Transversaalisia taitoja tarvitaan uudistuvassa työelämässä sosiaali- ja terveysaloilla
Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari 2022 teki näkyväksi laaja-alaisten taitojen merkityksen uudistuvassa työelämässä. Seminaarin kantava teema oli transversaaliset taidot ja Metropolian kansainvälinen ITSHEC-hanke. YAMK-opiskelijaryhmä kertoi taitojen kehittymisestä osana sosiaalialan asiantuntijuutta. Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari on Metropolia Ammattikorkeakoulun ylemmän tutkintojen opiskelijoiden ja opettajien järjestämä seminaari. Vuonna 2022 järjestetty seminaari oli järjestyksessään yhdeksäs. Seminaarin pääteemana oli uudistuva työelämä ja transversaaliset taidot. Transversaalisilla taidoilla tarkoitetaan kriittistä ja luovaa ajattelua, ihmissuhdetaitoja sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja ja oppimaan oppimista. Taitojen sisällyttämistä sosiaali- ja terveysalan opintoihin kehitetään Metropolian kansainvälisessä Erasmus+ -rahoitteisessa ITSHEC-hankkeessa (Integration of transversal skills into health and social care higher education and curriculum (1). ITSHEC-hanketta toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä kumppanikorkeakoulut ja yliopistot. Yhteistyökumppaneita ovat Espanjasta Universitat Pompeu Fabra, Escola Superior D’infermeria del Mar ja Immersium Studio Barcelona ja Kroatiasta University of Split. Hankkeen projektipäällikkö on PhD Nathàlia Rosa Universitat Pompeus Fabra -korkeakoulusta. Transversaalit taidot muuttuvassa työelämässä Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaarin ohjelma (2) sisälsi asiantuntijaluentoja ja opiskelijoiden paneelikeskustelun. Transversaalisten taitojen merkitys työelämässä korostui päivän puheenvuoroissa. Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu kertoi uudistuvasta työelämästä ja moninaisista urapoluista sekä siitä, miten muuttuva työelämä vaatii ketteryyttä ja joustavuutta erilaisista ratkaisuista toteuttaa etä- tai lähityötä tai oppia uutta. Työmuotoja on tulevaisuudessa enemmän ja mahdollisuus tehdä osa-aika, projekti- tai vuokratyötä voi nousta merkittäväksi. Myös taloussuhteiden vaikutukset saattavat vaikuttaa työntekijöiden työtehtävien ja uusien ammattinimikkeiden kehitykseen. Työelämässä saattaa muodostua lyhytkestoisesti toimivia tiimejä, jotka muotoutuvat taas uudelleen, kun tietty työtehtävä on saatu päätökseen. (3.) Laaja-alaisille ja siirrettäville eli transversaalisille taidoille on siis tarvetta substanssiosaamisen rinnalla. Metropoliasta yliopettaja Eija Raatikainen ja lehtori Katriina Rantala-Nenonen kuvasivat transversaalisten taitojen sisällyttämistä sosiaalialan YAMK-tutkinnon ammatillisen kasvun opintoihin (4) sekä esittelivät hankkeessa kehitettyä transversaalisten taitojen pedagogista viitekehystä, joka sisältää osaamistavoitteet TS -taidoille sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa (5). Hankkeen projektipäällikkö Nathália Rosa kertoi hankkeessa tehdystä kartoituksesta, jossa selvitettiin transversaalisten taitojen tunnettuutta eri sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa hankkeen kohderyhmäkorkeakouluissa. Lopuksi sosionomi (YAMK) -opiskelijat kertoivat paneelikeskustelussaan, miten he olivat