Yksinäisyyden vähentäminen pitäisi linjata etsivän nuorisotyön tehtäväksi

9.3.2021
Niklas Hjort

Nuorisobarometrin erillisnäytteen mukaan 57 % NEET-nuorista kokee syrjäytymisen syyksi ystävien puutteen (Gretschel & Myllyniemi 2019).  Opinnäytetyöni tulosten mukaan suurin osa etsivän nuorisotyön asiakkaista kärsii yksinäisyydestä. Etsivässä nuorisotyössä ryhmätoimintaa ja yhteisöllistä toimintaa tulisi lisätä yksilötyön rinnalle. Lisäksi työntekijät toivovat, että yksinäisyyden vähentäminen tulisi vahvemmin linjata etsivän nuorisotyön tehtäväksi. Tarkastelin ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössäni etsivän nuorisotyön asiakkaiden yksinäisyyttä ja työkäytäntöjä sen vähentämiseksi. Lisäksi selvitin, miten yksinäisyys näyttäytyy etsivässä nuorisotyössä ja millaisia työn kehittämistarpeita nähdään, jotta siihen pystyttäisin paremmin vastaamaan. Opinnäytetyöni laadullinen aineisto on kerätty keväällä 2020 haastattelemalla kymmentä Helsingissä toimivaa etsivää nuorisotyöntekijää. Etsivä nuorisotyö yksinäisyyden vähentäjänä Etsivän nuorisotyön tehtävänä on nuorisolain mukaan muun muassa auttaa nuoria sellaisten palvelujen piiriin, jotka helpottavat työllistymistä tai pääsyä koulutukseen (Nuorisolaki 2016/1285 10 §). Etsivässä nuorisotyössä mukana olevien nuorten kokemukset yksinäisyydestä ovat huomattavasti yleisempiä kuin samanikäisten nuorten keskimäärin (Gretschel & Myllyniemi: 2017: 13). Haastatellut työntekijät kuvasivat, että nuorten yksinäisyys on hyvin yleinen ja monimutkainen haaste, joka heijastuu moneen asiaan heidän elämässään. Yksinäisyys lisää sosiaalista eristäytyneisyyttä sekä luo kuilua nuoren ja yhteiskunnan välille. Sen nähtiin vaikuttavan negatiivisesti kouluun tai työhön hakeutumiseen. Haastatteluissa yksinäisyyden kuvataan olevan vahvasti yhteydessä mielenterveysongelmiin ja syventävän niitä. Myös Rönkä (2018) toteaa yksinäisyyden olevan yhteydessä masennukseen ja pahimmillaan itsemurhayrityksiin (Rönkä 2018). Suurin osa haastatelluista työntekijöistä kokee yksinäisyyden vähentämisen olevan keskeinen osa heidän työtään. Yksinäisyyteen pyritään vaikuttamaan esimerkiksi yksilötyöllä, ryhmätoiminnoilla ja järjestämällä yhteisöllistä toimintaa sekä ohjaamalla nuoria muiden järjestämään toimintaan. Lisää ryhmätoimintaa Tulosten mukaan ryhmä- ja yhteisöllistä toimintaa tulisi lisätä, jotta yksinäisyystematiikkaan pystytään paremmin vaikuttamaan. Myös Välimäen, Aaltosen ja Kivijärven (2020) mielestä ryhmätoiminta olisi tärkeä kohdennetun nuorisotyön muoto yksinäisyyden vähentämisen keinona. Yksilötyötä ja ryhmätoimintaa ei kuitenkaan pitäisi nähdä vastakkaisina toimintoina, vaan osalla toimii paremmin yksilötyö, kun taas toiset hyötyisivät enemmän ryhmätoiminnasta. (Välimäki & Aaltonen & Kivijärvi 2020.) Uutena toimintamuotona nähtiin verkkovälitteinen ryhmä- ja yhteisöllinen toiminta. Myös Kivijärven ym. (2019) mielestä verkkovälitteiset ryhmät tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua yhteisölliseen toimintaan nimenomaan yksinäisille ja niille, joiden on haastavaa päästä kotoa liikkeelle (Kivijärvi ym. 2019). Covid-19-pandemian luoma poikkeustilanne pakotti organisaatiot kehittämään verkkovälitteistä toimintaa. Verkon kautta tehtävän työn mahdollisuudet yksinäisyyden vähentämisessä tulisikin huomioida entistä paremmin yhtenä uutena keinona vaikuttaa yksinäisyyteen ja sen tuomiin ongelmiin. Opinnäytetyöni aineiston ja aikaisempien tutkimusten valossa etsivässä nuorisotyössä kannattaisi