Hyppää pääsisaltöön
Robologi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Robologi
VALMIUKSIA JA MAHDOLLISUUKSIA TUTKIMASSA JA KEHITTÄMÄSSÄ
0

Sokea tietämättömyys vai tiedostettu hyväksyntä?

Robologin bloggaajat · 20.1.2022
Kuvituskuva tekstillä The biggest lie online..."I have read and agree to the terms of use".
Kuva 1. Valhe, jota käyttäjä kertoo itselleen. [5.]

Whatsapp on suosittu pikaviestipalvelu, joka oli maailman kolmanneksi ladatuin sovellus 2010-luvulla. Miljoonat ihmiset käyttävät sovellusta päivittäin, mutta kuinka moni on lukenut sovelluksen käyttöehdot ja yksityisyyden suojan? Whatsapp on jakanut jo vuodesta 2016 lähtien sen käyttäjätietoja emoyhtiölle Facebookille muun muassa puhelinnumerosi, ip-osoitteen ja useita lokitiedostoja liittyen sovelluksen käyttöön. Tämän vuoden alussa Whatsapp teki linjauksen, että kaikki ehdot on hyväksyttävä sen uhalla, että sovelluksen käyttö estyy asteittain, lopulta kokonaan. Käyttöehdot ovat monimutkaisia dokumentteja, jotka sisältävät tärkeitä asioita, mutta moni näihin ei tutustu; miksi? [1.]

Käyttöehdot 101

Käyttöehdot ovat laillisia dokumentteja, jotka suojaavat yritystä ja selittävät käyttäjälle
säännöt, joita alustalla tulee noudattaa. Yleensä käyttöehtoihin on sisällytetty myös
tietosuojakäytännöt, jotka puolestaan kertovat käyttäjälle, kuinka hänestä kerätään tietoa, ja kuinka yritys ja kolmannet osapuolet käyttävät tätä tietoa. Sokeasti käyttöehtojen hyväksyminen voi pahimmillaan antaa yritykselle oikeuden myydä käyttäjän tietoja eteenpäin, seurata hänen käyttäytymistään, hänen kännykkänsä tunnisteita tai laitteen IP osoitetta. Facebookin tapauksessa käyttöehtojen hyväksyminen ei rajoitu ainoastaan sen sivuille, vaan yritys kerää tietoa kaikilta laitteilta, joilla henkilö on kirjautunut käyttäjälle. Kaikki tämä on kätketty käyttöehtoihin vaikealukuisella juridisella tekstillä, jotta peruskäyttäjät eivät niitä ymmärtäisi. Useat suuryritykset käyttävät käyttöehtojen kirjoittamisessa omia juristejaan tai ulkopuolisia juridiikan palveluja, jotta käyttöehdoista saataisiin kaiken kattavia suojamuureja käyttäjiä vastaan. [2 : 3, s 14.] Käyttäjälle ei siis jätetä kuin kaksi vaihtoehtoa: joko käyttäjä hyväksyy ehdot ja pääsee käyttämään yrityksen tarjoamaa alustaa tai kieltäytyy ja jättäytyy sosiaalisen median ulkopuolelle.

Yksityisyyden paradoksi

Käyttöehdot ovat todella pitkiä ja niiden lukeminen on työlästä. Tästä syntyykin
mielenkiintoinen kysymys, kuinka moni käyttäjistä sattuu lukemaan ne ennen kuin hyväksyy ehdot. Kaksi professoria Michiganin ja Yorkin yliopistosta loivat testin fiktiivisellä sosiaalisen median sivulla käyttäjille ja tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni lukee sivun palveluehdot. Kyselyssä ilmeni, että jopa 74 % hyväksyi ehdot sokeasti, vain neljännes vastanneista avasi ehdot, joista 97 % käytti vain muutaman minuutin yli 4000 sanan käyttöehtojen lukemiseen. [4, s. 17.] Testin tulosten analyysissä kolme merkittävää tekijää nostettiin ylös: informaation ylikuormitus, läpinäkyvyys ja tekstin vaikea ymmärtäminen. Testi viittaa yksityisyyden paradoksiin, jossa käyttäjä arvostaa omaa yksityisyyttään, mutta silti hyväksyy yksityisyyteen liittyviä käyttöehtoja sokeasti. Samalla kuitenkin yksilön tekemät päätökset ovat suoraan ristiriidassa käyttäjän yksityisyyden arvostuksen kanssa, kun käyttöehdot hyväksytään sokeasti.