syventäneet osaamistaan transversaalisista taidoista ITSHEC-hankkeessa. Opiskelijoiden käytännön kokemuksia Opiskelijoiden paneelikeskustelu seminaaripäivän päätteeksi oli päivän parasta antia. Opiskelijat kuvasivat, miten he olivat omaksuneet transversaalisia taitoja opintojen aikana, mikä merkitys taidoilla on ja miten he aikovat hyödyntää oppimaansa tulevaisuudessa. Opiskelijat kertoivat syventäneensä ymmärrystään TS-taidoista kansainvälisessä Barcelonan kumppanikorkeakoulun järjestämässä kesäkoulussa (6) sekä toteuttaessaan työhyvinvointipäivät HyMy-kylän opiskelijoille (7, 8). Barcelonan kesäkoulussa saaduista opeista opiskelijat olivat nauhoittaneet podcastin (9). Kaikissa toteutuksissa oli omat oppimiskokemuksensa. Yhteisesti opiskelijat kokivat itsetuntemuksen korostuvan TS-taitojen omaksumisessa ja olevan sen erityisen tärkeää sosiaalialan ammattilaisille. Tulevaisuudessa koettiin taitojen olevan hyödyllisiä niin oman ammatillisen kehityksen, itsetuntemuksen, digitalisaation tai laajemmin oman elämän näkökulmasta. Kirjoittaja Toni Piispa, sosionomi ylempi AMK -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Lähteet Integration of transversal skills into health and social care higher education and curriculum. Viitattu 9.11.2022. Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari. Muuttuva työelämä ja transversaaliset taidot sosiaali- ja terveysalalla. Seminaarin ohjelma. Viitattu 9.11.2022. Järvensivu, A. 2022. Muuttuvat työurat ja työnteon yhteisöt. Luento Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaarissa. 8.11.2022. Raatikainen, E. & Rantala-Nenonen, K. 2021. Transversaalit taidot ammatillisen kasvun jäsentäjänä. Teoksessa Jakonen, M., Houni, P., Mutanen, A., Halonen, I. & Aali, P. 2021. Työn järjestyksiä. YFI julkaisuja.11. Jyväskylän yliopisto.Viitattu 28.11.2022. Raatikainen, E & Rantala-Nenonen K. Pedagogical framework. In: Carrió M, Rosa N, coordinators. Learning strategies to promote transversal skills on health and social care studies: a methodological guide. Barcelona: ITSHEC; 2022. p. 7-20. “Transversal skills for humanization of technology for health and social wellbeing” – International Summer School by ITSHEC. News 26.7.2022. Viitattu 28.11.2022 Rantala-Nenonen, K., Raatikainen, E., Juvonen-Jääskeläinen, H., Hyle, J., Leppäniemi, M. & Nurmi, T. 2022. Transversaaliset taidot ovat moniammatillisen työyhteisön perusta. Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi. Viitattu 28.11.2022. Raatikainen, E., Rantala-Nenonen, K, Eloranta, N., Häärä, T., Pihlajaniemi, T., Pridham, M. & Raatikainen, M. 2022. Peer learning and cooperative learning support students’ transversal skills development in interprofessional and multicultural context. Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogi. Viitattu 28.11.2022. Ali-Alha, M., Ilomäki, I., Raatikainen, M. & Väänänen, S. 2022. Summer School Barcelonassa - Transversaaleja taitoja harjoittelemassa. MetroPodia Podcastit. Viitattu 28.11.2022.
Asiakkaan toimijuuden vahvistaminen vammaisten sosiaalityön asiakasohjauksessa