tehostaa työmuotoja, joilla voidaan vaikuttaa yksinäisyyteen. Tässä kolme tärkeintä asiaa, joihin etsivässä nuorisotyössä pitäisi panostaa:  Lisätään ryhmätoimintaa ja yhteisöllisiä toimintoja yksilötyön rinnalle. Linjataan yksinäisyyden vähentäminen etsivän nuorisotyön perustehtäväksi. Mietitään uusia keinoja tavoittaa yksinäisiä nuoria. Sosiaalisiin suhteisiin vaikuttaminen ehkäisee syrjäytymistä Yksinäisyydestä pitäisi puhua enemmän ja sen ehkäisy pitäisi saada mukaan etsivän työn rakenteisiin. Samaa totesivat Välimäki ym. (2020), joiden mielestä yksinäisyyden lieventäminen pitäisi olla julkisrahoitteisten palveluiden yhtenä tehtävänä. He ehdottavat, että tehtävien määrittelyn tulisi olla selkeämpi myös lainsäädännön ja rahoittajien näkökulmasta. (Välimäki ym. 2020.) Myös Toiviainen (2019) näkee erittäin tärkeänä, että sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisöihin liittymiseen liittyvät teemat syrjäytymisen ehkäisyn keskusteluissa nostetaan enemmän esille. Teemojen tulisi näkyä vahvemmin nuoriso- ja sosiaalipoliittisessa päätöksenteossa sekä palveluiden kehittämisessä. (Toivianen 2019.) Tällä hetkellä etsivässä nuorisotyössä tehdään oikeita asioita yksinäisyyden vähentämiseksi. Tulevaisuudessa yksinäisyyden vähentäminen täytyisi saada kuitenkin vahvemmin näkyväksi etsivän nuorisotyön käytänteissä, linjauksissa ja rahoituksissa. Kirjoittaja Niklas Hjort, Vastaava etsivä nuorisotyöntekijä Helsingin NMKY, sosionomi (ylempi AMK) Kirjoitus perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhöni Etsivän nuorisotyön asiakkaiden yksinäisyys ja työkäytännöt sen vähentämiseksi.   Lähteet Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami 2017. Nuorisotutkimusseura. Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista. Nuorisobarometrin erillisnäyte. <https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/hankkeet/nuorisobarometrin-erillisnayte/eriarvoistumistyoryhma_gretschelmyllyniemi_neet_aineistokooste_05122017_nettiin.pdf>. Viitattu 13.1.2020. Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami 2019. Mitä kuuluu nuorille työn ja koulutuksen ulkopuolella. Nuorisobarometrin erillisnäyte. Nuori 2019 – valtakunnalliset nuorisotyöpäivät. Luentodiat. Turku 28.3.2019. <https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/hankkeet/nuorisobarometrin-erillisnayte/gretschel__myllyniemi_28.3.2019__final.pdf>. Viitattu 12.10.2020. Hjort, Niklas 2020. Etsivän nuorisotyön asiakkaiden yksinäisyys ja työkäytännöt sen vähentämiseksi. Opinnäytetyö. Metropolia. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/353674/Hjort_Niklas.pdf?sequence=2&isAllowed=y Kivijärvi, Antti & Aaltonen, Sanna & Välimäki, Vesa 2019. Feasibility of an online discussion group as a component of targeted youth work in Finland. Children and Youth Services Review 105. Elsevier. ScienceDirect. <https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2019.104411>. Viitattu 14.9.2020. Rönkä, Anna Reetta 2018. Yksinäisyyden kokemukset lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen. Lektio. Nuorisotutkimus 36 (1). 36– 41. Toiviainen, Sanna 2019. Suhteisia elämänpolkuja – Yksilöiden elämänhallintaa? Nuorisotutkimusverkosto/nuorisotutkimusseura julkaisuja 217. Helsinki: Unigrafia. Välimäki, Vesa & Aaltonen, Sanna & Kivijärvi, Antti 2020. Nuorten palvelut yksinäisyyden lievittäjinä? Kohdennetun nuorisotyön piirissä olevien nuorten aikuisten ja ammattilaisten näkemysten tarkastelua. Nuorisotutkimus 38 (2). 22–36.    

Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista

4.3.2021
Niina Pietilä

Sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhdistäminen ei ole aina yksinkertaista ja helppoa. Tästä esimerkkinä on eläkkeensaajan asumistuki, jonka yhdistäminen palkkatyöhön vaatii etuuden saajalta rautaisia ennakoinnin ja ohjeiden noudattamisen taitoja. Nimen perusteella eläkkeensaajan asumistuen saajaksi mielletään usein vanhuuseläkettä saava henkilö, mutta tämä ei ole koko totuus. Vuoden 2018 lopussa eläkkeensaajan asumistukea saaneista yli 200 000 henkilöstä 26 % oli työikäisiä eli yli 20-vuotiaita mutta alle 60-vuotiaita (Kelan asumistukitilasto 2018). Eläkkeensaajan asumistukea voi saada tiettyjä eläkkeitä saava pienituloinen, joka asuu vakinaisesti Suomessa (Kela 2021). Eläkkeensaajan asumistuen alkuperäinen tarkoitus on ollut varmistaa leskeksi jääneen eläkeläisen mahdollisuus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen asuntoon. Vuosien varrella etuuden saajien joukko on kuitenkin moninaistunut, mikä vuoksi etuus ei aina sovi yhteen etuuden saajan elämäntilanteen tai tarpeiden kanssa. (Sosiaaliturvan uudistamiskomitea 2009.) Eläkkeensaajan asumistukea saavat esimerkiksi sellaiset osatyökykyiset, joille työ on ajankohtaista edelleen eläkkeestä huolimatta. Osatyökykyiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, ja heitä yhdistää lähinnä se, että heidän käytössään ei ole koko työkykyä vaan osa siitä. Syyt osatyökykyisyyteen ovat usein yksilölliset. Lyhytaikainen keikkatyö tai osa-aikatyö sopivat monen osatyökykyisen elämäntilanteeseensa ja työkykyyn. Jo yksittäinen työkeikka voi virkistää ja tukea kokemusta pystyvyydestä sekä osallisuudesta yhteiskuntaan. Lyhytkestoisten töiden yhdistäminen eläkkeensaajan asumistukeen on kuitenkin mutkikasta ja edellyttää ennakointia ja pitkäjänteisyyttä. Takaisinmaksun uhka Ikävä yllätys voi seurata, mikäli eläkkeensaajan asumistukeen liittyvien aikarajojen suhteen ei olla tarkkana. Esimerkiksi jos Asiakas A aloittaa alle puoli vuotta kestävän keikkatyön 13.10.2020, eivät työstä saadut tulot vaikuta eläkkeensaajan asumistukeen ensimmäisenä vuotena. Tämä johtuu siitä, ettei kyse ole jatkuvasta työtulosta. Jatkuvaksi työtulo määrittyy, jos se kestää yli kuusi kuukautta. Vuoden kuluttua keikkatyön aloittamisesta alkaa vuoden mittainen tarkistusjakso, eli Asiakas A:n kohdalla se alkaa 13.10.2021 ja kestää 13.10.2022 saakka. Jos Asiakas A tarkistusjakson aikana aloittaa uuden alle puolen vuoden työsuhteen, vaikuttavat tarkistusjakson aikaiset tulot eläkkeensaajan asumistukeen, jos hän ansaitsee tuona aikana bruttotuloina yli 921 euroa. (Mettälä 2021.) Ei siis riitä, että Asiakas A on tarkkana saamiensa palkkatulojen määrästä keikkatyötä tai muuta lyhytkestoista työtä tehdessään, vaan hänen tulee kyetä arvioimaan vuositulonsa myös tarkistusjakson ajalta. Käytännössä tämä tarkoittaa kahta vuotta keikkatyön aloittamisesta. Mikäli henkilö haluaa tehdä tarkistusjakson aikana työtä, on hänen arvioitava vuositulonsa tarkasti jo tarkistusjakson alussa. Jos arvio koko vuoden jakson ajalta menee alakanttiin, on vaarana, että eläkkeensaajan asumistukea maksetaan liikaa ja sitä peritään myöhemmin takaisin. Mahdollinen takaisinmaksu on asia, joka huolestuttaa monia keikkatyöstä kiinnostunutta (ks. esim. Juvonen-Posti ym. 2020, 68). Epävarmuus ja se, ettei riittävän selkeää informaatiota ole saatavilla, voi heikentää halua ryhtyä työhön sekä vähentää koettua hyvinvointia (Harju ym. 2019, 4-5). Selkeiden ohjeiden lisäksi eläkkeensaajan asumistukeen on peräänkuulutettu lineaarista mallia. Tällöin eläkkeensaajan