Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijöiden huomattavimpia kuormitustekijöitä työssä ovat psykososiaaliset tekijät eli työtehtävään, johtamiseen, työyhteisöön ja vuorovaikutukseen liittyvät tekijät. Esimerkiksi sosiaalialalla eniten psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat haastavat asiakastilanteet, väkivallan uhka, aikapaine ja epätyypilliset työajat (1). Työn kuormittavuus voidaan luokitella työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvien kuormitustekijöiden lisäksi työn järjestelyihin tai työn sisällöllisiin tekijöihin. Esimerkiksi opetusalalla opiskelijoihin liittyvät suuri vastuu, työn intensiivisyys, ja yksilöllisyyden vaatimukset lisäävät työn kuormittavuutta (2). Omien ja muiden ihmisten tunteiden kohtaaminen näissä vaativissa työolosuhteissa luo myös erityisen vaatimuksensa työarkeen. Sosiaalisten tekijöiden lisäksi työhön liittyvää negatiivista tunnekuormaa voi lisätä se, että työ valuu vapaa-ajalle. Eurostatin (2020) (3) mukaan lähes joka viides työntekijä on ilmoittanut työnantajan ottaneen heihin yhteyttä useita kertoja vapaa-ajalla viimeisen kahden kuukauden aikana. Hyvät tunnetaidot ja emotionaalisesti turvallinen ympäristö ovat tarpeen. Ne voivat osaltaan suojata työn kuormittavuudelta ja ylläpitää työtyytyväisyyttä. Tutkimme Tiitu-hankkeessa psykologista- ja emotionaalista turvallisuutta työssä sosiaali-, terveys- ja opetusalalla (4). Tässä tekstissä kuvataan TIITU-hankkeen[1] tutkimuksessa kuvattuja positiivisia ja negatiivisia tunteita työssä ja erityisesti sitä, millaisia tunteita työntekijät kertovat kokevansa ja mihin nuo tunteet kohdistuvat. Teksti nojautuu eläytymismenetelmän yhteen osaan. Tunteet työssä Tunteet voidaan jakaa kahteen laajaan alatyyppiin – perustunteisiin ja dynaamisiin tunneskeemoihin (basic emotion episodes and dynamic emotion-cognition interactions or emotion schemas) (5). Tunteilla on ohjaava voima ihmisen toiminnassa; ne motivoivat, lannistavat, edistävät, hidastavat tai estävät toimintaa ja vuorovaikutusta ihmisten välillä. Ne ovat mukana päätöksenteossa ja niillä on vahva kehollinen yhteys (6). Tunteet ovat kaikkialla läsnä, myös työelämässä. Tunteista ja tunteiden merkityksestä työssä on puhuttu jo pitkään (7). Ne ovat monin tavoin läsnä työpaikoilla; näyttävämmin, vähemmän näyttävämmin - tai jopa piilossa. Esimerkiksi työelämän positiiviset tunteet vaikuttavat menestymisen kannalta oleellisiin tekijöihin, kuten ihmisen positiivisiin uskomuksiin, luovuuteen, sitoutumiseen työhön, tiimityöhön ja yhteistyöhön (8). Toisaalta työpaikoilla voidaan myös heijastaa negatiivisia tunteita, kuten kiukkua työkavereihin, esihenkilöihin tai tietokoneisiin (9). Tunteiden dynaamisuudesta työpaikalla kertoo myös se, että työssä osataan myös iloita kollegoiden menestyksestä. Työssä voidaan myös rakastua. Negatiiviset tunteet työssä eivät ole vain negatiivinen asia, vaan niillä voi olla myös positiivisia vaikutuksia: negatiivinen mieliala johtaa tiedon perusteellisempaan käsittelyyn ja siten parempaan arviointiin tilanteissa, jotka ovat vaikeita ja vaativat monimutkaisia ratkaisuja (9). Tunteet siis kietoutuvat ja toimivat dynaamisesti toinen toisiaan ruokkien ja sammuttaen tai suojaten, mutta myös