Aika tunnistaa ilmiö ja sen pysyvä luonne!
Kiusaaminen, ahdistelu ja häirintä kouluissa ovat valitettavia ilmiöitä oppilaitoksissa lasten ja nuorten keskuudessa. Kuinka osaamme siihen puuttua ja mitkä ovat keinot, joilla teemme näkyväksi myös aikuisten lapsiin ja nuoriin kohdentavan kiusaamisen, ahdistelun ja häirinnän? Viime joulukuussa MTVuutiset.fi (1) uutisoi uusimmasta vuoden 2022 THL:n kouluterveyskyselystä (2), jossa tuhannet yläasteikäiset vastaajat kertoivat opettajan tai muun koulun aikuisen kiusaavan heitä vähintään kerran viikossa. Asiaa kysyttiin kouluterveyskyselyssä ensimmäistä kertaa. Jutussa Finlandia-palkittu Iida Rauma esitti oman näkemyksensä kiusaamisasiaan, josta hän on kirjoittanut palkitussa kirjassaan Hävitys (3). Kirja kertoo Rauman omista lapsuuden kokemuksista, jossa koulussa tapahtuvassa henkisen ja fyysisen väkivallan teoissa keskeinen kaltoinkohtelija on opettaja. Kohti häirintävapaata yhteiskuntaa – matalalla kynnyksellä? Ei ole kohtuutonta vaatia, että kiusaamistilanteisiin puututaan. Mutta puuttumisen muodot voivat olla vaikeita hahmottaa aikuisen näkökulmasta. Vaikka me kaikki olemme olleet lapsia ja nuoria, miten onkin niin vaikeaa tietää tai ymmärtää, minkälaista apua ja tukea nuori haluaa tilanteessa, jossa on joutunut kokemaan kiusaamista, ahdistelua tai häirintää. Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omalla ainutlaatuisella tavallaan. Kiusaamisella on havaittu olevan yhteys esimerkiksi nuoren matalaan osallisuuden kokemukseen (4). THL:n tekemästä kouluterveyskyselystä selvisi, että noin joka viides yläastelainen on kokenut kiusaamista aikuisen taholta koulussa (2). Helsingin kaupungin valtuustoaloitteessa keväällä 2021 esitettiin kaupungin oman häirintäyhteyskanavan perustamisesta nuorille (5). Häirintäyhteyskanavan kuvattiin olevan uudenlainen yhteydenottotapa nuorille, jotka kokevat häirintää, ahdistelua tai kiusaamista. Aloitteessa todettiin, että kynnys ottaa em. asioita esiin koulussa voi olla liian korkea, erityisesti silloin kun väärintekijä on aikuinen. Aloitteessa esitetyllä Häirintäyhteyskanavalla toimisi aloitteen ehdotelman mukaan häirintäyhteyshenkilö, jonka vastuulla olisi viedä nuoren asiaa eteenpäin niille tahoille, jotka auttavat nuorta ko. vaikeuksien ratkomisessa. Häirintäyhteyskanava toimisi matalan kynnyksen palveluna ahdistelua ja häirintää kokeneille nuorille. Kiusaamisella on edelleen monia näyttämöitä. Nuoret kokevat kiusaamista, ahdistelua ja häirintää netissä ja kasvokkain. Koulumatka, TikTok, bussipysäkki tai pikaviestisovellus WhatsApp voivat olla tilanteita ja paikkoja, joissa henkinen tai fyysinen väkivalta näyttäytyy. Tilanteet saattavat olla aikuisille ohimeneviä, huomaamattomiakin tilanteita, jotka kuitenkin jättävät suuret haavat nuorten elämään. Kiusaaminen, häirintä ja ahdistelu ovat sitkeitä ilmiöitä Helsingin kaupungin valtuustoaloite Häirintäkanavan perustamisesta nuorille oli ajateltu keinoksi saada niiden ääni kuuluville, jotka tätä ilmiötä joutuvat kokemaan. Asiasta lisää kiinnostuneet voivat lukea kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunnon kaupunginhallitukselle esiteltyyn aloitteeseen seuraavan linkin takaa: Asiat | Päätökset | Helsingin kaupunki Tunnetko sinä seuraavat nettisivut, joiden