Ongelma läpinäkyvyydessä

Sosiaalisen median jätti yritysten toimintaa tiedonkeruun kanssa on vaikea ymmärtää, jos vaikealukuisten käyttöehtojen kohdat jäävät kokonaan lukematta. Kehittäjän tekemien käyttöehtojen tulisi olla selviä, yksinkertaisia ja läpinäkyviä loppukäyttäjälle. Yksinkertainen toiminto, kuten kuvan poistaminen Instagramista, ei oikeasti tarkoita sitä, että käyttäjän poistaessa kuvan profiilista se poistuisi koko sovelluksesta. Instagramin käyttöehtojen mukaan kuva on vielä poistamisen jälkeen 90 päivää sivuston hallussa, ottamatta huomioon sitä, onko jokin toinen käyttäjä tallentanut kuvan ja jakanut sitä eteenpäin. Tätä esimerkiksi ei mainita silloin, kun käyttäjä poistaa kuvan.

Hyväksyäkö vai eikö hyväksyä?

Ehtojen hyväksyminen ei tee käyttäjästä lammasta muiden joukossa, samalla kun
käyttöehtojen hylkääminen ei tee henkilöstä mitenkään parempaa ihmistä muihin verrattuna. Todellisuus on se, että yrityksellä on oikeus määrätä sellaiset käyttöehdot, jotka se kokee tarpeellisiksi. Suurin osa käyttäjistä hyväksyy käyttöehdot ja antaa samalla oikeudet tiedonkeruuseen, jotta heidän käyttökokemuksensa parantuisi. Molemmat osapuolet siis voittavat.

Se, että käyttäjä ei halua antaa tietoja yrityksille, ei tarkoita sitä, että hän salaa jotain, mutta siitä ei ole kyse. Facebook kerää miljardien ihmisten tietoja, joten yhden henkilön osuus siitä on mikroskooppisen pieni. Kylmä totuus on se, että käyttäjälle yhteisöön kuuluminen on hyödyllisempää kuin sosiaalisen median yrityksen saama hyöty yksittäisen käyttäjän tiedoista. Molemmat siis hyötyvät: toinen rahallisesti ja toinen yhteisöllisesti. Nykymaailmassa sosiaalisten verkostojen osuus on valtava ja niiden ulkopuolelle jääminen väistämättä johtaa jonkinasteiseen syrjäytymiseen.

Lähteet:

  1. Newman, L. 2021. WhatsApp’s New Privacy Policy Just Kicked In. Here’s What You Need to Know. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa:<https://www.wired.com/story/whatsapp-privacy-policy-facebook-data-sharing/> Luettu 22.09.2021.
  2. Thompson, C. 2015. What you really sign up for when you use social media. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa:<https://www.cnbc.com/2015/05/20/what-you-really-sign-up-for-when-you-use-socialmedia.html> Luettu 22.09.2021.
  3. Elshout, M. Elsen, M. Leenheer, J. Loos, M. & Luzak, J. 2016. Study on consumers’ attitudes towards Terms and Conditions. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa:<https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/terms_and_conditions_final_report_en.pdf> Luettu 23.09.2021.
  4. Obar, J. & Oeldorf-Hirsch, A. 2016. The biggest lie on the internet: Ignoring the privacy policies and terms of service policies of social networking services. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa <https://www.ftc.gov/system/files/documents/public_comments/2016/10/00067-129185.pdf> Leuttu 23.09.2021
  5. Kuva <https://www.someecards.com/usercards/viewcard/MjAxMi1mY2RjNzVjZTJlNjdlZmIw/?tagSlug=news>

Kirjoittajat:

Hyvinvointi- ja terveysteknologian kolmannen vuoden opiskelijat Tuomas Turunen, Ilkka Törmälä ja Henrik El-Khouri.

EtiikkaKäyttöehdotLäpinäkyvyysPalveluehdotYksityisyys

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Avustajarobottien aika - autuus vai anarkia?
      Avustajarobottien aika - autuus vai anarkia?
      4.11.2021
    • Lähtisitkö robotin hoiviin?
      Lähtisitkö robotin hoiviin?
      26.8.2021
    • Teknologista singulariteettia etsimässä
      Teknologista singulariteettia etsimässä
      18.2.2021

    Tietoa blogista

    Robologi-blogi on robotiikkaa ja sen ympärillä tapahtuvia muutoksia ja mahdollisuuksia käsittelevä Metropolian blogi. Blogista voit nyt lukea mitä robotiikan, tekoälyn ja digitalisaation saralla tapahtuu. Robologi sai alkunsa Roboreel-hankkeesta

    Robologi-blogin toimituskunta

    • Päivi Haho, päätoimittaja, yliopettaja, TKI, p. +358 40 1677990
    • Antero Putkiranta, yliopettaja, tuotantotalous, p. +358 40 169 5939
    • Pasi Lankinen, yliopettaja, Puhtaat ja älykkäät ratkaisut, p. +358 40 678 4866
    • Antti Liljaniemi, lehtori, Ajoneuvo- ja konetekniikka, p. +358 40 024 0756

    Sähköpostiosoitteet:

    Toimituskunta toimittaa Robologi-blogin sisällöt ennen julkaisua.



    Oletko kiinnostunut olemaan osa Robologin kirjoittajakuntaa? Laita viestiä osoitteeseen .

