Lapsilla on erilaiset oikeudet saada varhaiskasvatusta pääkaupunkiseudun kunnissa

Espoo on päättänyt, että Espoossa ei rajata lasten varhaiskasvatusoikeutta. Kaupunginhallitus päätyi äänin 8–5 (2 tyhjää) opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kanssa samalle kannalle. Valtuustossa ratkaisu syntyi yhden äänen erolla. Espoo seuraa näin Helsingin esimerkkiä, Helsingin kaupunginhallitus ja valtuusto teki saman päätöksen jo aiemmin. Vantaa sen sijaan ei lähtenyt peesaamaan Helsinkiä tai odottelemaan Espoon päätöstä. Vantaan valtuusto hyväksyi marraskuussa 2015 varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen tiukan äänestyksen jälkeen. Kunnilla on toki oikeus tehdä asiassa omat päätöksensä. Silti Espoon tuore päätös jättää Vantaan omituiseen asemaan naapureidensa vierellä. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat pitkälti yhtä kokonaisuutta esim. liikenteen ja osalta. Varhaiskasvatuksessa näiden kuntien (ja Kauniaisten) yhteistyötä on tehty jo pitkään. Vaikuttaako tämä kaupunkien keskinäiseen yhteistyöhön? Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metro on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen varhaiskasvatuksen koulutus- ja kehittämisverkosto, jota pääkaupunkiseudun kunnat rahoittavat omalla perusrahoituksellaan. Eli yhteistä kehittämistä, mutta iso ero perusoikeuksissa. Hyvä lähtökohta toiminnalle? Vantaa on ollut kauan tiukilla taloudellisesti ja varhaiskasvatusoikeuden rajaamista on perusteltu myös taloudellisilla syillä. Silti Vantaa on tehnyt suuria pitkän tähtäimen suunnitelmia infrastruktuuriin ja myös toteuttanut niitä. Ajatuksena on ollut panostaa tulevaisuuteen. Hyvä kaikki. Pitkän aikavälin vaikutusten arviointia ei tehdä varhaiskasvatuksessa? Myös varhaiskasvatuksessa pitkän tähtäimen suunnittelu kannattaa, sillä laadukas varhaiskasvatus on ehdottomasti edullisin tapa vaikuttaa lasten ja perheiden elämään myönteisesti. Varhaiskasvatuksessa pystytään auttamaan ja tukemaan lasta ja perhettä ennen kuin ongelmat ovat liian suuria ja vaativat yhteiskunnan muita tukimuotoja kuten lastensuojelua. Silti tehdään päätös, joka on ristiriidassa perheiden edun kanssa. Kummasti tässä haisee se, että kaupunginosia, teitä tai ratoja suunnitellessa ajatellaan pitkälle, mutta lasten ollessa kyseessä ajatellaan vain kuluvan vuoden budjettia. Arvopohja kohdallaan. Varhaiskasvatuslain 2 a pykälässä luetellaan lain tavoitteita. Kuudennessa kohdassa kerrotaan tavoitteeksi mm. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen. Mustan huumorin sketsi on se, että lain tavoite saadaan täyttymään rajaamalla varhaiskasvatusoikeutta eli ”takaamalla jokaiselle lapselle oikeus 20 tuntiin varhaiskasvatusta”. Lapset eriarvoisessa asemassa varhaiskasvatuksessa Te vantaalaiset työttömät, masentuneet, mielenterveysongelmaiset, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivät ja infernaalisen väsyneet vanhemmat. Te täytätte kriteerit, joilla lapsenne on oikeutettu laajempaan varhaiskasvatukseen. Sen kun otatte itse rohkeasti yhteyttä.   Jukka Piippo, sosionomi ylempi AMK-opiskelija, lastentarhanopettaja   Lisätietoa Espoo: http://www.hs.fi/kaupunki/a1454304533606?ref=hs-art-uusimmat-#3 Helsinki: http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009592/khs-2015-32/ http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-009592/vakalk-2015-10/ Vantaa: http://yle.fi/uutiset/vantaa_on_rajaamassa_paivahoito-oikeutta/8460321 VKK-metro: http://www.socca.fi/vkk-metro Varhaiskasvatuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036