kautta kiusaamiseen voi saada apua, tukea ja tietoa? Rikosuhripäivystyksellä on oma RIKUchat (rikosuhripäivystys, www.riku.fi)), jossa voi kysyä ohjeistusta rikosuhriasioista MLL ylläpitää omaa Apua ja tukea - Nuorten netti- palvelua (www.nuortennetti.fi), jossa on monenlaista tietoa ja apua nuorille mm. chat- ja puhelinpalveluja nuorille missä tahansa asiassa. Opetushallitus jakaa nettisivuillaan tietoa kiusaamisesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä (oph.fi), mutta kohdentaa ne sivuston luonteen mukaisesti aikuisille (6). Kirjoittaja Matleena Hanhisalo, YAMK-opiskelija, joka viettää hyvin ansaittua opintovapaata Helsingin kaupungin lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä. Lähteet Nämä ovat Finlandia-voittajan keinot koulukiusaamisen kitkemiseksi - MTVuutiset.fi Helenius, J. & Kivimäki, H. & Hietanen-Peltola, M. Työpaperi 54/2022. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaiden kokemuksia kouluarjesta. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (julkari.fi) Rauma, I 2022. Hävitys. Tapauskertomus. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala. Virrankari, L. & Leemann, L. & Kivimäki, H. 2020. Osallisuuden kokemus ja koulukiusaaminen: Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 35/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsingin kaupunginvaltuuston päätösasiakirja 21/24.11.2021. (hel.fi) Tunnetko vastuusi - Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen kuuluu jokaiselle aikuiselle | Opetushallitus (oph.fi)
Hyvinvointia ja terveyttä monimuotoisesta luonnosta
Helsingissä tehtiin viime vuonna valtuustoaloite lasten luontokosketuksen lisäämisestä varhaiskasvatuksessa. Sen mukaan Helsingin kaupungin tulisi selvittää, millä tavoin varhaiskasvatusikäisten lasten päivittäistä kosketusta monipuolisen luonnon mikrobistoon voitaisiin lisätä. (1) Mielenkiintoista onkin, voisimmeko vaikuttaa pienillä muutoksilla merkittävästi lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin? Kautta aikojen ihmiset ovat olleet luonnon kanssa tekemisissä. Olemme liikkuneet luonnossa, hankkineet ruokaa luonnosta, hakeneet sieltä rauhaa ja hyvää oloa. Ajattelen ihmisen hakeutuvan luontaisesti sinne, missä on hyvä olla, ja tekevän asioita, jotka tuottavat iloa ja hyvinvointia. Metsä ja luonto ovat Suomessa lähellä ja sinne me hakeudumme. Viime vuosina aihe on alkanut kiinnostaa myös tutkijoita ja olemme saaneet tieteellistä tietoa metsän ja luonnon vaikutuksista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Millaisia vaikutuksia luonnolla on? Metsällä tiedetään olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Luonnossa oleilun hyödyt koostuvat monesta tekijästä. Luonnossa oleilun tiedetään vaikuttavan psyykkiseen hyvinvointiin ja palautumiseen. Luonnossa oleskelu tukee myös fyysistä liikkumista. (2) Usein olemme arjessamme paljon melun ja vaatimusten keskellä. Istuessani sammaloituneelle kivelle metsään, jonka hiljaisuuden rikkoo vain linnun laulu, tuulen humina tai läheisen meren kohina, tunnen rauhoittuvani. Hengitykseni hidastuu ja ajatukseni kääntyvät positiivisiksi. Jo muutama minuutti saa kuormittuneisuuttani vähennettyä. Psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi on saatu tietoa myös monimuotoisen luonnon mikrobien positiivisista vaikutuksista terveyteemme. Tutkimukset ovat osoittaneet luonnon monimuotoisuuden vähentävän lasten riskiä sairastua astmaan ja allergisiin sairauksiin. Luonnon terveysvaikutuksia voidaan perustella myös luonnon stressiä, verenpainetta ja sykettä hillitsevillä vaikutuksilla. Mikrobien vaikutusta lapsien terveyteen on tutkittu hiljattain myös Suomessa varhaiskasvatusympäristössä. Tutkimuksessa metsänpohjaa tuotiin päiväkotiin. Jo kuukaudessa voitiin havaita vaikutuksia, jotka tasapainottivat lasten immuunijärjestelmää. (3) Osa luonnossa oleilun vaikutuksista lapsiin on havaittavissa välittömästi, kun toimin lasten kanssa luontoympäristössä. Metsässä emme tarvitse leluja, vaan leikit syntyvät luonnon innoittamina ja luonnon materiaaleista. Metsässä lapset tutkivat ja oppivat havainnoimalla, motoriikka kehittyy luonnossa liikkuen, lapset pysähtyvät hetkeen ylimääräisten aistiärsykkeiden vähentyessä. Menen lapsiryhmän kanssa metsään mahdollisimman usein, koska kaikki viihtyvät ja hyötyvät. Pienillä keinoilla hyvinvointia luonnosta Voimme lisätä siis omaa sekä lastemme hyvinvointia pitämällä luonnon ja luonnossa oleilun osana arkeamme. Nyt on hyvä hetki kokeilla luonnon voimaa ja mennä hetkeksi lähiluontoon hengittelemään. Luonnossa oleilu on ilmaista ja näin ollen kaikille mahdollinen tapa lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Meillä on varmasti halutessamme lukuisia keinoja lisätä ihmisten kosketusta monimuotoiseen luontoon. Päiväkotien ja työpaikkojen pihat voitaisiin betonin ja turvahiekan sijaan täyttää kuntalla ja kasvillisuudella. Varhaiskasvatuksessa voidaan myös lisätä luontokosketusta retkeilemällä luonnossa ja muodostaa lapsille ja nuorille jo varhaisessa vaiheessa syvä luontoyhteys. Tätä kautta voimme lisätä myös halua huolehtia ympäristöstä ja elää ekologisesti. Suomessa on paljon metsää ja luontoa, myös suurissa kaupungeissa. On meistä itsestämme kiinni osaammeko tulevaisuudessa hyödyntää monimuotoista luontoa osana terveyden ja hyvinvoinnin lisäämistä tutkittuun tietoon pohjaten. Helsingissä on hyväksytty huhtikuussa 2021 toistamiseen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma, LUMO-ohjelma (4). Tämän kaltaisilla toimilla voimme turvata monimuotoisen luonnon säilymisen osana elämäämme. Kirjoittaja Jutta Holmberg, äiti, sosionomi ja metsämörriohjaaja sekä YAMK-tutkinnon opiskelija. Työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana ryhmässä, jonka toiminta painottuu luonnossa liikkumiseen. Pitää luontoa loistavana oppimis- ja toimintaympäristönä. Vapaa ajalla nauttii ulkoilusta perheen kanssa ja rauhoittuu metsässä ja veden äärellä. Haaveilee talviuintiharrastuksen aloittamisesta. Lähteet Emma Kari ym. Valtuustoaloite 24.8.2022 lasten luontokosketuksen lisäämisestä varhaiskasvatuksessa (hel.fi) Viitattu 4.12.2022. Tyrväinen, Liisa & Lanki, Timo & Sipilä, Raija & Komulainen, Jorma 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 4.12.2022. Aivelo, Tuomas & Lehtimäki, Jenny 2021. Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä. Lääketieteellinen aikakausilehti Duodecim. Viitattu 4.12.2022. Kaupunkiympäristölautakunta 2021. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021-2028. Viitattu 14.12.2022.
Turvallisessa yhteistyösuhteessa päihderiippuvainen vanhempi oppii tunnetaitoja
Päihteidenkäyttö voi olla keino säädellä erilaisia tunnetiloja. Onnistunut ja tuloksellinen vauvalähtöinen päihdekuntoutus vahvistaa vanhemman tunnetaitojen oppimista ja tunteiden säätelykeinoja ilman päihteitä. Kotimaista tutkimusta perhepäihdekuntoutuksessa olevien vanhempien kuntoutumisesta (1) sekä vanhempien kokemuksista hyvinvoinnin muutoksesta kuntoutuksen aikana on niukasti (2). Opinnäytetyössäni haastattelin kahdeksaa Helsingin ensikodin vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen päättänyttä vanhempaa. Tavoitteena oli tarkastella vanhempien kokemusta hyvinvoinnissa tapahtuvasta muutoksesta kuntoutuksen aikana sekä yhteistyösuhteen merkitystä muutokseen. Haastattelujen pohjana toimivat Helsingin ensikodissa käytössä olevat palautetietoisen hoidon (Feedback-Informed Treatment, FIT) keskustelutyökalut, oman hyvinvoinnin arvio (The Outcome Rating Scale, ORS) ja yhteistyösuhteen arvio (Group Session Rating Scale, GSRS). Hyvinvoinnissa tapahtuva muutos Pohjoismainen hyvinvointitutkimus pohjautuu Allardtin (1976) käsitykseen hyvinvoinnista (3). Allardt jaottelee hyvinvoinnin käsitteen kolmeen ulottuvuuteen: elintaso (having), yhteisyyssuhteet (loving) ja itsensä toteuttaminen (being). Hyvinvointi tarkoittaa tarpeiden tyydyttymistä ja niiden tyydyttämättä jättäminen merkitsee hyvinvointivajetta. (4) Päihderiippuvuus määritellään hyvinvointiongelmaksi, koska päihderiippuvuus aiheuttaa yksilölle ja hänen läheisilleen kärsimystä ja haittaa (5). Opinnäytetyön tulokset vahvistavat hyvinvoinnin kokemuksen moniulotteisuuden ja Allardtin näkemyksen siitä, että hyvinvointi tulee jakaa eri osatekijöihin ja joita yhtä aikaa tarkastelemalla voi ymmärtää hyvinvoinnin kokonaisuuden muutoksen (6). Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että vanhempien hyvinvointi vahvistui seuraavilla tavoilla päihdekuntoutuksen aikana: oppimalla tunnetaitoja huolehtimalla itsestään asettamalla rajoja vahvistamalla vuorovaikutustaitoja saamalla yhteyden kokemuksen muihin toimimalla yhteiskunnan jäsenenä huolehtimalla yhteiskunnallisista asioista. Haastateltavien vastauksissa korostuivat tunnetaitojen oppimiseen liittyvä hyvinvoinnin muutos sekä yhteyden kokemus eri läheissuhteissa. Haastateltaville tunnetaidot tarkoittivat tunteiden tunnistamista ja sanoittamista, tunteiden kehoyhteyden ymmärtämistä, itsearvostuksen lisääntymistä sekä tunnetilojen säätelykeinoja. Yhteistyösuhteen merkitys hyvinvoinnin muutokseen Opinnäytetyön toisena tavoitteena tarkastelin Helsingin ensikodin vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen ja yhteistyösuhteen merkitystä vanhemman hyvinvoinnissa tapahtuvaan muutokseen. Tuloksissa korostui kuntoutusympäristön turvallisuus fyysisenä kuntoutusympäristöön liittyvänä sekä psyykkisenä turvallisuuden kokemuksena. Toisena muutosta edistävänä tekijänä nousi esiin kuntoutuksen ilmapiiri. Kuntoutuksessa vertaisten kesken ilmapiirissä korostuivat: avoimuus, rehellisyys, luottamus, yhteenkuuluvuus ja samaistuminen muihin. Ilmapiirissä suhteessa työntekijöihin painottuivat : tasavertaisuuden kokemus, luottamus, hyväksyntä ja kannustus. Helsingin ensikodin vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen tulevaisuuden mahdollisuudet Jotta hyvinvoinnissa voi tapahtua kokonaisvaltaista ja pysyvää muutosta, voi tulosten pohjalta olettaa, että mahdollisuus hyvinvoinnin moniulotteiseen muutokseen vaatii pitkän kuntoutusjakson. Haastateltavien keskimääräinen kuntoutusjakson pituus oli 21 kuukautta. Päihteidenkäytön lopettaminen on omasta hyvinvoinnista huolehtimista, mutta tunnetaitojen oppiminen vaatii pitkän kuntoutusjakson. Opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää kehitettäessä vauvalähtöistä päihdekuntoutusta Helsingin ensikodissa. Kuntoutuksessa tulisi kiinnittää huomiota vanhempien tunnetaitoihin ja tunnetilojen säätelykeinoihin. Työskentelyssä