Suomen vammaispolitiikka perustuu ihmisoikeuksien turvaamiseen. Politiikan ohjenuorana on vammaisten ihmisten osallisuus yhteiskunnassa ja päätöksenteossa, itsemääräämisoikeus, syrjimättömyys, yhdenvertaisuus sekä tarvittavat yksilölliset palvelut ja tuki. Vammaispolitiikassa otetaan huomioon YK:n vammaissopimus sekä perustuslaki. Hallitusohjelman mukaan Suomi sosiaalisesti kestävänä hyvinvointivaltiona huomioi vammaisten ihmisten mahdollisuuden itsenäiseen elämään ja osallisuuden toteutumisen (1). Kartoitimme opinnäytetyössämme sitä, miten vammaisten henkilöiden toimijuus toteutuu Helsingin kaupungin vammaisten sosiaalityön asiakasohjauksessa. Keräsimme tietoa asiakkailta teemahaastattelun avulla sekä sosiaalityöntekijöiltä kyselyllä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli asiakkaan toimijuuden vahvistuminen. Kehittämistilaisuudessa asiakkaat ja sosiaalityöntekijät miettivät yhdessä tulevaisuuden asiakasohjauksen toimintatapoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös välittää saatua tietoa Helsingin kaupungin vammaisten sosiaalityöhön. Toimijuus ja sen vahvistaminen Vammaisten sosiaalityön sosiaalityöntekijä on usein asiakkaalle ainoa ja lähin vammaispalveluiden edustaja. Sosiaalityöntekijällä on siis suuri merkitys toimijuuden toteutumisessa asiakasohjauksen eri vaiheissa. Tasavertainen suhde asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välillä mahdollistaa toimijuuden toteutumisen paremmin asiakasohjaustilanteessa. Asiakkaan toimijuus vammaisten sosiaalityön asiakasohjaustilanteessa pitää sisällään muun muassa itse valitut palvelut, osallistumisen, päätöksentekoon vaikuttamisen, palvelun kehittämisen, sekä sitoutumisen. Hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveyspalveluilla on merkittävä rooli asiakkaan toimijuuden vahvistamisessa. Toimijuuden vahvistaminen yksilötasolla voi yhdistää palveluita ja eri toimijoita, sekä uudistaa palvelujärjestelmää. Osallisuutta vahvistaessa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota kaikista heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin, joihin vammaiset usein myös kuuluvat. Jos kyetään mahdollistamaan juuri näiden heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden osallisuutta ja nämä henkilöt kykenevät toimimaan ja vaikuttamaan, edellytykset osallistaa muita ovat luultavasti myös olemassa (2). Sosiaalityön palveluita käyttävä vammaispalveluiden asiakkaan osallisuuden toteutuminen on lain säätämä lähtökohta. Asiakasohjaustilanteissa huomioidaan sosiaalityöntekijän sekä asiakkaan asiantuntijuus. (3, s. 137.) Onnistuneen ja toimijuutta vahvistavan asiakasohjaustilanteen lähtökohtana tulee olla asiakkaan tarpeet sekä hänen henkilökohtaiset resurssinsa, joiden pohjalta palvelun sisältö ja tavoitteet rakentuvat. Toimijuuteen liittyy hyvin usein asiakkaan subjektiivinen kokemus palvelunsa tarpeesta ja palvelun tulisikin näin ollen olla asiakaskeskeistä, eikä asiantuntijalähtöistä. (4, s. 125-144.) Asiakasohjaus Asiakasohjaustilanteessa on tavoiteltava tilannetta, jossa asiakas saa riittävästi tietoa ja hallitsee omaan elämäänsä ja omiin palveluihinsa liittyviä osa-alueita. Omien palveluiden hallitsemiseksi tulee asiakasohjaustilanteessa toteutua ainakin neljä kokonaisuutta, joista ensimmäinen on asiakkaan osallistuminen omien tarpeidensa määrittelyyn, palvelun laatuun, sekä sen muotoon. Toiseksi asiakkaalla tulisi olla aito mahdollisuus valintojen tekemiseen