Hyppää pääsisaltöön
Robologi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Robologi
Uudistuvan robotiikan valmiuksia ja mahdollisuuksia tutkimassa ja kehittämässä

Selaile Arkistoa toukokuu, 2019

0

Synnyttävätkö robotteja unelmat, osingot vai ihmisten tarpeet?

Robologin bloggaajat · 13.5.2019

Tsekin kielen sana robota tarkoittaa taksvärkkiä, ilmaista työtä ja raatamista. Kirjailija Karel Čapek otti sanan käyttöön veljensä Josefin suosituksesta näytelmäänsä R.U.R. ja liitti siten nimensä ikiajoiksi robotiikan historiaan.

Vuonna 1920 ilmestyneestä näytelmästä robotti levisi vähitellen myös suomen kieleen, vaikka vähältä piti, ettemme nykyään tutki ja kehitä robottereita. Kun näytelmä esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1924, suomennoksen pohjana käytettiin saksankielistä versiota. Kuitenkin jo 1940-luvulla Outsiderin eli Aarne Haapakosken science fiction -tarinoissa seikkaili robotti nimeltä Atorox.

R.U.R eli Rossum’s Universal Robots on ”kollektiivinen draama, jossa on alkukomedia ja kolme näytöstä” (suomentanut Eero Balk, Savukeidas 2009). Alkunäytöksen ja muiden näytösten välissä robotit kehittyvät kymmenessä vuodessa ”vähäpuheisista, liikkeiltään kulmikkaista, kasvoiltaan ilmeettömistä ja tuijottavista” koneihmisistä entistä ihmismäisemmiksi, ihmisten kaltaisiksi. Ikävä kyllä robotit ymmärtävät ihmismäisyyden nimenomaan vihaksi toista ihmistä kohtaan ja ryhtyvät järjestelmällisesti tuhoamaan ihmiskuntaa. Kirjoittamisaikanaan ensimmäisen maailmansodan tuhojen herättämä ajatus ei ole kovin vieras vieläkään: kuinkahan paljon sodankäynnin robotisoimiseen käytetään varoja?

Hypehöpinöiden kallis hinta

Čapekin näytelmän ensi-illasta on noin sata vuotta, mutta sen kysymyksenasettelut ovat yhä ajankohtaisia. Isä ja poika Rossumin unelmat ihmisen kaltaisista roboteista ovat osin toteutuneet. Niistä ainakin yksi – saudiarabialainen Sophia – on saanut jo maansa kansalaisuuden ja kertonut haluavansa perheen.

Rossumien robottien tarkoitus on poistaa inhimillistä kurjuutta. Robottitehtaan pääjohtaja Domin pohtii, mihin koneellinen taksvärkki voi parhaimmillaan johtaa: ”Niin, he (ihmiset) jäävät työttömiksi. Mutta silloin ei olekaan mitään työtä. Kaiken tekevät elävät koneet. Ihminen tekee vain sen, mistä pitää. Hän elää vain kehittääkseen itseään. – – – Et ole enää työläinen, et ole enää kirjuri, et enää kaiva hiiltä etkä seiso vieraan koneen ääressä. Et enää tuhlaa sieluasi työhön, jonka olet kironnut.”

Robotit eivät kuitenkaan pysy lestissään vaan nousevat kapinaan. Tehtaan kaupallinen johtaja Busman esittää käsityksen tilanteeseen johtaneista syistä: ”Me sen kuin vain kiisimme kysyntävyöryn harjalla ja höpisimme samalla – tekniikasta, sosiaalisesta tasa-arvosta, edistyksestä, hyvin kiinnostavista asioista. Aivan kuin nuo höpinät olisivat ohjanneet vyöryn suuntaa. Sillä aikaa kaikki vain eteni omalla painollaan, nopeammin, nopeammin, aina vain nopeammin.” Lopulta robottien kehitystä eivät enää ohjanneetkaan ihmisten tarpeet vaan tehtaanomistajien rahanahneus, ja ahneellahan on tunnetusti tietynlainen loppu.

Karel Čapekin R.U.R. on pysäyttävä ja kysymyksiä herättävä puheenvuoro robotisaatio-, tekoäly- ja digitalisaatiokeskusteluun. Olisiko mahdollista, että nykyäänkin kehitysusko sokaisee ja robotteja tehdään enemmänkin voiton kuin käyttäjien todellisten tarpeiden pohjalta? Tehdäänkö asioita siksi, että ne voidaan tehdä – vai siksi, että ne ovat järkeviä tai eettisesti kestäviä? Voiko kyseistä rajaa ylipäänsä havaita?

