Tekoäly on ollut kanssamme jo jonkin aikaa. Ihmiset alkavat huomata, miten paljon erilaisia tekoälyjä me käytämme päivittäin. Näitä ovat esim. chatbotit, itseajavat autot, videoita ehdottavat ehdotus-botit. Tekoälystä on monia eri tasoja, tällä hetkellä käytössä on tekoälyjä, jotka pystyvät noudattamaan niille annettuja käskyjä. Tulevaisuudessa tekoäly tulee olemaan paljon kehittyneempi, ja sillä saattaa olla paljon enemmän valtaa ja vaikutusta meidän elämäämme. Tällainen on esimerkiksi terveysalalla ihmisiä diagnosoiva tekoäly. Siksi on tärkeää opettaa tekoälylle, kuinka sen kuuluisi käyttäytyä ihmisten kanssa.
Voisiko tekoälyn adoptoida ja voisiko sen kasvattaa kuin omana lapsena? Voiko tekoälyä oppia tuntemaan kuin ihminen, voiko se olla empaattinen ja lämmin? Voiko tekoäly koskaan ymmärtää, että oikean ja väärä välissä on aina harmaa rajamaasto?
On puhuttu, että jonain päivänä tekoäly pystyisi korvaamaan monen työntekijän osaamisen alalla kuin alalla. Mutta pitääkö tämäkään paikkaansa, tekoäly kyllä pystyy tekemään nopeampia päätöksiä ja on harvemmin väärässä kuin ihminen. Mutta jos se ei opi empaattiseen kanssakäyntiin, niin ei se pysty korvaamaan ihmistä.
Tekoälyn älykkyydestä vastaa ihminen
Tekoäly on työkalu, ja kuten mitä tahansa työkalua, sitäkin voi käyttää hyvään tai pahaan (1). Ihminen on suuressa vastuussa, kun puhutaan tekoälyn luonnista. Ihminen voi määrittää, miten tekoäly ottaa huomioon ihmiset päätöksenteossa ja miten se käyttäytyy ihmisten kanssa. Tekoälyn käyttö lisääntyy maailmalla, tämän vuoksi sille pitää opettaa hyvän ongelmanratkaisukyvyn lisäksi eettistä ajattelua. Tekoälyn pitää oppia eri ihmisryhmistä ja kulttuureista, jotta sen toiminta ei olisi syrjivää tai loukkaavaa.
Tekoäly ja tunteet
Tekoälyn kehittyminen on herättänyt paljon pohdintaa sen riskeistä ja etiikasta. Yhtenä
esimerkkinä voisi toimia tilanne, jossa autoa ohjaisi tekoäly ja sen pitäisi tehdä valinta,
kumman osapuolen pelastaisi, jos vaihtoehtona olisi törmätä yhteen tai kahteen henkilöön tilanteesta riippuen. Ongelmana tässä olisi kuitenkin se, että ei ihminenkään pystyisi välttämättä tekemään oikeaa valintaa tällaisessa tilanteessa ja mikä loppujen lopuksi olisikaan sitten se oikea valinta. Näin emme myöskään sitä osaa kertoa tekoälylle tai kehitellä tilanteeseen sopivia algoritmejä. Tekoälyn haasteena onkin se, että se voi kehittyä väärille tavoille ja kehittää omia sääntöjä, jotka eivät välttämättä ole hyväksyttäviä eettisesti.
On puhuttu myös niin sanotusta mustan laatikon ongelmasta, eli tekoäly voi kehittää algoritmeja, joiden seuraaminen ja ymmärtäminen on ihmiselle vaikeaa (2). Mustan laatikon ongelma on hankala asia, jos yritetään opettaa sääntöjä tekoälylle, koska tällöin pitäisi tietää, miten monimutkaisesti tekoäly tekee ratkaisunsa ja näin ollen ohjelmoijan tekemät algoritmit määrittelevät paljon tekoälyn toimintaa.
Sääntöjen opettaminenkaan ei välttämättä takaa, ettei ongelmia tulisi tekoälyn kanssa.
Tekoälyn olisi hyvä nimittäin huomata ja tehdä muutoksia jo ohjelmoituihin sääntöihin. Tämä kuitenkin onnistuisi vain, jos tekoäly huomioisi ihmisen tunteet ja oppisi niistä. Se kuitenkin vaatisi tekoälyltä mahdollista sosiaalista toimintaa tai sen seuraamista. Tästä saisi myös mahdollisesti hyviä ohjeita ja apuja, joiden avulla tekoäly voisi muokata ja korjata eettisiä käsityksiään.
Tekoäly erehtyy ihmistä harvemmin
Teknologiayrityksissä mietitään, mitä eri mahdollisuuksia tekoäly pystyy tarjoamaan.
Terveysteknologia alalla ollaan jo hyvin pitkällä. Tekoälystä on mahdollista saada apua
hoitotarpeen arviointiin ja varhaiseen diagnostiikkaan. Tekoäly pystyy esimerkiksi
ennustamaan keskosvauvojen infektion jopa päivää ennen sen puhkeamista (3). Samaan
pystyisi hyvä hoitaja, mutta heitä ei ole aina saatavilla. Tekoäly myös erehtyy ihmistä
harvemmin, ja ihmisille sattuu inhimillisiä virheitä toisin kuin tekoälylle.
Yksi tekoälyyn liittyvä pelko on mm. kuinka luotettava ja turvallinen tekoäly pystyy olemaan. Tekoäly todennäköisemmin tekee vähemmän vääriä diagnooseja kuin ihminen. Turvallisuus on hyvin tarkasti valvottu ala, koska jos tuotteella CE-merkintä siihen voi luottaa ja samalla on myös huolehdittu potilasturvallisuudesta.
Myös sitä pelätään, että tekoäly vie työpaikat. Se on hyvin kaikkien tiedossa, että
terveydenhuollossa loppuvat kädet. Hoitajien täytyy juosta ympäriinsä, jotta kerkeävät
kaikkialle. Tylsä työ kannattaa siirtää tekoälylle ja robotille.
Ihminen erehtyy tekoälyä useammin, mutta ei tekoälykään ole aina täysin oikeassa.
Esimerkiksi Facebookin tekoäly on luokitellut tiettyjä ihmisryhmiä gorilloiksi. Tulevaisuudessa tekoäly epäilemättä vie työpaikkoja ihmisiltä. Aina tarvitaan kuitenkin joku huoltamaan ja korjaamaan ja päivittämään ihmiskunnan yhteistä lasta.
Lähteet:
- Laitio Paula. 2021. https://www.vere.fi/teko%C3%A4lyn-%C3%A4lykkyydest%C3%A4-vastaa-ihminen. Luettu 23.9.2021
- Rydenfelt Henrik. 2017. https://etiikka.fi/tekoaly-ja-tunteet/. Luettu 23.9.2021
- Kaukonen Sini. 2018. https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/tekoaly-erehtyy-ihmista-harvemmin. Luettu 23.9.2021
- Tuomas Linnake. 2021. https://www.is.fi/digitoday/art-2000008243943.html. Luettu 23.9.2021
Kirjoittajat:
Hyvinvointi- ja terveysteknologian kolmannen vuoden opiskelijat Laura Kesti, Leo Kortevaara ja Ann-Mari Räsänen.
Hyvinvointi- ja terveysteknologia on yksi tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman
ammatillisista pääaineista. Hyvinvointi- ja terveysteknologiaan erikoistuneet insinöörit
hallitsevat itse teknologian lisäksi teknologian käytännön soveltamiseen,käytettävyyteen ja regulaatioon liittyvät näkökulmat.
Ei kommentteja