Tekoälyn perusasioiden ymmärrys kuuluu jokaisen tulosvastuullista työtä tekevän henkilön osaamisvaatimuksiin, kirjoittaa Antti Merilehto teoksessaan Tekoäly. Matkaopas johtajille (Alma Talent 2018). Tekoälyn kehitys kiihtyy, ja uusia sovelluksia syntyy kuin sieniä sateella. Niinpä Merilehdon mukaan olisi viimeistään nyt syytä opetella konttaamaan, jos aikoo kahden vuoden kuluttua olla niiden yritysten joukossa, jotka juoksevat tekoälyn avulla muita nopeammin. Tämä suositus on tehty siis jo kaksi vuotta sitten.
Merilehdon teos on napakka ja sujuva opastus tekoälykkyyden perusteisiin: algoritmeihin, koneoppimiseen, neuroverkkoihin ja syväoppimiseen. Teoreettisen pikakurssin lisäksi tarjolla on useita käytännön esimerkkejä. Jokainen on törmännyt tekoälyyn tehdessään Googlen tiedonhakuja, valitessaan suosituksia Spotifyn soittolistoilta tai tutustuessaan Facebookin esille nostamiin mainoksiin.
Tekoälyn apua käytetään jo pörssiuutisten kirjoittamisessa, yritysten rekrytoinnissa, sairauksien diagnosoinnissa ja vakuutuspäätöksissä. Ovatpa jotkin yritykset valinneet tekoälyn johtoryhmänsä jäseneksi toimintaa analyysoimaan. Merilehto tietää kertoa myös älykipsistä, terapiaa antavasta chatbotista ja kuulokkeista, jotka kääntävät 40:ää kieltä lähes reaaliaikaisesti.
Halukkaat voivat teoksen luettuaan hakeutua lisätiedon pariin esimerkiksi Tekesin luomille alustataloussivuille tai Helsingin yliopiston ja Reaktorin ilmaiselle tekoälykurssille. Merilehdon kirjalla on myös oma lisämateriaalisivusto.
Uudenlaista asiakaskokemusta etsimässä
Paljon on vielä kehitettävää ja keksittävää. Jokainen yritys on erilainen, ja tavoitteena on selvittää, miten juuri se voisi hyödyntää tekoälyä. Minkälaista dataa toiminnan ydinprosesseista kerätään, jotta osan toistuvista rutiinivaiheista voisi siirtää koneoppimisen avulla ihmisen vastuulta tekoälyn hoitamaksi? Tätä Merilehto kutsuu datastrategiaksi.
Muutosten jälkeen tekoälylle jää työtehtävien operatiivinen tehokkuus, luoville ja empatiakykyisille ihmisille tunnetason vaikuttavuus. Yhdistelmänä syntyy uudenlainen asiakaskokemus, joka voi muuttaa yrityksen toiminnan ja kilpailukyvyn pysyvästi. Merilehdon johtajille suunnattu matkaopas auttaa oivaltamaan datan keräämisen ja koneoppimisen merkityksen liiketoiminnassa. Aiheeseen liittyvä yhteinen kieli ja jaettu ymmärrys helpottavat tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa.
RoboReel kulkee rinnalla
Seuraavat askelet datastrategian luomiseksi on jokaisen yrityksen otettava itse – mutta onneksi niitä ei tarvitse ottaa yksin vaan vaikkapa RoboReel-hankkeen avustuksella. RoboReel tukee yritysten johtoa ja työntekijöitä jalostamaan dataa sellaiseksi tiedoksi, jonka pohjalta tulevaisuuden visiointi ja siihen perustuva päätöksenteko tulee mahdolliseksi. Valinnat riippuvat yrityksen koosta, asiakkaiden tarpeista, nykyisestä osaamisesta ja käytössä olevista resursseista.
Yrityksen datastrategian puuttumiselle ei Merilehdon mukaan ole enää olemassa mitään pätevää syytä. Roboreel-hankkeen kokemukset osoittavat, että näin todellakin on. Konttausasennossa ei kannata odotella lähtölaukausta vaan nousta juoksuasentoon mahdollisimman pian.
Kirjoittaja: Pasi Lankinen työskentelee suomen kielen ja viestinnän yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