tulisi ottaa huomioon vanhemman ja lapsen suhteen lisäksi vanhemman muut läheissuhteet. Päihdekuntoutuksen rakenteissa ja työskentelyssä tulisi painottaa vauvojen ja vanhempien fyysistä ja psyykkistä turvaa ja turvallisuuden kokemusta jokaisessa arjen hetkessä. Päihderiippuvuudesta kuntoutujien hyvinvointia tukeva ilmapiiri syntyy luottamuksen, rehellisyyden ja avoimuuden kautta. Palautetietoinen hoitomalli tarjoaa tietoa yhteistyösuhteen vahvuudesta, vuorovaikutussuhteen laadusta ja ryhmän ilmapiiristä (7). Palautetietoinen hoitomalli mahdollistaa päihdekuntoutuksen laadun ja vaikutusten seurannan. Opinnäytetyö pyrki vastaamaan Karttusen (2019) esittämään kysymykseen, miten sosiaalinen kuntoutus edistää vanhempien hyvinvointia (8). Hyvinvointialueet vastaavat sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden hankinnoista. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää, kun poliittiset päättäjät tekevät päätöksiä hyvinvointialueiden päihderiippuvaisten vauvaperheiden saamasta avusta ja kuntoutuksesta. Tuloksellinen ja onnistunut vauvalähtöinen päihdekuntoutus mahdollistaa hyvinvoinnin leviämisen vanhemman ja perheen tasolta yhteiskunnan tasolle. Kirjoittaja Miia Ehrman, sosionomi (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja toimii vauvaperhetyön ohjaajana Helsingin ensikodissa. Kirjoitus perustuu Metropolian sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön: Miia Ehrman 2023. "Nyt ei tarvii sitä onnen tunnetta korvata millään päihteellä" : vanhemman hyvinvoinnin muutos vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen aikana - Theseus Lähteet Ruisniemi, Arja & Kuusisto, Katja 2022. ”Että jaksan ne kaikki arjen mutkat ja suorat”: Päihdekuntoutuksessa perheenä olevien kuntoutujien vanhemmuuden kokemukset. Janus vol. 30 (3) 2022. 251–268. Ekqvist, Eeva & Kuusisto, Katja 2019. Laitospäihdehoidon asiakkaiden hyvinvoinnin muutos kuntoutuksen aikana. Teoksessa Pehkonen, Aini & Kekoni, Taru & Kuusisto, Katja (toim.) Oikeus päihdehuoltoon. Tampere: Vastapaino. 289-313. Saari, Juho 2011. Hyvinvoinnin kentät. Teoksessa Saari, Juho (toim.) Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. 33–78. Allardt, Erik 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY. Uusitalo, Susanne 2011. Tahdonheikkous ja hyvinvointi. Teoksessa Saari, Juho (toim.). Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. 264–287. Uusitalo, Hannu & Simpura, Jussi 2022. Yhteenvetoa ja pohdintaa. Teoksessa Uusitalo, Hannu & Simpura, Jussi & Saari, Juho & Laihiala, Tuomo (toim.) Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys. Allardt-hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017. Helsinki: Into Kustannus Oy. 205–222. Miller, Scott D. & Bertolino, Bob 2018. Feedback Informed Treatment -palautetietoinen hoito. Helsinki: Libris Oy. Karttunen, Teija 2019. Naiserityistä päihdehoitoa. Etnografinen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Katriina Rantala-Nenonen
päätoimittaja
Lehtori, YTM
katriina.rantala-nenonen@metropolia.fi
p. 040 641 8303
Hilla Niemi
koulutussuunnittelija
hilla.niemi@metropolia.fi
p. 050 567 8049
Eveliina Korpela
Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
eveliina.korpela@metropolia.fi
p. 040 641 8336
Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.
Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen empatia Etiikka Henkilökohtainen budjetointi hyvinvointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Kotihoito Koulu Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelu Maahanmuuttaja Metropolia ammattikorkeakoulu Moniammatillinen yhteistyö nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Osaaminen Osallisuus Perhepolitiikka Päivähoito Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus Syrjäytyminen Työhyvinvointi Työllisyys Työttömyys Vaikuttavuus valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus vuorovaikutus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto