Terveydenhuollon avustajaroboteista kaavaillaan tulevaisuudessa hoitajapulan ratkaisijoita, vanhusten piristäjiä ja liikuntarajoitteisten uusia jäseniä. Robottien yleistymisen esteenä on ollut vaikeus saada niistä yhtä monipuolisia ja taitavia kuin ihmishoitajat. Kuitenkin myös yksinkertaisemmista avustajaroboteista voi olla suuri apu potilaan itsenäisyyden säilymisen ja arjen sujumisen kannalta. Tulevaisuuden terveydenhuollossa tulemme kulkemaan vääjäämättä kohti teknologisesti kehittyneempää suuntaa, jossa tekoälyä ja robotiikkaa hyödynnetään yhä enenevissä määrin.
Avustajarobottien kehitystyössä pyrkimykset ovat jalot ja usko robottien tuomaan autuuteen on kova. Kehitystyön tiimellyksessä saattaa kuitenkin unohtua yksi tärkeä seikka, nimittäin kyberturvallisuus. Miksi kyberturvallisuus sitten tulisi nostaa prioriteetiksi avustajarobotteja suunniteltaessa? Otetaan esimerkiksi Robotemi Globalin kehittämä avustajarobotti Temi. Temi on terveydenhuollon käyttöön soveltuva erilaisia sensoreita, tekoälyä, koneoppimista ja ääniohjausta hyödyntävä robotti. Temissä havaittiin haavoittuvuuksia, jotka mahdollistivat videopuheluiden vakoilun, puheluiden salakuuntelun ja jopa robotin etäohjauksen ilman käyttäjän tunnistusta.(2) Kuinka moni olisi valmis ottamaan tällaisen robotin kotiinsa, tietäen että se on altis kyberhyökkäyksille?
Tavallisten ihmisten kiinnostus kyberturvallisuutta kohtaan vaihtelee ja monet asennoituvat “ei minulla ole mitään salattavaa” -ajattelutapaan. Toiset taas kiristävät foliohattuaan aina tiukemmalle tällaisten tapausten tullessa ilmi ja kieltäytyvät kaikesta uudesta teknologiasta. Mutta entäpä jos avustajarobotti onkin käytössä terveydenhuollon yksikössä, jossa se voi kohdata satoja potilaita päivittäin? Tällöin robottiin kohdistuva kyberhyökkäys on laajuudeltaan paljon suurempi ja voi saada huomattavasti enemmän vahinkoa aikaan. Kuka kantaa vastuun näiden robottien turvallisuudesta?
Avustajarobottien turvallisuus vanhusten hoidossa
Kuvitellaan skenaario, jossa avustajarobotti on vanhuksen kotona. Tällainen on varsin yleistä jo nykypäivänä, mutta erona tulevaisuuden robotteihin on se, että ne toimivat usein hoitohenkilökunnan apulaisena sen sijaan, että ne toimisivat yksittäin hoitotehtävissä. (3)
Nykyajan avustajaroboteilla on rajoituksia siinä, minkälaisia liikkeitä ne pystyvät tekemään. Jotkin niistä eivät edes kykene ottamaan kiinni mistään. Tulevaisuudessa jo olemassa olevia malleja luultavasti kehitetään yhä enemmän ihmismäisiksi ulkonäöltään. Tähän on syynä sekä robotin liikkumisen ja toiminnallisuuden että myös luotettavuuden parantuminen. Erään tutkimuksen mukaan ihmiset ottivat jumppaohjeita vastaan suuremmalla motivaatiolla jokseenkin ihmismäiseltä robotilta, kuin ruudulla olevalta tekstiltä. (3)
Nämä asiat mielessä pitäen minkälaisia riskejä tulevaisuuden avustajaroboteilla voisi sitten olla? Vanhuksen kotona yksinään olevia etäyhteydellä kaapattuja robotteja voitaisiin käyttää esimerkiksi varastamiseen. Robotin ominaisuuksista riippuen voitaisiin varastaa joko suoraan rahaa vanhusten kotoa, tai mikäli robotti on suunniteltu tarkkailemaan ympäristöään esimerkiksi kameran avulla, voivat myös luottokorttitiedot päätyä vääriin käsiin. Myös identiteettivarkaus on riskinä tulevaisuudessa, kun robotit pystyvät havainnoimaa ympäristöään. Kyberrikollisuuden lisääntyessä vanhusten tulee olla paljon paremmin tietoisia nykytekniikasta. Robotiikan lisääminen vanhusten hoitoon saattaa aiheuttaa heille enemmän haittaa kuin hyötyä. Yksi idea voisi olla, että robotteja käytettäisiin ainoastaan sellaisten vanhusten hoidossa, jotka ymmärtävät kyseisen robotin vaarat. Tällöin hoitohenkilökunta voisi keskittyä sellaisten vanhusten hoitoon, jotka eivät tiedä tekniikasta mitään.