asiakasohjaustilanteessa. Opinnäytetyömme tulosten mukaan vammaisilla asiakkailla saattaa olla vain yksi tai muutama rajoitettu vaihtoehto valittavanaan. Kolmanneksi asiakkaalla tulee olla ulottuvillaan riittävästi tietoa ja tukea tiedon ymmärtämiseksi. Asiakkaan olisi hyvä saada tietoa myös valintansa vaikutuksista hänen elämäänsä ja normaaliin arkeensa. Neljänneksi asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen sekä suunnitteluun. Päätökset tehtäisiin perustuen asiakkaan tarpeisiin ja asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa resurssien jakautumiseen palveluissaan (5, s. 82-85). Opinnäytetyömme tulosten perusteella Helsingin kaupungin vammaisten sosiaalityön asiakasohjauksen asiakkailla on halu tehdä valintoja sekä vaikuttaa omiin palveluihinsa. Asiakasohjaustilanteeseen kaivataan kuitenkin erilaisia tapoja vaikuttaa. Asiakasohjaustilanteeseen kaivataan myös apua ja apuvälineitä, jotta voidaan huomioida asiakkaiden yksilölliset tavat kommunikoida ja ottaa vastaan tietoa. Mitä toimijuutta vahvistava asiakasohjaus vaatii organisaatiolta ja työntekijältä? Tulosten perusteella toimijuutta vahvistava asiakasohjaus tulee sisältää vammaisten sosiaalityön asiakkaiden ja siellä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden mukaan seuraavia seikkoja. Organisaatiotasolta vaaditaan, että se Mahdollistaa asiakasohjaustilanteessa tehdyn suunnitelman toteutumisen Mahdollistaa asiakkaan ja sosiaalityöntekijän säännölliset tapaamiset Tarjoaa yhdessä asiakkaan kanssa kehitettyjä ja monipuolisia palveluvaihtoehtoja Mahdollistaa sen, että asiakas voi vaikuttaa organisaation tasolla sekä palveluiden kehittämisessä. Sosiaalityöntekijältä ja asiakkaalta vaaditaan sitä, että he Tapaavat kasvokkain paikoissa, joihin molempien on helppo ja mukava tulla Pitävät yhteyttä toisiinsa säännöllisesti yhdessä sovitulla tavalla Antavat toisilleen eri tavoin palautetta Tapaavat kasvokkain paikoissa, joihin molempien on helppo ja mukava tulla Ymmärtävät toinen toisiaan Luovat yhdessä asiakasohjaustilanteesta positiivisen kokemuksen molemmille. Kirjoittaja Kim Lautamo, sosionomi (ylempi AMK) Kirjoitus perustuu opinnäytetyöhön: Henna Harju ja Kim Lautamo 2022. Asiakkaan toimijuuden vahvistuminen Helsingin kaupungin vammaisten sosiaalityön asiakasohjauksessa. Lähteet STM 2021.Sosiaali- ja terveysministeriön muistio STM 2021-00102. THL 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Heikommassa asemassa olevien osallisuus. Verkkosivut. Strandman, Kristiina & Palo, Miia 2017. Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa Pohjola, Anneli & Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino. 129–146. Seppänen-Järvelä, Riitta & Syrjä, Vesa & Juvonen-Posti, Pirjo & Pesonen, Sanna & Laaksonen, Maire & Tuusa, Matti & Savinainen, Minna & Henriksson, Mikko 2015. Yhteistoimintaa ja yksilöllisiä valintoja kuntoutumisen polulla. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen tapaustutkimus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 141. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Konciulek, John F. 2000. Implications of Consumer Direction for Disability Policy Development and Rehabilitation Service Delivery. Journal of Disability Policy Studies vol. 11.
