Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Varhaisuuden voima Huoliin ja ongelmiin on helpompi löytää vastauksia ja ratkaisuja silloin, kun ne ovat vielä pieniä. Tämä on varhaisen tuen työn taustalla oleva yksinkertainen ajatus. Kun lapsen ja perheen tuen tarve havaitaan mahdollisimman varhain, ongelmien syntymistä voidaan ehkäistä ja niiden vakavoitumista lievittää tuloksekkaasti. Varhaisen tuen työn erityispiirteinä voidaan nähdä asiakasnäkökulman korostaminen, vuorovaikutuksellisuus, matala kynnys saada palvelua, moniammatillisuus, mahdollistaminen ja välittäminen. Oikea-aikaisuudella ja varhaisuudella on erityinen painoarvo. Myös osallisuuden, tasa-arvoisuuden, leimaamattomuuden, avoimuuden ja vertaistuen piirteet ovat korostuneet. Lista työn erityispiirteistä on pitkä ja kuvaava. Kun asiakastyössä toteutuvat edellä mainitut arvot, ollaan rakentamassa vaikuttavia palveluita asiakasta kunnioittaen. Sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 linjaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä on siirrettävä entistä enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan. Strategiassa todetaan, että palvelujärjestelmän on kyettävä auttamaan varhain ja tehokkaasti silloin, kun omat voimavarat ei riitä. Strategian mukaan ennalta ehkäisevän työn osaamista on lisättävä ja ehkäisevien palveluiden saatavuutta on parannettava. Strategia on mielestämme oikeilla linjoilla. Ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys voidaan perustella kolmesta näkökulmasta.  Varhainen, oikein ajoitettu ja oikein kohdennettu tuki ovat perusteltuja oikeudellisista, inhimillisistä ja taloudellisista näkökannoista tarkasteltuna. Oikeudellinen näkökulma Kansalaisella on oikeus tukeen jo yksistään lainsäädännön kautta tarkasteltuna. Uudessa lastensuojelulaissa ehkäisevän työn merkitystä on korostettu. Laissa todetaan, että lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Laki jatkaa, että ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. YK:n (Yhdistyneitten kansakuntien) Lapsen oikeuksien yleissopimus pitää myös sisällään lapsen oikeuden osallisuuteen, suojeluun ja huolenpitoon. Myös sosiaalihuoltolain uudistuksessa on huomioitu ennalta ehkäisevän työn rooli. Uudistuvan sosiaalihuoltolain yhtenä isona päätavoitteena on nimittäin siirtää sosiaalihuollon painopistettä vahvemmin ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen.  Uusi sosiaalihuoltolaki on tarkoitus tulla voimaan vuodesta 2015 alkaen. Inhimillisyys Varhaisen tuen perhepalveluita voidaan perustella inhimillisestä näkökulmasta: perheet saavat apua ennen kuin ongelmat ovat paisuneet suuriksi.  Näin säästetään ihmisiä epätoivolta ja inhimilliseltä kärsimykseltä. Tämä näkökulma on erityisen tärkeä, sillä kyseessä ovat lapset. Lapsen elämä on aina sidoksissa vanhemman elämään. On siis tärkeää pitää huolta siitä, että vanhemmat, joiden voimavarat ovat vähissä, saavat paljon tukea oikeaan aikaan. Varhaislapsuuden laajakantoisista ja syvälle luotaavista merkityksistä on runsaasti tutkittua ja koeteltua tietoa. Pikkulapsi-iän merkityksellisyys on ilmeinen ihmisen kasvun ja kehityksen pohjana. Oikea-aikainen ja oikein kohdennettu tuki säästää lapsia kärsimykseltä, kasvun ja kehityksen vaurioilta ja ongelmien kasaantumiselta. Huomattavaa on, että varhaisen tuen palvelut eivät koske vain vauvoja, pikkulapsia ja heidän perheitään. Tuen tarve voi yllättää missä elämänvaiheessa tahansa. Oikein kohdennetulla ja oikea-aikaisella tuella estetään monenlaisten perheiden, lasten, nuorten ja vanhempien ongelmien syntyminen ja syveneminen.  Sen kautta ehkäistään eriarvoisuuden lisääntymistä, syrjäytymistä ja tuetaan ihmisiä osallisuuteen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Taloudellisuus Kun ongelmat ovat vielä pieniä, niihin on helpompaa puuttua. Ratkaisuvaihtoehtoja löytyy erilaisia ja ne ovat edullisempia toteuttaa. Viimeiset keinot ovat usein rajattuja ja kalliita. Varhaisen tuen työtä voidaan siis perustella myös puhtaasti taloudellisista näkökulmista. THL: n selvityksessä Lapsi kasvaa kunnassa tarkastellaan, miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. Raportissa todetaan, että panostamalla lapsiin ja nuoriin sijoitamme tulevaisuuteen. Käänteisesti ajateltuna voidaan sanoa, että leikkaamalla lapsia koskevia peruspalveluita kasvatetaan menoja pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.  