Työttömyyden invaasio: miten työtön ja työpaikka kohtaamaan?

Parhaillaan käydään Sipilän hallituksen työllisyyttä parantavien toimien osalta keskustelua. Lahdessa julkaistiin keväällä 2016 tilastotiedote työttömyyden tilasta kaupungissa. Työttömyysaste on jonkun verran pienentynyt viime vuoteen nähden, mutta edelleen Lahti on koko maan tilastoissa kolmen kärjessä. Tiedotteen mukaan Lahdessa oli samaan aikaan 1311 vapaata työpaikkaa. Miksi vapaat työpaikat ja työttömät eivät kuitenkaan kohtaa toisiaan? Ajankohtaista teemaa käsittelee myös Sitran teettämä laaja tutkimus työelämästä ja tulevaisuuden työelämävalmiuksista (21.3.2016 uutinen). Tutkimus nostaa esiin verkostoitumisen, luovuuden ja empaattisuuden työelämävalmiuksina, joita työnantajat kaipaavat digitalisoituvassa maailmassa. Lisäksi tutkimus kirvoitti keskustelua TE-toimistojen tarpeista ja tavoitteista, koska vain 4% kertoi saaneensa työpaikan TE-toimiston kautta ja suurin osa työllistyi oma-aloitteisuudellaan sekä ottamalla yhteyttä itse työnantajaan. Suurimmalle osalle kansalaisista on itsestään selvää käydä töissä, saada palkkaa ja maksaa veroja yhteiskunnan palvelujen hyväksi. Maamme perustuslainkin mukaan jokaisella on oikeus työhön. Valtion velkaantuessa olisi erityisen tärkeää saada työllistettyä ihmisiä ja pienennettyä työttömyysastetta. Onko meistä suomalaisista kasvanut hyvinvointivaltion hellässä huomassa ahneita ja laiskoja ihmisiä? Omalla kohdallani on ollut aina itsestään selvää, että työnteolla ansaitaan rahaa, jolla maksetaan eläminen. Nuoren aikuisen työllistymisen esteistä Olen saanut seurata lähietäisyydeltä, kuinka vaikeaa nuoren aikuisen on työllistyä. Syynä on ollut työnhakijan terveyden tila ja tukien tuoma tasainen tulo. Työllistämiskeikat ovat usein vastenmielisiä (ei toiveduunia) ja mahdollinen paperisota lyttää lopun mielenkiinnon. Työttömien terveydentila on iso haaste työllistymiselle, sillä työnantajat työllistävät mielellään vain kokopäivästä työtä tekeviä ja terveitä henkilöitä, välttäen mahdollisia sairaslomakuluja. Onko yhteiskunnalle halvempaa pitää osa-aika työtä tarvitsevia kotona kuin työllistää esimerkiksi palkkatuella? Pidemmän päälle en usko näin olevan, ja toivon hallituksen tarttuvankin työttömien kouluttamiseen uudelleen ja osa-aikatyötä tarvitsevien palkkaamiseen samalla innolla kuin tukien leikkaamiseen. Asenteissakin muutoksia Miten työnteosta on kehittynyt hyvin polttava puheenaihe, miksi työttömät eivät hakeudu avoimiin työpaikkoihin ja kuinka opiskelu ei innosta nuorta työmarkkinoille? Hyvinvointivaltion asettamat raamit ovat joustaneet liikaa, ja asenne ”kyllä yhteiskunta huolehtii” on pesiytynyt liian hyvin 80-90-luvun sukupolveen. Onneksi asenne on muuttumassa ja nykynuoriso on aika monimuotoisesti ja globaalisesti ajatteleva joukko. Byrokratia vaikeuttaa osa-aikaista työllistymistä Ongelmana on myös Suomessa vallitseva byrokratia, joka ei anna mahdollisuuksia ihmisille työllistyä, silloin kun henkilöllä on omaa toimintakykyä heikentäviä tekijöitä joko henkisessä tai fyysisessä terveydessään. Työmarkkinoiden ja työttömien kohtaaminen kaatuu työpaikkojen pysyvyyteen ja palkkaukseen. Talouden epävarmuuden takia pitkiä työsuhteita ei työnantajat halua aina solmia ja epävarmuus nakertaa työllistymistä. Ehkä Sitran teettämä tutkimus herättää työnantajia ja mahdollisuudet työllistymiseen kasvavat. Näinhän on yhteiskuntasopimuksenkin jo todettu tekevän toteutuessaan. Kasvattakaamme lapsistamme globaalisti ajattelevia aikuisia, jotka huolehtivat yhteiskunnastaan maailmanlaaajuisesti, ilman oman navan tuijottelua. Anu Koskinen, sosionomi (ylempi AMK) opiskelija Tässä linkki Sitran työelämätutkimuksen tuloksiin  

Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin – 26.9.2016 seminaari

Henkilökohtainen budjetointi – Kokemukset meillä ja muualla Henkilökohtaista budjetointia kehittävän valtakunnallisen hankeen seminaari maanantaina 26.9.2016 kello 9.30–15.45 Tikkurilassa Ohjelma 9- 9.30 Aamukahvi 9.30 -11.45 Mistä henkilökohtaisessa budjetoinnissa on kyse? Millaisia kokemuksia tällaisesta valinnanmahdollisuudesta on meillä ja muualla? Miten henkilökohtainen budjetointi mahdollistuu sote-mallissa? ·        Henkilökohtainen budjetointi -malli maailmalla ja Suomessa Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra ·        Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kokemukset henkilökohtaisesta budjetoinnista Katriina Kunttu, vastaava sosiaalityöntekijä, Eksote ·        Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Projektipäällikkö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 10.30-10.45 Tauko 10.45- 12.15 Hankkeen ja alueellisten pilottien esittely ·        Hankkeen esittely, projektipäällikkö Sirkka Rousu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ·        Pilottialueiden sote-palvelut ja kehityskohteet: Hämeenlinna, Vantaa, Tampere,   Pori, Kainuun sote sekä Eksote 12.15 - 13.00 Lounas 13.00 - 14.15 Työskentelyä ·        aluekoordinaattoreiden ohjaama työskentely 14.15-14.30 Iltapäiväkahvi 14.30-15.45 Työskentelyn tuotokset ja keskustelu Aika:        maanantai 26.9.2016 9.30 - 12.00 koulutuksellinen osuus 13.00 - 15.45 työskentelyä Paikka: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Lummetie 2, Tikkurila Auditorio IAD 190 Iltapäivän työskentelyä varten lisäksi IAD 172 Kaltala-luokka HUOM! - tilat ovat Metropolian ala-aulan kerroksessa Metropoliaan pääsee myös Laurea AMK:n sisääntulokerroksessa sijaitsevan ruokalan läpi lisätietoja: http://www.metropolia.fi/yhteystiedot/lummetien-toimipiste/ Osallistujat: Kaikki sote-palveluissa asiakkaan valinnanvapauden ja laajan osallisuuden edistämisestä kiinnostuneet. Kaikki käynnistyneen henkilökohtainen budjetointi - kehittämishankkeen toimijat. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan viimeistään 21.9.2016 oheisen linkin kautta https://elomake.metropolia.fi/lomakkeet/16980/lomake.html Avain kansalaisuuteen: osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta sekä tukea henkilökohtaisen budjetointimallin avulla Hankekumppanit yhteistyössä: Metropolia, Saimaa ja Diakonia ammattikorkeakoulut, Hämeenlinna, Vantaa, Tampere, Pori, Kainuun sote-kuntayhtymä ja Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä sekä Perhehoitoliitto, Kasvatus- ja perheneuvontaliitto, Suomen avohuollon toimijat Sulat ry sekä Helsingin Diakonissalaitos HDL ja alueellisia yhteisöjä.      