Tunteiden jakaminen keventää työkuormaa
Sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijöiden huomattavimpia kuormitustekijöitä työssä ovat psykososiaaliset tekijät eli työtehtävään, johtamiseen, työyhteisöön ja vuorovaikutukseen liittyvät tekijät. Esimerkiksi sosiaalialalla eniten psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat haastavat asiakastilanteet, väkivallan uhka, aikapaine ja epätyypilliset työajat (1). Työn kuormittavuus voidaan luokitella työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvien kuormitustekijöiden lisäksi työn järjestelyihin tai työn sisällöllisiin tekijöihin. Esimerkiksi opetusalalla opiskelijoihin liittyvät suuri vastuu, työn intensiivisyys, ja yksilöllisyyden vaatimukset lisäävät työn kuormittavuutta (2). Omien ja muiden ihmisten tunteiden kohtaaminen näissä vaativissa työolosuhteissa luo myös erityisen vaatimuksensa työarkeen. Sosiaalisten tekijöiden lisäksi työhön liittyvää negatiivista tunnekuormaa voi lisätä se, että työ valuu vapaa-ajalle. Eurostatin (2020) (3) mukaan lähes joka viides työntekijä on ilmoittanut työnantajan ottaneen heihin yhteyttä useita kertoja vapaa-ajalla viimeisen kahden kuukauden aikana. Hyvät tunnetaidot ja emotionaalisesti turvallinen ympäristö ovat tarpeen. Ne voivat osaltaan suojata työn kuormittavuudelta ja ylläpitää työtyytyväisyyttä. Tutkimme Tiitu-hankkeessa psykologista- ja emotionaalista turvallisuutta työssä sosiaali-, terveys- ja opetusalalla (4). Tässä tekstissä kuvataan TIITU-hankkeen[1] tutkimuksessa kuvattuja positiivisia ja negatiivisia tunteita työssä ja erityisesti sitä, millaisia tunteita työntekijät kertovat kokevansa ja mihin nuo tunteet kohdistuvat. Teksti nojautuu eläytymismenetelmän yhteen osaan. Tunteet työssä Tunteet voidaan jakaa kahteen laajaan alatyyppiin – perustunteisiin ja dynaamisiin tunneskeemoihin (basic emotion episodes and dynamic emotion-cognition interactions or emotion schemas) (5). Tunteilla on ohjaava voima ihmisen toiminnassa; ne motivoivat, lannistavat, edistävät, hidastavat tai estävät toimintaa ja vuorovaikutusta ihmisten välillä. Ne ovat mukana päätöksenteossa ja niillä on vahva kehollinen yhteys (6). Tunteet ovat kaikkialla läsnä, myös työelämässä. Tunteista ja tunteiden merkityksestä työssä on puhuttu jo pitkään (7). Ne ovat monin tavoin läsnä työpaikoilla; näyttävämmin, vähemmän näyttävämmin - tai jopa piilossa. Esimerkiksi työelämän positiiviset tunteet vaikuttavat menestymisen kannalta oleellisiin tekijöihin, kuten ihmisen positiivisiin uskomuksiin, luovuuteen, sitoutumiseen työhön, tiimityöhön ja yhteistyöhön (8). Toisaalta työpaikoilla voidaan myös heijastaa negatiivisia tunteita, kuten kiukkua työkavereihin, esihenkilöihin tai tietokoneisiin (9). Tunteiden dynaamisuudesta työpaikalla kertoo myös se, että työssä osataan myös iloita kollegoiden menestyksestä. Työssä voidaan myös rakastua. Negatiiviset tunteet työssä eivät ole vain negatiivinen asia, vaan niillä voi olla myös positiivisia vaikutuksia: negatiivinen mieliala johtaa tiedon perusteellisempaan käsittelyyn ja siten parempaan arviointiin tilanteissa, jotka ovat vaikeita ja vaativat monimutkaisia ratkaisuja (9). Tunteet siis kietoutuvat ja toimivat dynaamisesti toinen toisiaan ruokkien ja sammuttaen