1990-luvun laman seurauksena tehdyt leikkaukset lapsia koskevissa peruspalveluissa ovat kasvattaneet kalliiden erityispalveluiden tarvetta 2000-luvun Suomessa. Vaikka kansallista systemaattista tietoa kustannusvaikuttavuudesta on tuotettu vasta vähän, on olemassa kansainvälisiä tutkimuksia, joiden valossa voidaan todeta, että lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on lähes aina tuloksellista ja taloudellisesti kannattavaa. Pienilläkin oikein kohdennetuilla satsauksilla saadaan paljon vaikuttavuutta. Tästä on oivallisena esimerkkinä Imatran hyvinvointineuvola. Kaupunki panosti kaikille vauvaperheille suunnattuun moniammatilliseen perhetyöhön. Panostus toi jo lyhyellä aikavälillä tulosta ja kunnan lastensuojelun menot kääntyivät laskuun. Uudistuvan sosiaalihuoltolain esitys arvioi, että tuen painopisteen siirto varhaisempaan, ennaltaehkäisevään vaiheeseen vähentää myöhäisempien ja usein raskaampien palvelujen menoeriä.  Esityksessä todetaan, että oikea-aikaisen tuen ja palvelun saanti vähentää kustannuksia. Monien palvelujen kohdalla kustannusten väheneminen voidaan nähdä kuitenkin vasta vuosien kuluttua. Toimivat universaalit peruspalvelut tulisi nähdä sosiaalisina investointeina. Tarvitaan pitkäjännitteistä työn suunnittelua ja budjetointia. Ainutlaatuinen asiakas Lapsiperheiden kirjo on moninainen, ja heidän elämänsä ja arki sen myötä erilaisten haasteiden ja todellisuuksien ilmentymää. Tehokasta ja vaikuttavaa tukea ja apua voidaan tarjota asiakkaille vain dialogisessa ja neuvottelevassa yhteistyössä, jossa asiakasperhe nähdään omana ainutlaatuisena yksikkönä. Palvelua tulisi siis tarjota tarpeen mukaan, aidosti asiakasperhettä kuunnellen. Jotta perhe voisi saada tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan, silloin kuin ongelmat ja huolet ovat vielä pieniä, lapsiperheiden palvelujärjestelmää tulee kehittää joustavampaan suuntaan.  Tarvitaan räätälöityjä, joustavia ratkaisuja, jotka suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelujärjestäjien kesken tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä, jonka keskiössä on asiakas huolineen ja voimavaroineen. Olennaista on, että asiakas nähdään oman elämänsä subjektina, aktiivisena osallisena, eikä auttamisen kohteena. Asiakkaan kannalta on tärkeää, että toiminta muovautuu ja rakentuu hänen tarpeiden mukaan. On ymmärrettävä, että hyvinvointipalveluilla voidaan nähdä olevan keskeinen rooli kansalaisen elämänhallinnan ja koherenssin tunteen vahvistamissa. Ihmisten kohdatessa kriisejä elämänhallinta saattaa järkkyä. Oikeanlaisten palveluiden avulla voidaan estää elämänhallinnan menetys tai auttaa tilapäisesti menetetyn elämänhallinnan takaisin saamisessa. Keskeinen osa elämänhallintaa ja ihmisen koherenssin tunnetta on luottamus siihen, että tukea on tarvittaessa saatavilla. Hyvin toimivat, oikea-aikaiset ja riittävän vahvat lapsiperheiden palvelut ovat tärkeässä roolissa kansalaisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tukemisessa. Eeva-Maria Lampikari ja Sini Mohell, sosionomi  ylempi AMK- opiskelijat Aiheesta lisää Sosiaali- ja terveysministeriö 2011. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Luettavissa netissä Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2012. Lapsi kasvaa kunnassa – miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää lasten syrjäytymisen riskejä. Luettavissa netissä Valtiovarainministeriön julkaisuja 11/2013. Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua. Luettavissa netissä Sosiaali- ja terveysministeriö 2011. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Luettavissa netissä Aaltio, Elina 2013. Hyvinvoinnin uusi järjestys. Helsinki: Hakapaino. Laki lastensuojelusta 417/2007. Annettu Helsingissä 13.4.2007. Lasten oikeuksien sopimus. Imatran hyvinvointineuvola palkittiin Kunnallinen lastensuojeluteko –palkinnolla. Luettavissa netissä