Näin nuoria oikeasti palvellaan

Aloite nuorten olojen parantamiseksi Keravalla Noin vuosi sitten julkaistun hyvinvointikertomuksen mukaan nuoret Keravalla voivat huonommin, kuin naapurikuntien nuoret. Hyvinvointikertomus kertoi, että keravalaiset ovat kokeneet enemmän kiusaamista, kaverittomuutta ja huonoa terveydentilaa kuin saman ikäiset yläkoulujen oppilaat Tuusulassa, Järvenpäässä ja Vantaalla. Kaupunginvaltuustossa reagoitiin hyvinvointikertomuksen tuloksiin ja esitettiin aloite tilanteen parantamiseksi. Aloite sisälsi toiveita nuorten olojen parantamiseksi sekä koulussa että vapaa-ajalla ja perheiden yhteisen tekemisen lisäämistä. Toiveena oli, että tekeminen sekä vanhempien että kavereiden kanssa ohjaisi pois kotisohvalta tai omasta huoneesta yksin pelaamasta. Ehdotuksena oli ottaa mallia Järvenpään viihteetön ja välittämisen viikko -kampanjoista syksy- ja kevät kaudella. Aloitteeseen vastasivat sekä kasvatus- ja opetuslautakunta että vapaa-ajanlautakunta hyvin tehdyn ja käytännönläheisen selvitystyön pohjalta. Koulut lasten ja nuorten asialla Koska resurssit ovat rajalliset, sekä kasvatus- ja opetuslautakunta että vapaa-ajanlautakunta ovat todenneet nykyiset toimet riittäviksi. Todellisuudessa molemmilla toimialoilla tehdään siis paljon hyvää ja tarpeellista työtä, kaikki ei vain näy aina ulospäin. Tästä syystä onkin todella hyvä asia, että lautakunnat ovat eritelleet vastauksissaan monta käytännön työmuotoa, jotka vastaavat aloitteen kysymyksiin ja toiveisiin, ja tehneet niitä tällä tavoin näkyviksi. Kouluissa ja päiväkodeissa on käynnissä monia eri ohjelmia ja hankkeita sekä tapahtumia, joilla lasten ja nuorten hyvinvointia pyritään parantamaan. On arkiliikuntaa, tukioppilastoimintaa, KiVa Koulu -ohjelmaa ja erityisiä teemapäiviä ja -viikkoja. On myös erikseen koulutettua henkilökuntaa, uuden opetussuunnitelman huomioimista ja oppilaiden osallistamista. Lisäksi työtä tehdään koulun seinien rajoja rikkoen, ja mukana on muun muassa eri urheilujärjestöjä. Panostusta nuorten vapaa-aikaan Vastauksissa aloitteeseen todettiin, että nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on todella suuri tehtävä, ja nuoret sekä ryhmänä että yksilöinä ovat haastava kohderyhmä viranomaistyölle, vaikka kuinka tehtäisiin yhteistyötä. Kaupungin vapaa-aikapalveluiden piirissä tehdään kuitenkin paljon työtä nuorten laadukkaan vapaa-ajanohjelman tarjoamiseksi ja hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Nuorisotyön periaatteena on tehdä työtä yhdessä nuorten kanssa. Se osallistaa nuoria aktiivisesti ja antaa heille paljon vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään vaikuttavissa päätöksissä. Nuorille tarjotaan turvallista ryhmää, luotettavaa aikuista, edullista tai jopa ilmaista mahdollisuutta osallistua erilaisiin toimintoihin sekä kanavia päästä tarvitsemiensa palveluiden äärelle mahdollisissa ongelmatilanteissa jo ennen, kuin ongelma kasvaa nuoren kannalta hallitsemattoman suureksi ja hankalaksi käsitellä. Vastauksessa on lueteltu monia erilaisia työmuotoja ja -tapoja sekä tuotu niitä hyvin päättäjien nähtäväksi. Positiiviset kokemukset heijastuvat muihin lähellä oleviin ihmisiin Pahoinvointia ei kuitenkaan pystytä kokonaan poistamaan. Aina on joku tai jotkut, joille mitkään tarjotuista palveluista tai vaikutusmahdollisuuksista ei syystä tai toisesta sovi. On myös niitä, jotka eivät vain halua. Yleisenä suuntaviivana ihmisläheisillä aloilla on torjua syrjäytymistä kaikilla mahdollisilla tavoilla, koska syrjäytyminen on suuri ja vaikea ihmisiin liittyvä menoerä Suomessa. Kaikkia ei pystytä pelastamaan, mutta onneksi tehdään paljon. Ja onneksi yhden saamat positiiviset kokemukset, voimaantuminen, vaikuttamiskokemukset omassa elämässä sekä täytetty tarve tulla autetuksi ja huomatuksi tulemisesta, tapaavat heijastua myös muihin lähellä oleviin ihmisiin. Emma Raassina, sosionomi ylempi AMK-opiskelija Lisätietoa Keravan kaupungin päätöksenteko-sivulta http://www.kerava.fi/palvelut/p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteko-ja-hallinto/esityslistat-ja-p%C3%B6yt%C3%A4kirjat Kaupunginvaltuusto 13.4.2015/35 § Kasvatus- ja opetuslautakunta 21.10.2015/88 §