tai suojaten, mutta myös haastaen. Tunteilla on tärkeä sosiaalinen tehtävä yksilöllisten tarpeiden ja mieltymysten sekä sosiokulttuuristen normien ja arvojen välisessä vuorovaikutuksessa. Myös teknologisen muutoksen tuomalla muutoksella kommunikaatiossa on vahva vaikutus ihmisen tunnekokemuksiin (10). Nimetyt tunteet Tiitu -hankkeessa sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijöiden tunneilmaisut liittyivät suurimmaksi osaksi asiakkaisiin tai opiskelijoihin, mutta vähemmän kollegoihin tai esihenkilöön[2]. Kerrotut tunteet luokiteltiin Geneva Emotion Whee -mittarin (GEW) avulla[3]. GEW on itsearviointiin perustuva tunnekokemusmittari (11). (Kuva 1.) Pääasialliset kerrotut tunteet olivat: turhautuminen, ärsytys ja epäilys. Niitä mainittiin useampaan otteeseen. Muita negatiivisia tunteita olivat; raivo, ahdistus, pelko ja epäreiluuden tunne. Negatiivisiin tunteisiin liitettiin haastavat asiakkaat, opiskelijat tai vahvoja negatiivisia tunteita herättäneet työtilanteet, joita ei kohdattu ja työstetty työyhteisössä, vaan ne oli siirretty työterveyshuoltoon tai työnohjaukseen. Tällaista vaikeiden tunteisen käsittelemättömyyttä kuvattiin yksinjäämisen kulttuurina. Yksinjäämisen kulttuurin lisäksi arjen työtilanteissa esille tulleet ’vastuunpakoilut’ tai tilanteiden ’koituminen sanaharkaksi’ olivat herättäneet monia negatiivisia tunteita. Tilanne on selvästi jakanut mielipiteitä toimintaohjeista eli siitä, miten olisi pitänyt toimia; kysymykset "oikeasta ja väärästä". Jotkut ovat ajautuneet sanaharkkaan, jossa kumpikin osapuoli on tullut loukatuksi sekä itse loukannut. Vastaavasti positiivisten tunteiden osalta vastaajat kuvasivat useimmiten iloa, myötätuntoa ja myötäiloa. Positiivisista tunteista tuotiin esille myös kärsivällisyys ja rauhan tunne. Positiivisia tunteita liitettiin kollegoihin ja esihenkilöön, vähemmän opiskelijoihin tai asiakkaisiin. Positiivisten tunteiden osalta tuotiin esille turvallinen tiimi, ei vain sitä, kuinka se mahdollistetaan, vaan enemmänkin se, miten turvallinen tiimi jo itsessään mahdollistaa tunteiden näyttämisen. Tiimissämme on turvallista näyttää kaikenlaisia tunteita. Hyvin laidasta laitaan tunteita! Aina äkillisestä suuttumuksesta lauhtumiseen. Hyvä fiilis välittyy porukasta ja tarttuu koko ryhmään. Onneksi läheisten kollegojen kanssa asioita voi puida pienemmällä porukalla. Ilo on helpompi jakaa yhdessä. Työntekijöiden tunneosaaminen edistää emotionaalisesti turvallista työympäristöä Tiitu-tutkimushankkeen osatulosten perusteella voi ajatella, että tunteiden monipuoliselle nimeämiselle ja niiden käsittelemiselle on tarvetta vaativassa sosiaali-, terveys- ja opetusalan työssä. Näin myös siksi, että kaikilla työyhteisöillä ei aina ole mahdollisuutta työnohjaukseen tai työyhteisön ulkopuoliseen tukeen, vaan esihenkilöt ja työyhteisöt itse ovat niitä, jotka huolehtivat työyhteisön työarjen emotionaalisiin haasteisiin vastaamisesta. Jotta työyhteisöjen emotionaalinen jalanjälki säilyisi kestävänä ja ehkäisisi työn kuormittavuutta, tarvitaan tilaa, aikaa ja rohkeutta tunteiden käsittelemiseen työssä. Emotionaalisesti turvallinen työilmapiiri mahdollistuu tunteiden tunnistamista ja sanoittamista edistävän toimintakulttuurin myötä. Eräitä mahdollisuuksia