Paro on japanilaisen professori Takanori Shibatan kehittämä hyljerobotti, ja se on tarkoitettu terapia- ja hoivarobotiksi. Paro on valittu kahdesti maailman terapeuttisimmaksi robotiksi Guinness World Recordsin mukaan. Paro on käytössä Suomen lisäksi ainakin Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa, Saksassa, Japanissa ja USA:ssa.
Uusimman version, yhdeksännen sukupolven Paron (MCR-900) toiminta-aika on 5–8 tuntia ja akun käyttöikä 2–3 vuotta. Paro painaa 2,5 kiloa ja on sylikoiran kokoinen. Sen turkki on entistä antibakteerisempi. Lisäksi turkissa ja kuonossa on kosketusta, valoa, ääntä, lämpötilaa ja asentoa mittaavia sensoreita. Paron voi ohjelmoida esimerkiksi tunnistamaan käyttäjänsä ja myös oman nimensä. Sensorien avulla se reagoi ihmisen kosketukseen ja käytökseen; se esimerkiksi uikuttaa silityksestä ja ulvahtaa lyönnistä. Äänenvoimakkuutta säädetään näppäinten avulla.
Paroa myy Suomessa Innohoiva – Robokeskus Oy, ja sen saa omaksi 4000–5000 eurolla. Käyttöönottokoulutus on lisäksi hinnoiteltu erikseen. Paroa voi myös vuokrata kuukaudeksi 350 euron hintaan, joka sisältää käyttöönottokoulutuksen.
Miksi juuri Paro?
Terapiaeläimistä ovat saaneet suurta apua esimerkiksi traumatisoituneet ihmiset ja kiintymyssuhdehäiriöistä kärsivät lapset ja nuoret. He ovat usein kokeneet ihmissuhteissa pettymyksiä, jolloin suhtautuminen ihmisiin saattaa olla varauksellista.
Eläimen läsnäolon on todettu myös edistävän sydänterveyttä; sepelvaltimotaudin varhaisien riskitekijöiden tutkimuksessa lemmikin omistaneilla miehillä oli alhaisemmat systolisen verenpaineen, kolesteroli- ja rasva-arvot. On tutkittu, että lasten verenpaine ja syke ovat olleet alhaisempia luettaessa koiralle kuin perheen ulkopuoliselle aikuiselle. Lisäksi eläimen läheisyyden on todettu vaikuttavan hermoston toimintaan ja sitä kautta koko hyvinvointiin. Hermostossa vaikuttava kiintymyshormoni oksitosiini vähentää pelkoa, lisää mielihyvän, turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta, mikä taas vähentää stressihormoni kortisolin erittymistä.
Parossa on paljon samaa kuin oikeissa eläimissä, joita hyödynnetään terapiatyössä. Paro saattaa olla monelta osin jopa parempi. Eläinavusteisessa terapiassa mahdollisia ongelmia voivat olla esimerkiksi pelot eläimiä kohtaan, allergiat sekä eläinten tartuttamat taudit. Robottina Paro sietää paremmin karkeamotoriikan vaikeuksia ja näin ollen ronskimpia otteita. Terapia- ja hoivarobottina hylje on hyvä eläin, sillä harvalla on ennakkoasenteita sitä kohtaan.
Lähteet:
Haapamatti Kirsi 2017. Hylje- ja kissarobotti pitävät seuraa – Mieltä hoitavia robotteja on käytössä Suomessa kymmeniä. Maaseudun tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/hylje-ja-kissarobotti-pit%C3%A4v%C3%A4t-seuraa-mielt%C3%A4-hoitavia-robotteja-on-k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-suomessa-kymmeni%C3%A4-1.175418
Hirvasnoro Tarja 2018. Olet sinä söpö vekotin!” Robotti Paro hoivaa vanhuksia, mutta mitä tekee Pepper? Kodinkuvalehti 1/2018. https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/olet-sina-sopo-vekotin-robotti-paro-hoivaa-vanhuksia-mutta-mita-tekee-pepper
Innohoiva Robokeskus oy 2018. Tuotteet- Paro Hyljerobotti http://www.innohoiva.fi/tuote/paro-hyljerobotti/
Ruotsalainen Minna 2014. Karvainen kaveri hyväksyy ehdoitta ja innostaa. Sydänliitto. https://sydan.fi/karvainen-kaveri-hyvaksyy-ehdoitta-ja-innostaa/
Sinkkonen Jari 2013. Lapsen yksilökehitys ja suhde eläimiin. Teoksessa Ikäheimo Kaija (toim.). Karvaterapiaa. Eläinavusteinen työskentely Suomessa. Helsinki: Solution Models House.
Kirjoittaja: Jenni Nurmisto työskentelee hoitotyön opettajana Omniassa.