Valmius tulevaisuuteen
On luonnollista olettaa, että avustajarobottien yleistyessä näiden laitteiden tietoturvaa
koskevat vaatimukset ja säädökset kehitettäisiin vastaamaan teknologisen kehityksen
mukanaan tuomia uusia uhkia. Kuitenkin esimerkiksi Vastaamoon kohdistuneen tietomurron jälkeen on julkisuudessa herännyt kysymyksiä terveydenhuollon digitalisoitumisen haittapuolista ja siitä kuinka näihin ongelmiin on varauduttu(5). Vastaavia tapauksia on Suomessa olleet myös esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin 2015(7), HUS:iin 2016(6) ja Turun yliopistolliseen keskussairaalaan 2017(8) kohdistuneet kiristyshaittaohjelma-hyökkäykset, jotka koskettivat kymmeniä tuhansia tiedostoja potilastietojärjestelmien tietokannassa tai häiritsivät useita sairaalan lääkintälaitteita ja niihin liittyviä tietokoneita.
Jopa kotitalouksien puolella erilaisia älykkäitä tietoverkkoon kytkettyjä kodinkoneita on jo käytetty osana palvelunestohyökkäystä, lähettämään roskapostia tai kuuntelemaan
käyttäjiään heidän tietämättään.(4) Tällaiset laitteet ovat kuitenkin huomattavasti
yksinkertaisempia kuin tekoälyn ohjaama avustajarobotti, eivätkä siis aiheuta niiden
käyttäjälle kovin suuria vaaroja. Kodin avustajarobotit ovat tällä hetkellä myöskin niin
harvinaisia, että niihin ei ole välttämättä vielä syytä kehittää keinoja murtautua. Kuitenkin älylaitteiden määrän kasvaessa, kasvaa myös niiden tietomurtoriski ja kyseisten laitteiden monimutkaistuessa on laitteiden valmistajien varauduttava yhä monimutkaisempiin tietoturvauhkiin. Tämä myös edellyttää tehokasta ja nopeaa toimintaa lainsäädännön ja valvovien viranomaisten puolelta, jotta näiden laitteiden valmistajilta pystytään vaatimaan asianmukaista suhtautumista kyseisiin ongelmiin ja niiden ennakointiin.
On vaikea sanoa mikä määrä laitteen kehitykseen käytettävästä rahasta olisi valmistajan
syytä sijoittaa tietoturvaan tai minkälaisia vaatimuksia lainsäädännön puolelta olisi yrityksille syytä esittää, kun kaikkia näiden laitteiden mahdollistamia uusia uhkia ei välttämättä edes voida ennustaa. Erinnäisten hyökkäysten tullessa julki on helppo kritisoida toimien tehottomuutta ja olla valmis heittämään näiden teknologioiden mahdollisuudet pois liian riskialttiina toteuttaa. Ehkä onkin hyvä muistaa, ettei ajatus avustajarobotin roolista tärkeänä ja turvallisena vanhushoidon apuvälineenä tai yhtä olennaisen kodinkoneena kuin jääkaappi nykyään, ole mahdoton. On kuitenkin selvää, että tämän tilanteen saavuttamiseksi on kuljettava vielä pitkä matka.
Lähteet:
- Seppälä Antti. Robottien piti poistaa ikäihmisten hoitajapula ajat sitten – Tutkija: ”Lakattaisiinko toistelemasta, että niillä ratkaistaan hoivantarpeet”. 27.5.2020. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11370380
- Osborne Charlie. Black Hat: Hackers can remotely hijack enterprise, healthcare Temirobots. 6.8.2020. ZDNet. https://www.zdnet.com/article/black-hat-healthcare-senior-living-temi-robots-can-be-hijacked-remotely-by-hackers/
- Särkikoski, Tuomo; Turja, Tuuli; Parviainen, Jaana. Robotin hoiviin? — Yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmia palvelurobotiikkaan. 2020.
- Rauhala Terhi. Älykoti tarjoaa turvaa, vapautta ja itsenäisyyttä. 25.10.2019. Avain. https://www.avainlehti.fi/alykoti-tarjoaa-turvaa-vapautta-ja-itsenaisyytta/
- Tuomisto Emmi. Terveydenhuollon tietoturva vaatii petraamista – Kustannukset nousevat myös varmasti. 21.12.2020. Mediuutiset. https://www.mediuutiset.fi/uutiset/terveydenhuollon-tietoturva-vaatii-petraamista-kustannukset-nousevat-myos-varmasti/ad89706d-e86f-4bfc-beed-0ca6dbe3306f
- Juha Rissanen, Verkkorikolliset tunkeutuvat sairaalan verkkoon, lukitsevat tiedostoja ja vaativat rahaa – Ovatko tietoni turvassa? 29.5.2016 https://yle.fi/uutiset/3-8904018
- Tietokonevirus torjuttu sairaanhoitopiirin tietoverkossa, 11.3.2015, muokattu 29.12.2015 https://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-tiedotteet-viestinta/tiedotteet/Sivut/tietokonevirus-torjuttu.aspx
- Tuomas keränen, WannaCry-haittaohjelma löytyi TYKS:sta https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/wannacry-haittaohjelma-loytyi-tyks-sta/
- Kuvalähde Piqsels, vapaan käyttölisenssin kuva https://www.piqsels.com/en/search?q=robot
Kirjoittajat:
Hyvinvointi- ja terveysteknologian kolmannen vuoden opiskelijat Aku Korhonen, Ella Lonka ja Joel Saarinen.
Hyvinvointi- ja terveysteknologia on yksi tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman ammatillisista pääaineista.
Ei kommentteja