tunteiden sanoittamisen työkaluiksi voisi olla tunteiden arvioinnin työkalu GEW (Geneva Emotion Wheel) tai erilaiset digitaaliset sovellukset (esim. Emotional Tracker, MoodKit jne.). Tunteiden sanoittamiseen ja niiden reflektointiin on hyvä kiinnittää huomiota jo opintojen aikana (12), sillä se edistää tulevien sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijöiden ammatillista kasvua ja kehittymistä emotionaalisesti turvallisten (13) työilmapiirien rakentajiksi. Kirjoittaja Eija Raatikainen, yliopettaja (KT), laillistettu sosiaalityöntekijä, coordinator (ERASMUSplus), Sosiaalipedagoginen aikakauskirja/apulaispäätoimittaja. Lähdeluettelo (1) Työturvallisuus 2022. (2) OAJ. Työkuormitus (oaj.fi) (3) Eurostat (2020) (europa.eu). (4) Tiitu hankkeen kotisivut (Työsuojelurahasto) Tiimit ja turvallisuuden rakentuminen ja kehittäminen sote- ja opetusaloilla (Tiitu) | Työsuojelurahasto (tsr.fi) (5) Izard, C.E. (2009) Emotion Theory and Research: Highlights, Unanswered Questions, and Emerging Issues, Annual Review of Psychology 2009 60:1, 1-25. (6) Nummenmaa, L. Glereana, E., Harib, R. Hietanen, J. K. (2013) Bodily maps of emotions. Bodily maps of emotions (pnas.org). (7) Morris, A. J. & Feldman, D. C. Managing Emotions (1997) In The Workplace. Journal of Manageria Issue 9 (3), 257-274. Pittsburg State University. (8) Diener, E., Thapa, S., Tay, L. Positive Emotions at Work (2020) Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior. Vol. 7:451-477. (9) Hess, U. (2003) Emotion at Work. CIRANO Burgundy Reports 2003rb-03, CIRANO. (10) Klaus R. Scherer (2022) Theories in cognition & emotion – social functions of emotion, Cognition and Emotion, 36:3, 385-387, DOI: 10.1080/02699931.2022.2072628 (11) Scherer, K. R., Shuman, V., Fontaine, J. R. J., & Soriano, C. (2013) The GRID meets the Wheel: Assessing emotional feeling via self-report. In J. R. J. Fontaine, K. R. Scherer, & C. Soriano (Eds.), Components of emotional meaning A sourcebook. Oxford: Oxford University Press. (12) Ekström, M.C., Raatikainen, E. and Isacsson, A. (2020) "Between despair and joy – emotions in learning", Journal of Applied Research in Higher Education, Vol. ahead-of-print No. Ahead-of-print. (13) Raatikainen, E. (2022) Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä. Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä - Uudistuva sosiaalialan osaaminen - Metropolian blogit [1] Psykologinen ja emotionaalinen turvallisuus Tiitu-hankkeessa viittaa työympäristöön sekä toiminta- ja vuorovaikutuskulttuuriin, jossa jokainen kokee olevansa turvassa tasa-arvoisena, yhdenvertaisena ja arvostettuna tiimin jäsenenä. Työturvallisuus määräyksin säädettynä kokonaisuutena fyysinen turvallisuus työssä ovat osa psykologista ja emotionaalista turvallisuutta. [2] Tiitu (Tiimit ja turvallisuuden identifioituminen, rakentuminen ja kehittyminen yksilöllisesti ja kollektiivisesti sote- ja opetusaloilla) hanke toteutetaan monimenetelmäisesti yhdistäen biometristä vuorovaikutustutkimusta narratiivisiin ja toimintatutkimuksellisiin lähestymistapoihin. Tässä tekstissä käsitellään eläytymismenetelmän kerättyä aineiston yhtä osaa (n=10). Vastaajien työtausta jakautui tasaisesti eri aloille. [3] Tästä tarkemmin loppuraportissa keväällä 2023