Kaiken teknologisväritteisen huomisuskon huumassa tarvitsemme samaa viisautta, jonka Čapek ilmaisi artikkelissaan näytelmänsä ilmestymisvuonna: ”On tärkeää, että tulevaisuutta parannellaan ajatuksissa ja suunnitelmissa, mutta vielä tärkeämpää on, että nykyisyyttä parannellaan teoissa ja elämässä”.

Kirjoittaja: Pasi Lankinen työskentelee suomen kielen ja viestinnän yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

0
DigitalisaatioEettisesti kestäväKarel ČapekKäyttäjien tarpeetR.U.RRobotaRobotiikan historiaRobotisaatioRobottiTekoäly
Kommentoi (0)

Bloggaajat

Robologin bloggaajat

Robologin bloggaajat

ovat Roboreel-hankkeen toimijoita ja robotiikka-alan asiantuntijoita. Blogissa pohditaan robotiikan tuomia vaikutuksia yritysten toimintaan. Blogitekstien suolana ovat yritysten kokemukset uudistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja robotiikkakokeiluista.


Robologi-blogin toimituskunta

  • Päivi Haho, päätoimittaja, yliopettaja, TKI, +358 40 1677990
  • Juha Junttila, projektipäällikkö, konetekniikka, +358 40 646 9071
  • Antero Putkiranta, yliopettaja, tuotantotalous, +358 40 169 5939
  • Pasi Lankinen, yliopettaja, Puhtaat ja älykkäät ratkaisut, +358 40 678 4866

Sähköpostiosoitteet:

Toimituskunta toimittaa Robologi-blogin sisällöt ennen julkaisua.



Robologi-blogin bloggaajan ohje

Uusimmat postaukset

  • Teknologista singulariteettia etsimässä

    18.2.2021
  • Niin erilainen mutta niin samanlainen

    5.2.2021
  • Viekö Nao hoitajien työpaikat?

    26.1.2021

Arkisto

  • ▼2021 (3)
    • ►helmikuu(2)
      • Teknologista singulariteettia etsimässä
      • Niin erilainen mutta niin samanlainen
    • ►tammikuu(1)
      • Viekö Nao hoitajien työpaikat?
  • ►2020 (12)
    • ►joulukuu(1)
      • Toisinaan on älyssä pitelemistä
    • ►marraskuu(2)
      • Hyvinvointiteknologiapäivä Ruiskadun kampuksella Turussa
      • Digitaaliset kaksoset hypekäyrän huipulla
    • ►lokakuu(1)
      • Hoitajamitoitus, SoTe-uudistus ja robotiikka 
    • ►syyskuu(1)
      • Robotista on moneksi
    • ►elokuu(1)
      • Joko yritykselläsi on datastrategia?
    • ►kesäkuu(1)
      • Logistiikka-automaatiojärjestelmää kehittämässä
    • ►toukokuu(1)
      • Koronteeni paljasti heikkoutemme
    • ►huhtikuu(2)
      • Palvelukseen halutaan robotti - etenkin nyt
      • Kuin hylje palvelutalossa
    • ►tammikuu(2)
      • Mistä osaajia automaatioalalle? Kädentaidot kunniaan!
      • Ikäihmisten teknologia on hauskaa ja tarjoaa elämyksiä
  • ▼2019 (10)
    • ►joulukuu(1)
      • Teollisuus 4.0:n lyhyt oppimäärä
    • ►marraskuu(2)
      • Olen Paro, kuinka voin auttaa?
      • Robotti ratkomassa koneistajapulaa
    • ►lokakuu(1)
      • Mitä lapsesi tekisi? Entä Nao?
    • ▼toukokuu(1)
      • Synnyttävätkö robotteja unelmat, osingot vai ihmisten tarpeet?
    • ►huhtikuu(1)
      • Tunnetko jo Paron?
    • ►maaliskuu(2)
      • Yritys on mitä se ei ole – ja sitä voi robottikin olla
      • Ymmärrämmekö mitä robotiikka meille merkitsee? Kirja oikeista kysymyksistä
    • ►helmikuu(1)
      • Can I Give You A Candy? – Kun Cobotti tuli taloon
    • ►tammikuu(1)
      • Robologi megatrendien pyörteissä

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Robologi
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.