    Uusimmat jutut

    • Henkilö testaa kobottia.

      Kobotiikan simulointia ja testausta tosielämästä

      19.5.2022
    • Henkilö istuu mobiilirobotin päällä jalat ristissä.

      MiR100 rullaa Digi-Salamassa

      12.5.2022
    • Lauri Ristolainen pitelee itse koottua Pixhawk4 -droonia käsissään.

      UAV-teknologia liitää

      5.5.2022

    Arkisto

    • ▼ 2022 (10)
      • ▼ toukokuu (3)
        • Kobotiikan simulointia ja testausta tosielämästä
        • MiR100 rullaa Digi-Salamassa
        • UAV-teknologia liitää
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Digisalama virtuaalitodellisuudessa
        • Mobiilirobotiikka liitää ja rullaa Digi-Salamassa
        • Digi-Salaman tekoälytapaukset
      • ▼ helmikuu (2)
        • Tekoälyllä kohti ketterää digisalamointia
        • Kuinka murealta maistuu digitaalinen kaksonen?
      • ▼ tammikuu (2)
        • Sokea tietämättömyys vai tiedostettu hyväksyntä?
        • Itseohjautuvat autot moraalisessa tienristeyksessä
    • ► 2021 (10)
      • ► joulukuu (2)
        • Kenelle kaatuu vastuu tekoälystä?
        • Tekoäly, ihmiskunnan yhteinen lapsi
      • ► marraskuu (2)
        • Tappaako tekoäly hoivatyön inhimillisyyden?
        • Avustajarobottien aika - autuus vai anarkia?
      • ► lokakuu (1)
        • Päivä jolloin kaikki muuttui − ja mikään ei muuttunut
      • ► elokuu (1)
        • Lähtisitkö robotin hoiviin?
      • ► toukokuu (1)
        • Cobotti hyppäsi kyytiin
      • ► helmikuu (2)
        • Teknologista singulariteettia etsimässä
        • Niin erilainen mutta niin samanlainen
      • ► tammikuu (1)
        • Viekö Nao hoitajien työpaikat?
    • ► 2020 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Toisinaan on älyssä pitelemistä
      • ► marraskuu (2)
        • Hyvinvointiteknologiapäivä Ruiskadun kampuksella Turussa
        • Digitaaliset kaksoset hypekäyrän huipulla
      • ► lokakuu (1)
        • Hoitajamitoitus, SoTe-uudistus ja robotiikka 
      • ► syyskuu (1)
        • Robotista on moneksi
      • ► elokuu (1)
        • Joko yritykselläsi on datastrategia?
      • ► kesäkuu (1)
        • Logistiikka-automaatiojärjestelmää kehittämässä
      • ► toukokuu (1)
        • Koronteeni paljasti heikkoutemme
      • ► huhtikuu (2)
        • Palvelukseen halutaan robotti - etenkin nyt
        • Kuin hylje palvelutalossa
      • ► tammikuu (2)
        • Mistä osaajia automaatioalalle? Kädentaidot kunniaan!
        • Ikäihmisten teknologia on hauskaa ja tarjoaa elämyksiä
    • ► 2019 (10)
      • ► joulukuu (1)
        • Teollisuus 4.0:n lyhyt oppimäärä
      • ► marraskuu (2)
        • Olen Paro, kuinka voin auttaa?
        • Robotti ratkomassa koneistajapulaa
      • ► lokakuu (1)
        • Mitä lapsesi tekisi? Entä Nao?
      • ► toukokuu (1)
        • Synnyttävätkö robotteja unelmat, osingot vai ihmisten tarpeet?
      • ► huhtikuu (1)
        • Tunnetko jo Paron?
      • ► maaliskuu (2)
        • Yritys on mitä se ei ole – ja sitä voi robottikin olla
        • Ymmärrämmekö mitä robotiikka meille merkitsee? Kirja oikeista kysymyksistä
      • ► helmikuu (1)
        • Can I Give You A Candy? – Kun Cobotti tuli taloon
      • ► tammikuu (1)
        • Robologi megatrendien pyörteissä

    Avainsanat

    Älyseinä automaatio Cobotti Digi-salama Digitaalinen kaksonen Digital Twin Digitalisaatio Etiikka Hyljerobotti Hyvinvointiteknologia Ikäihmiset Industry 4.0 Kilpailukyky Kobotti Kommunikointi Koneoppiminen Lego-robotti Megatrendi Nao Omron LD -mobiilirobotti Palveluehdot Palvelurobotiikka Paro Roboreel Roboreel-konsultointikirja Robotiikan historia Robotiikka Robotisaatio Robotti Sääntely Simulointi Teknologia Teknologiatarjoaja Tekoäly Teollinen vallankumous Teollisuus Teollisuus 4.0 Teollisuusrobotti Terapia- ja hoivarobotti Turvallisuus UGV Vanhuspalvelut VR Vuorovaikutus Yhteistyörobotti

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste