018. Kielikaveri maahanmuuttajan kielenoppimisen tukena: Opas Kalliolan Setlementin vapaaehtoisille. Opinnäytetyö. Helsinki. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Falck, Heidi 2017. Kielikummitoiminta maahanmuuttajien kotoutumisen tukena. Opinnäytetyö. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Kalliolan Setlementti. Kalliolan Setlementti ry:n vapaaehtoistoiminnan verkkosivut. Viitattu 1.9.2022. SuomiKamu – Ystäväksi maahanmuuttajalle. Suomen Punainen Risti. Punaisen Ristin sivusto vapaaehtoisille. Viitattu 1.9.2022. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta 2021. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 1.9.2022.

Lue lisää

Peer learning and cooperative learning support students’ transversal skills development in interprofessional and multicultural context

8.7.2022

Eija Raatikainen, Katriina Rantala-Nenonen, Niina Eloranta, Tuuli Häärä, Tara Pihlajaniemi, Mira Pridham ja Mari Raatikainen

According to Buting (2020), students' knowledge and skills improve during peer learning. More importantly, shifts in their mindsets and worldviews are also important results of peer learning (Bunting 2020). At Metropolia, the master students of social services studies facilitated peer and cooperative learning for other students. The session was called ‘Wellbeing Day’. Students arranged it at the end of April at Hymy Wellbeing Village, on Myllypuro campus. The 'Wellbeing Day’ was part of the master students of social services studies, but at the same time, it was a ‘welcoming session’ for exchange students. The exchange students had started their exchange period at Metropolia just a couple weeks before the ‘Wellbeing Day’. The master students implemented the session as part of Professional communication and societal influencing studies. Transversal skills as a core theme in the ‘Wellbeing Day’ The aim of the day was to get the students to know each other, share information and discuss wellbeing at work and during studies, and learn. Moreover, the aim was to share information and discuss transversal skills. The main question of the session was; “how can transversal skills and wellbeing support each other in working life?” For example, a cooperative learning process includes (Gillies 2016, 41-42) five parts. They are: i) actively listening to each other, ii) sharing ideas and resources, iii) commenting constructively on each other’s ideas, iv) accepting responsibility for one’s behavior, and v) making decisions democratically. On the Wellbeing Day, the master students of social services studies applied these elements by guiding cooperative peer learning sessions between participants. In addition to this, master students studied and practiced their professional communication and influencing skills, as well as facilitation skills, through co-operational learning methods. The master students of social services Niina Eloranta, Tuuli Häärä, Tara Pihlajaniemi, Mira Pridham and Mari Raatikainen arranged the Wellbeing Day for exchange students in the multidisciplinary learning and development environment, HyMy Wellbeing Village. The supervising lecturers of the Wellbeing Day were Katriina Rantala-Nenonen and Marianne Roivas. Outcomes of the day As a result of the day, it was easy to recognize that while students facilitate each other, they are all learning, not just transversal skills in theory, but also learning from experience (Passarelli & Kolb 2012). According to master students’ reflection and feedback; “It was an inspiring wellbeing day with exchange students from different countries. We started the day with a short warm-up. After that, we learned together what transversal skills are and how they can be utilized in our studies, but also in future working life and wellbeing in the work community. (The master students of social services studies). The future working life needs professionals with the ability to facilitate discussion and co-creative methods with unfamiliar and multiprofessional groups. Also, understanding transversal skill as a shared ability is needed to work with unfamiliar people and invariably changing interprofessional teams. Gilliens (2016) has argued that social skills that facilitate students’ interactions during small group discussions are necessary. Along with that, and in any case, students often talk about what they have learned inside and outside the classrooms (Boud 2001). Therefore, it can be very beneficial to utilize even more and open-mindedly peer learning, while teaching and learning transversal skills. “At the end of the session, we had three ‘workstations’ where students toured in their own small groups. The themes of the stations were in line with transversal skills: Critical and creative thinking, Interpersonal and socio-emotional skills and Learning to learn”. (The master students of social services studies). Transversal skills can contribute to more sustainable working conditions, where people can collaborate and are open to new cultures. Ultimately, after this experience, we can say (based on students’ feedback) that peer and cooperative learning can support the development of transversal skills in an interprofessional and multicultural context. Further, by using peer-facilitated learning sessions, we can improve many of the students’ skills - not just professional, but also transversal skills (critical and creative thinking, learning to learn, interpersonal and social-emotional skills). For example, cultural competence is part of transversal skills (interpersonal and social-emotional skills, cultural sensitivity), and it has been defined (in ITSHEC project) as an individual's ability to recognize, assess, appreciate, and respect the unique backgrounds of others. Therefore, while talking about peer learning and transversal skills, it is important to recognize cultural aspects, not just of patients/clients, but also of health and social care professionals. By having strong cultural competence, professionals can prevent and minimize inequalities (Volberding et al. 2022) and design services to be more qualified, open and accessible for all. All in all, based on this experience and previous research (Larraz et al. 2017), it can be said that peer learning and cooperative learning can be one way to support students’ transversal skills development. Authors Eija Raatikainen, Katriina Rantala-Nenonen, Niina Eloranta, Tuuli Häärä, Tara Pihlajaniemi, Mira Pridham, Mari Raatikainen Eija Raatikainen and Katriina Rantala-Nenonen are lecturers at Metropolia University of Applied Sciences. Niina Eloranta, Tuuli Häärä, Tara Pihlajaniemi, Mira Pridham and Mari Raatikainen are students in Master Program of Social Services References Boud, D. 2001. Introduction: making the move to peer learning, 1-21. In Boud, D., Cohen, R. & Sampson, J. (eds.) Peer Learning in Higher Education: Learning from & with Each Other. Kogan Page Limited, London. Bunting, B. 2020. The implications of learning mindsets for the first-year experience and other key transitions. In A. Baldwin, B. Bunting, D. Daugherty, L. Lewis, & T. Steenbergh (Eds.), Promoting belonging, growth mindset, and resilience to foster student success (pp. 31–49). Columbia, South Carolina: National Resource Center for the First-Year Experience and Students in Transition. Gillies, R. M. (2016). Cooperative Learning: Review of Research and Practice. Australian Journal of Teacher Education. Manuscript 2902. Larraz, N. & Vázquez, S. & Liesa, M. (2017). Transversal skills development through cooperative learning. Training teachers for the future. On the Horizon, Vol. 25 No. 2, pp. 85-95. https://doi.org/10.1108/OTH-02-2016-0004 Passarelli, A. & Kolb, D. (2012). The Learning Way: Learning from Experience as the Path to Lifelong Learning and Development. The Oxford Handbook of Lifelong Learning. 10.1093/oxfordhb/9780195390483.013.0028. Volberding, J. & Madrak, E. & Harrison, A. & Bray, N. & Farrar, N. & Murray, K. & O'Brien, M. & Wymore, R. & Davidson, B. & Drinnon, S. (2022). Improving Interprofessional Practice and Cultural Competence with Interprofessional Education. 115. Poster session presented at Oklahoma State University Center for Health Sciences Research Week 2022, Tulsa, Oklahoma, United States.

Lue lisää

Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset