Whatsapp on suosittu pikaviestipalvelu, joka oli maailman kolmanneksi ladatuin sovellus 2010-luvulla. Miljoonat ihmiset käyttävät sovellusta päivittäin, mutta kuinka moni on lukenut sovelluksen käyttöehdot ja yksityisyyden suojan? Whatsapp on jakanut jo vuodesta 2016 lähtien sen käyttäjätietoja emoyhtiölle Facebookille muun muassa puhelinnumerosi, ip-osoitteen ja useita lokitiedostoja liittyen sovelluksen käyttöön. Tämän vuoden alussa Whatsapp teki linjauksen, että kaikki ehdot on hyväksyttävä sen uhalla, että sovelluksen käyttö estyy asteittain, lopulta kokonaan. Käyttöehdot ovat monimutkaisia dokumentteja, jotka sisältävät tärkeitä asioita, mutta moni näihin ei tutustu; miksi? [1.]
Käyttöehdot 101
Käyttöehdot ovat laillisia dokumentteja, jotka suojaavat yritystä ja selittävät käyttäjälle
säännöt, joita alustalla tulee noudattaa. Yleensä käyttöehtoihin on sisällytetty myös
tietosuojakäytännöt, jotka puolestaan kertovat käyttäjälle, kuinka hänestä kerätään tietoa, ja kuinka yritys ja kolmannet osapuolet käyttävät tätä tietoa. Sokeasti käyttöehtojen hyväksyminen voi pahimmillaan antaa yritykselle oikeuden myydä käyttäjän tietoja eteenpäin, seurata hänen käyttäytymistään, hänen kännykkänsä tunnisteita tai laitteen IP osoitetta. Facebookin tapauksessa käyttöehtojen hyväksyminen ei rajoitu ainoastaan sen sivuille, vaan yritys kerää tietoa kaikilta laitteilta, joilla henkilö on kirjautunut käyttäjälle. Kaikki tämä on kätketty käyttöehtoihin vaikealukuisella juridisella tekstillä, jotta peruskäyttäjät eivät niitä ymmärtäisi. Useat suuryritykset käyttävät käyttöehtojen kirjoittamisessa omia juristejaan tai ulkopuolisia juridiikan palveluja, jotta käyttöehdoista saataisiin kaiken kattavia suojamuureja käyttäjiä vastaan. [2 : 3, s 14.] Käyttäjälle ei siis jätetä kuin kaksi vaihtoehtoa: joko käyttäjä hyväksyy ehdot ja pääsee käyttämään yrityksen tarjoamaa alustaa tai kieltäytyy ja jättäytyy sosiaalisen median ulkopuolelle.
Yksityisyyden paradoksi
Käyttöehdot ovat todella pitkiä ja niiden lukeminen on työlästä. Tästä syntyykin
mielenkiintoinen kysymys, kuinka moni käyttäjistä sattuu lukemaan ne ennen kuin hyväksyy ehdot. Kaksi professoria Michiganin ja Yorkin yliopistosta loivat testin fiktiivisellä sosiaalisen median sivulla käyttäjille ja tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni lukee sivun palveluehdot. Kyselyssä ilmeni, että jopa 74 % hyväksyi ehdot sokeasti, vain neljännes vastanneista avasi ehdot, joista 97 % käytti vain muutaman minuutin yli 4000 sanan käyttöehtojen lukemiseen. [4, s. 17.] Testin tulosten analyysissä kolme merkittävää tekijää nostettiin ylös: informaation ylikuormitus, läpinäkyvyys ja tekstin vaikea ymmärtäminen. Testi viittaa yksityisyyden paradoksiin, jossa käyttäjä arvostaa omaa yksityisyyttään, mutta silti hyväksyy yksityisyyteen liittyviä käyttöehtoja sokeasti. Samalla kuitenkin yksilön tekemät päätökset ovat suoraan ristiriidassa käyttäjän yksityisyyden arvostuksen kanssa, kun käyttöehdot hyväksytään sokeasti.