haastaen. Tunteilla on tärkeä sosiaalinen tehtävä yksilöllisten tarpeiden ja mieltymysten sekä sosiokulttuuristen normien ja arvojen välisessä vuorovaikutuksessa. Myös teknologisen muutoksen tuomalla muutoksella kommunikaatiossa on vahva vaikutus ihmisen tunnekokemuksiin (10). Nimetyt tunteet Tiitu -hankkeessa sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijöiden tunneilmaisut liittyivät suurimmaksi osaksi asiakkaisiin tai opiskelijoihin, mutta vähemmän kollegoihin tai esihenkilöön[2]. Kerrotut tunteet luokiteltiin Geneva Emotion Whee -mittarin (GEW) avulla[3]. GEW on itsearviointiin perustuva tunnekokemusmittari (11). (Kuva 1.) Pääasialliset kerrotut tunteet olivat: turhautuminen, ärsytys ja epäilys. Niitä mainittiin useampaan otteeseen. Muita negatiivisia tunteita olivat; raivo, ahdistus, pelko ja epäreiluuden tunne. Negatiivisiin tunteisiin liitettiin haastavat asiakkaat, opiskelijat tai vahvoja negatiivisia tunteita herättäneet työtilanteet, joita ei kohdattu ja työstetty työyhteisössä, vaan ne oli siirretty työterveyshuoltoon tai työnohjaukseen. Tällaista vaikeiden tunteisen käsittelemättömyyttä kuvattiin yksinjäämisen kulttuurina. Yksinjäämisen kulttuurin lisäksi arjen työtilanteissa esille tulleet ’vastuunpakoilut’ tai tilanteiden ’koituminen sanaharkaksi’ olivat herättäneet monia negatiivisia tunteita. Tilanne on selvästi jakanut mielipiteitä toimintaohjeista eli siitä, miten olisi pitänyt toimia; kysymykset "oikeasta ja väärästä". Jotkut ovat ajautuneet sanaharkkaan, jossa kumpikin osapuoli on tullut loukatuksi sekä itse loukannut. Vastaavasti positiivisten tunteiden osalta vastaajat kuvasivat useimmiten iloa, myötätuntoa ja myötäiloa. Positiivisista tunteista tuotiin esille myös kärsivällisyys ja rauhan tunne. Positiivisia tunteita liitettiin kollegoihin ja esihenkilöön, vähemmän opiskelijoihin tai asiakkaisiin. Positiivisten tunteiden osalta tuotiin esille turvallinen tiimi, ei vain sitä, kuinka se mahdollistetaan, vaan enemmänkin se, miten turvallinen tiimi jo itsessään mahdollistaa tunteiden näyttämisen. Tiimissämme on turvallista näyttää kaikenlaisia tunteita. Hyvin laidasta laitaan tunteita! Aina äkillisestä suuttumuksesta lauhtumiseen. Hyvä fiilis välittyy porukasta ja tarttuu koko ryhmään. Onneksi läheisten kollegojen kanssa asioita voi puida pienemmällä porukalla. Ilo on helpompi jakaa yhdessä. Työntekijöiden tunneosaaminen edistää emotionaalisesti turvallista työympäristöä Tiitu-tutkimushankkeen osatulosten perusteella voi ajatella, että tunteiden monipuoliselle nimeämiselle ja niiden käsittelemiselle on tarvetta vaativassa sosiaali-, terveys- ja opetusalan työssä. Näin myös siksi, että kaikilla työyhteisöillä ei aina ole mahdollisuutta työnohjaukseen tai työyhteisön ulkopuoliseen tukeen, vaan esihenkilöt ja työyhteisöt itse ovat niitä, jotka huolehtivat työyhteisön työarjen emotionaalisiin haasteisiin vastaamisesta. Jotta työyhteisöjen emotionaalinen jalanjälki säilyisi kestävänä ja ehkäisisi työn kuormittavuutta, tarvitaan tilaa, aikaa ja rohkeutta tunteiden käsittelemiseen työssä. Emotionaalisesti turvallinen työilmapiiri mahdollistuu tunteiden tunnistamista ja sanoittamista edistävän toimintakulttuurin myötä.  