Päätöksenteon vaikeus on ympäristöuhka

Ympäristövaikutusten kannalta on parempi mitä suurempi osa ravinnostamme on kasveista peräisin, joten ympäristön kannalta on merkitystä sillä millaista ruokaa meidän päiväkodeissa ja kouluissa tarjotaan Seurasin hämmentyneenä Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelua 25.5.2016 kokeilusta, jossa vegaaniruokavalion tulisi mahdolliseksi valita kahdessakymmenessä Helsingin päiväkodissa. Tämän keskustelun taustalla oli 27.8.14 Leo Straniuksen tekemä valtuustoaloite vegaaniruuan saamiseksi kaupungin päiväkodeissa. Melkein kaksi vuotta asia on kiertänyt varhaiskasvatuslautakunnan, kaupungin hallituksen ja kaupunginvaltuuston välillä ja lopulta siis päädyttiin kokeiluun. Päättäjiä ei voi ainakaan haukkua hätiköinnistä, mutta asian vaikeutta ei voi olla ihmettelemättä. Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto, jonka varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas esitteli 5.4.16 varhaiskasvatuslautakunnassa, ei tukenut vegaanisen ruokavalion valinnan mahdollisuutta päiväkodeissa. Lausunnossa perusteltiin kantaa erityisesti lisäkustannuksien takia. Kustannuksista oli pyydetty selvitystä ja lausunnossa todettiin vegaaniruokavaliota noudattavan lapsen osalta olevan 4,40 euroa päivältä kalliimpi muihin ruokavalioihin verrattuna. Arvio perustui 125 lapsen määrään. Itsestäni luvut tuntuivat aika epärealistisilta, kun huomioidaan, että monet lapset saavat jo nyt vegaaniruokaa päiväkodissa. Jos lakto-ovo vegetariaaninen, sianlihaton, munaton, maidoton ja laktoositon ruokavaliot korvattaisiin vegaanisella ruokavaliolla, olisi tietysti myös syöjien määrä huomattavasti suurempi kuin arvioon laskettu 125 lasta. Tietysti kustannukset ovat aina suhteessa määrään.   Rahasta on helppo keskustella ja monet tietysti vastustavat kulujen lisäämistä. Niin myös valtuustossa käytetyissä puheenvuoroissa raha nousi esille, mutta niin nousi myös tasa-arvo ja terveys. Itselleni tässä asiassa on tärkeää millaisia ympäristövaikutuksia meidän ruokavaliovalinnoilla on ja olinkin tyytyväinen, kun myös valtuustossa nostettiin tämä asia esille. Tosin vegaaniruokavalion vastustajat eivät nostaneet ympäristövaikutuksia tai meidän kaikkien yhteistä vastuuta ympäristöstämme millään tavalla esille.   Jos meillä verotettaisiin ruokaa sen ympäristövaikutusten perusteella, huomioiden kasvatuksen, tuotannon, kuljettamisen, jakelun ja pakkaamisen, niin uskoisin vegaanisen ruokavalion tulevan edullisemmaksi kuin maitoa tai lihaa sisältävän ruokavalion. Varhaiskasvatukseen kuuluu myös kestävä kehitys aivan kuten perusopetukseenkin. Ruokatuotanto on liikenteen ja asumisen ohella yksi merkittävä ilmastoon vaikuttava tekijä, joten tämä pitäisi ottaa huomioon päiväkotien ja koulujen ruokailujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ruuan raaka-aine valinnoilla voidaan vaikuttaa suoraan hiili- ja vesijalanjälkeen samalla myös terveyteen. Helsingin kaupungilla on omat ilmastotavoitteet, joten luulisi päätöksen teon eri hallinnonalueilla ottavan ilmaston ja ympäristön huomioon.  Vegaaniruoka ei automaattisesti ole ilmastoystävällinen vaan siinäkin pitää kiinnittää huomiota miten ja missä ruoka tuotetaan. Ruuan tuottamiseen liittyy myös muita kuin ympäristöön liittyviä eettisiä näkökulmia, jotka on hyvä pitää mielessä. Tuntuu turhauttavalta, että kokeillaan asiaa, jonka pitäisi olla lähtökohtaisesti ihan toisin päin. Kasvisruuan pitäisi olla pääasiallinen ruoka niin päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla kuin kodeissakin, jos halutaan pienentää ruuan ympäristövaikutuksia. Kokeilu on kuitenkin askel oikeaan suuntaan ja eikä ainakaan Tampereen talous ole kaatunut siihen, että vegaaniruokaa on tarjolla päiväkodeissa. Hyvä asia tässä valtuuston keskustelussa oli valtuutettu Rissasen ponsi kasviruokapäivän järjestämisestä myös päiväkodeissa. Ponsi sai kannatusta, joten helsinkiläisten koulujen lisäksi kasviruokapäivä tulee ehkä tulevaisuudessa myös päiväkoteihin. Yhdellä päivällä viikossa on merkitystä, mutta useampi olisi parempi. Toivottavasti nyt päiväkodissa aterioivat lapset eivät elä aikuisuuttaan maailmassa, jossa elämän edellytykset ole kaventuneet oleellisesti meidän päättämättömyytemme ja vastuun pakoilun takia. Miten voimme kasvattaa lapsemme vastuullisuuteen, jos emme itse toimi vastuullisesti. Ympäristötalkoot ovat todellakin talkoot, jossa meitä jokaista tarvitaan ja johon meidän pienet arkiset ratkaisut vaikuttavat. Meidän on kyettävä tekemään päätöksiä ympäristö huomioon ottaen ja toivoa, että päätöksemme ovat riittäviä vaikutuksiltaan. Saila Lehtonen, sosionomi ylempi AMK-opiskelija   Lisää tietoa ja lähteet WWF ruokaopas verkossa Aamulehden artikkeli vegaaniruuan kalleudesta verkossa Stadinilmasto verkossa Ylen artikkeli kasvissyönnistä verkossa Ilmasto-opas: ilmastomyönteinen ruoka verkossa Ruokatuotteiden ympäristö vaikutusten eroja verkossa Helsingin Sanomien artikkeli: kodin ilmastovaikutuksia voi pienentää vaikka syömällä verkossa Helsingin kaupunki kaupunginvaltuuston päätöstiedote nro 10 verkossa Kaupunginvaltuuston kokous video 10/25.5.16 verkossa    

Sosiaalityön työvoimapulaa voidaan helpottaa: Rousu vastaa käytyyn keskusteluun

Tämä mielipideartikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.7.2016. Lehdessä on keskusteltu jälleen sosiaalityön työvoimapulasta ja tilanteesta muutoinkin. Sosionomi ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet tulisi katsoa päteviksi  sosiaalityöhön Kuntien sosiaalityön kriisi on ollut totta ainakin parikymmentä vuotta. Parannuksia asiakastyön määrään, johtamiseen ja palkkaukseen tarvitaan edelleen. Sosiaalityön työvoimapula helpottuisi, jos sosionomin ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet katsottaisiin päteviksi sosiaalityöhön. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla on takanaan vähintään kahdeksan vuoden sosiaalityöhön suuntaava opintopolku ja vankka sosiaalialan työkokemus jo valmistuessaan: Sirppa Kinoksen valtakunnallisen kyselyn (2015) mukaan heillä on keskimäärin yli seitsemän vuoden asiakastyön työkokemus jo ennen maisteritason amk-opintojen aloittamista. Tutkinto on koulutusjärjestelmässämme sosiaalialan maisteritason tutkinto eikä siten madalla sosiaalityön koulutusvaatimuksia. Sosiaalityössä tarvitaan sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaamista. Ammattihenkilölakiin vuonna 2016 kirjattu pätevyys perustuu vanhaan kelpoisuusvaatimukseen, jolloin ylempää amk-tutkintoa ei vielä ollut. Lakia tulisi tältä osin muuttaa. Sirkka Rousu yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tässä linkki HS artikkeliin