Ongelma läpinäkyvyydessä
Sosiaalisen median jätti yritysten toimintaa tiedonkeruun kanssa on vaikea ymmärtää, jos vaikealukuisten käyttöehtojen kohdat jäävät kokonaan lukematta. Kehittäjän tekemien käyttöehtojen tulisi olla selviä, yksinkertaisia ja läpinäkyviä loppukäyttäjälle. Yksinkertainen toiminto, kuten kuvan poistaminen Instagramista, ei oikeasti tarkoita sitä, että käyttäjän poistaessa kuvan profiilista se poistuisi koko sovelluksesta. Instagramin käyttöehtojen mukaan kuva on vielä poistamisen jälkeen 90 päivää sivuston hallussa, ottamatta huomioon sitä, onko jokin toinen käyttäjä tallentanut kuvan ja jakanut sitä eteenpäin. Tätä esimerkiksi ei mainita silloin, kun käyttäjä poistaa kuvan.
Hyväksyäkö vai eikö hyväksyä?
Ehtojen hyväksyminen ei tee käyttäjästä lammasta muiden joukossa, samalla kun
käyttöehtojen hylkääminen ei tee henkilöstä mitenkään parempaa ihmistä muihin verrattuna. Todellisuus on se, että yrityksellä on oikeus määrätä sellaiset käyttöehdot, jotka se kokee tarpeellisiksi. Suurin osa käyttäjistä hyväksyy käyttöehdot ja antaa samalla oikeudet tiedonkeruuseen, jotta heidän käyttökokemuksensa parantuisi. Molemmat osapuolet siis voittavat.
Se, että käyttäjä ei halua antaa tietoja yrityksille, ei tarkoita sitä, että hän salaa jotain, mutta siitä ei ole kyse. Facebook kerää miljardien ihmisten tietoja, joten yhden henkilön osuus siitä on mikroskooppisen pieni. Kylmä totuus on se, että käyttäjälle yhteisöön kuuluminen on hyödyllisempää kuin sosiaalisen median yrityksen saama hyöty yksittäisen käyttäjän tiedoista. Molemmat siis hyötyvät: toinen rahallisesti ja toinen yhteisöllisesti. Nykymaailmassa sosiaalisten verkostojen osuus on valtava ja niiden ulkopuolelle jääminen väistämättä johtaa jonkinasteiseen syrjäytymiseen.
Lähteet:
- Newman, L. 2021. WhatsApp’s New Privacy Policy Just Kicked In. Here’s What You Need to Know. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa:<https://www.wired.com/story/whatsapp-privacy-policy-facebook-data-sharing/> Luettu 22.09.2021.
- Thompson, C. 2015. What you really sign up for when you use social media. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa:<https://www.cnbc.com/2015/05/20/what-you-really-sign-up-for-when-you-use-socialmedia.html> Luettu 22.09.2021.
- Elshout, M. Elsen, M. Leenheer, J. Loos, M. & Luzak, J. 2016. Study on consumers’ attitudes towards Terms and Conditions. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa:<https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/terms_and_conditions_final_report_en.pdf> Luettu 23.09.2021.
- Obar, J. & Oeldorf-Hirsch, A. 2016. The biggest lie on the internet: Ignoring the privacy policies and terms of service policies of social networking services. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa <https://www.ftc.gov/system/files/documents/public_comments/2016/10/00067-129185.pdf> Leuttu 23.09.2021
- Kuva <https://www.someecards.com/usercards/viewcard/MjAxMi1mY2RjNzVjZTJlNjdlZmIw/?tagSlug=news>
Kirjoittajat:
Hyvinvointi- ja terveysteknologian kolmannen vuoden opiskelijat Tuomas Turunen, Ilkka Törmälä ja Henrik El-Khouri.
Ei kommentteja