Eräitä mahdollisuuksia tunteiden sanoittamisen työkaluiksi voisi olla tunteiden arvioinnin työkalu GEW (Geneva Emotion Wheel) tai erilaiset digitaaliset sovellukset (esim. Emotional Tracker, MoodKit jne.). Tunteiden sanoittamiseen ja niiden reflektointiin on hyvä kiinnittää huomiota jo opintojen aikana (12), sillä se edistää tulevien sosiaali-, terveys- ja opetusalan työntekijöiden ammatillista kasvua ja kehittymistä emotionaalisesti turvallisten (13) työilmapiirien rakentajiksi. Kirjoittaja Eija Raatikainen, yliopettaja (KT), laillistettu sosiaalityöntekijä, coordinator (ERASMUSplus), Sosiaalipedagoginen aikakauskirja/apulaispäätoimittaja. Lähdeluettelo (1)   Työturvallisuus 2022. (2)   OAJ. Työkuormitus (oaj.fi) (3)   Eurostat (2020) (europa.eu). (4)   Tiitu hankkeen kotisivut (Työsuojelurahasto) Tiimit ja turvallisuuden rakentuminen ja kehittäminen sote- ja opetusaloilla (Tiitu) | Työsuojelurahasto (tsr.fi) (5)   Izard, C.E. (2009) Emotion Theory and Research: Highlights, Unanswered Questions, and Emerging Issues, Annual Review of Psychology 2009 60:1, 1-25. (6)   Nummenmaa, L. Glereana, E., Harib, R. Hietanen, J. K. (2013) Bodily maps of emotions. Bodily maps of emotions (pnas.org). (7) Morris, A. J. & Feldman, D. C. Managing Emotions (1997) In The Workplace. Journal of Manageria Issue 9 (3), 257-274. Pittsburg State University. (8)  Diener, E., Thapa, S., Tay, L. Positive Emotions at Work (2020) Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior. Vol. 7:451-477. (9)  Hess, U. (2003) Emotion at Work. CIRANO Burgundy Reports 2003rb-03, CIRANO. (10) Klaus R. Scherer (2022) Theories in cognition & emotion – social functions of emotion, Cognition and Emotion, 36:3, 385-387, DOI: 10.1080/02699931.2022.2072628 (11)  Scherer, K. R., Shuman, V., Fontaine, J. R. J., & Soriano, C. (2013) The GRID meets the Wheel: Assessing emotional feeling via self-report. In J. R. J. Fontaine, K. R. Scherer, & C. Soriano (Eds.), Components of emotional meaning A sourcebook. Oxford: Oxford University Press. (12) Ekström, M.C., Raatikainen, E. and Isacsson, A. (2020) "Between despair and joy – emotions in learning", Journal of Applied Research in Higher Education, Vol. ahead-of-print No. Ahead-of-print. (13) Raatikainen, E. (2022) Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä. Psykologisen- ja emotionaalisen turvallisuuden merkitys sosiaalialan työssä - Uudistuva sosiaalialan osaaminen - Metropolian blogit   [1] Psykologinen ja emotionaalinen turvallisuus Tiitu-hankkeessa viittaa työympäristöön sekä toiminta- ja vuorovaikutuskulttuuriin, jossa jokainen kokee olevansa turvassa tasa-arvoisena, yhdenvertaisena ja arvostettuna tiimin jäsenenä. Työturvallisuus määräyksin säädettynä kokonaisuutena fyysinen turvallisuus työssä ovat osa psykologista ja emotionaalista turvallisuutta. [2] Tiitu (Tiimit ja turvallisuuden identifioituminen, rakentuminen ja kehittyminen yksilöllisesti ja kollektiivisesti sote- ja opetusaloilla) hanke toteutetaan monimenetelmäisesti yhdistäen biometristä vuorovaikutustutkimusta narratiivisiin ja toimintatutkimuksellisiin lähestymistapoihin. Tässä tekstissä käsitellään eläytymismenetelmän kerättyä aineiston yhtä osaa (n=10). Vastaajien työtausta jakautui tasaisesti eri aloille. [3] Tästä tarkemmin loppuraportissa keväällä 2023