asumistuessa olisi ansiotulon suojaosa, jolloin palkkatulojen lisääntyessä saatu sosiaaliturva pienenisi vähitellen. Tämä selkeyttäisi etuutta ja mahdollistaisi työn tekemisen ilman pelkoa myöhemmin tulevista ikävistä yllätyksistä. Kirjoittaja Niina Pietilä, lehtori, sosiaalialan tutkinto, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kirjoittaja toimii asiantuntijana Puuttuva pala -hankkeessa. Lisätietoa Puuttuva pala -hankkeesta. Lähteet Harju, J. & Kanninen, O. & Karhunen, H. & Kosonen, T. & Matikka, T. & Verho, J. (2019) Sosiaaliturvan byrokratialoukut: Suunnitelma satunnaistetusta kenttäkokeesta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/201. Juvonen-Posti, P. & Saikku, P. & Turunen, J. (toim.) Elinikäistä osallistumista vai elämää työ edellä? Työikäisten monialaisten palveluidenyhteensovittaminen ja vaikuttavuuden arviointi -loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:40. Kela 2021. Eläkkeensaajan asumistuki. https://www.kela.fi/elakkeensaajan-asumistuki Viitattu 26.1.2021. Kelan asumistukitilasto 2018. Sosiaaliturva 2019.  https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/303464/Kelan_asumistukitilasto_2018.pdf?sequence=10&isAllowed=y Viitattu 26.1.2021. Mettälä, R. (2021) Suullinen tiedoksianto 8.2.2021. Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (SATA) (2009) Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA-komitean) Ehdotukset sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009: 62.

Nuorten pelaamiskokemukset puntarissa

19.2.2021
Johanna Niemi

Ensimmäistä kertaa toisensa tapaaville Omnian valma-opiskelijoille on asetettu selkeä tavoite. Päivän aikana tutustutaan koulun käytäntöihin, lukujärjestykseen, opiskeluvälineisiin ja ehdittäessä myös ruokalan ruokalistaan. Tieto omaksutaan pelitehtävistä seppo.io-alustalla, jonka osoite, salasana ja ohjeet löytyvät taululta. Puhelimet otetaan esiin, opettaja kertaa ohjeet ja valmistavan ammattikoulutuksen orientaatio alkaa sitä varten luodussa pelikokonaisuudessa. Ammattilaisen näkökulmasta herää kysymyksiä: Miten pelaaminen onnistuu? Miten nuorten pelaamiskokemusta voidaan arvioida? Sopiko pelaaminen muualle kuin luokkahuoneeseen - esimerkiksi sosiaalialan asiakastyöhön? CONNEXT for inclusion -hanke on kehittänyt kahden vuoden ajan pelillistä työotetta hyödynnettäväksi nuorten parissa työskentelevissä järjestöissä ja oppilaitoksissa. Monissa pelitehtävissä käsitellään juuri sosiaalialalle ominaisia teemoja: miten lisätä nuoren uskoa itseensä, tukea heidän hyvinvointiaan ja saada nuoren ääni kuuluviin? Käyttöönottajat odottavat perusteluja ja rahoittaja seurantatietoa pelillisyyden toimivuudesta näiden tavoitteiden edistämisessä. Laadullisten tavoitteiden toteutumisen seuraaminen ja arviointi on haastavaa, mutta mahdollista. Miten pelaamisen vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida? Hankkeessa pelillisyyden käytöstä saatuja palautteita hyödynnetään yhteisen mittariston luomisessa ja tuloksia arvioidaan tavoitteita vasten. Onko tietoisuus koulutusmahdollisuuksista lisääntynyt, ovatko osallistujien voimavarat kasvaneet, voiko pelillisyys jäädä vakiintuneiksi työvälineiksi kouluihin ja muihin nuorten kohtaamispaikkoihin? Mistä saamme tietoa pitkäkestoisista vaikutuksista? Tavoitteena on myös vastata yleisiin pelillisyyteen liittyviin kysymyksiin: Mitä menetelmä mahdollistaa, kenelle se sopii, kuka osaa suunnitella pelillisen kokonaisuuden, voiko sillä luoda uusia yhteisöjä tai vahvistaa jo olemassa olevia yhteisöjä? Voiko pelaamisen avulla oppia mitä vain? “Mun mielestä ei ole reunaa sillä, mitä peleillä voi tehdä - pelillä voi saada myös vaikeiden asioiden käsittelyyn etäisyyttä, niillä voi ulkoistaa omaa minuutta ja pelata avattaren kautta, käydä läpi henkilökohtaisia kokemuksia tai vaikka vaan esitellä prosessia ja välittää tietoa.”  - CONNEXT-hankkeen projektityöntekijä, sosiaalialan ammattilainen CONNEXT-hankkeen kansainvälisyys tarkoittaa rikasta osaamispohjaa ja arvioinnin kannalta herkullista sekä haastavaa arviointitehtävää - seuranta-alustoja ja raportointivaatimuksia on useita, palautteita kerätään kunkin osatoteuttajan päättämällä tavalla ja painotusalueet ovat erilaiset. Yhteinen nimittäjä on pelillisyyden tuoma mentaliteetin muutos - CONNEXTissa halutaan antaa metataitoja kaikille ja mahdollista uutta ajattelua. Pelillisyys on edelleen alikäytetty menetelmä ja tähän hankkeella haetaan pysyvää muutosta. Moninaista palautetta moninaisista tilanteista CONNEXT:n suomalaiset kumppanit ovat käyttäneet pelillisyyttä erilaisiin sisältöihin orientaatio-opinnoista matematiikkaan ja pelitapahtumista saatu palaute on ollut myönteistä ja rohkaisevaa. Palaute jäsentyy kahteen ulottuvuuteen: 1) menetelmä ja sen käyttö 2) sisällöllinen tavoite ja toteutuminen. Alla olevassa taulukossa on kuvattu pelillisyyttä menetelmänä käyttävien tapahtumien eli ns. pelisessioiden palautetta. Se avaa CONNEXTin “mustaa laatikkoa” palautteiden ja arvioinnin näkökulmasta ja jakaa pelaamisesta saatuja kokemuksia. Toiveena on, että läpinäkyvä käsittely lisää ymmärrystä pelaamisen käyttömahdollisuuksista ja rohkaisee muitakin pelillisen työotteen hyödyntämiseen. Saatujen kokemusten pohjalta kootaan ohjeet ja suositukset pelillisyyden käyttöön oppilaitoksissa ja muissa nuorten ohjausympäristöissä syksyllä 2021. Alla olevassa taulukossa on jäsennetty neljästä erilaisesta ja eri osatoteuttajan tekemästä pelisessiosta saatu palaute. Palautteita käytetään itsearviointiin ja pelitehtävien kehittämiseen - tavoitteena on, että jokainen pelihetki on edellistä parempi tai ainakin yhtä hyvä! Alla olevan taulukon palautteet on kerätty pelitapahtumiin osallistuneilta nuorilta, ohjaajilta ja opettajilta kirjallisesti ja suullisesti.   SISÄLTÖ JA TAVOITE ONNISTUMISET      KEHITETTÄVÄÄ HUOMIOITA #stadistartti/Poikien Talo: vastikään Helsinkiin muuttaneiden nuorten orientaatio ja kaupunkiympäristöön tutustuminen Kukaan osallistujista ei jättänyt pelitehtäviä kesken, osa innostui kovastikin Maantieteelliset etäisyydet suuria ja kulkuvälineiden käyttö haastavaa kaupunkia vähän tunteville - liikkuako tehtävältä toiselle kävellen vai julkisilla? Pelaamiseen varattu aika ei riittänyt, toivottiin kokonaista päivää Helsingin ydinkeskustan maamerkit tulivat tutuiksi ja tavoite täyttyi tältä osin, lisäksi osallistujille tuli kokemus avoimesta kaupungista ja instituutioista, joiden tarkoituksen he tuntevat ja joihin he ovat tervetulleita (esim. kansalliskirjasto ja kansallismuseo) Auta Mariaa ja Mohammedia -peli/Omnian valma-opiskelijat: tiedonhaku ja kouluympäristöön tutustuminen Liikunta ja hauskat tehtävät koettiin positiivisina, samoin vaihtelu opiskelupäivän keskellä Kielihaasteet ja osallistujien ryhmädynamiikka, videotehtävien tekeminen yhdessä koettiin haastavaksi Pelitehtävien vaatimustason pitää vastata mahdollisimman hyvin kohderyhmän tarpeita - kohderyhmään tavoitteiden asettaminen helppoja silloin, kun tuntee ryhmän ennalta, haastavaa silloin, kun käyttää peliä esimerkiksi opintojen orientaationa ja tapaa ryhmän ensimmäistä kertaa Tyttöjen Talo: Tyttöjen Talon synttäripeli Luovat tehtävät innostivat, purkukeskustelu antoisa ja merkityksellinen Tehtävänä ollut tilan tutkiminen sukupuolen näkökulmasta osoittautui vaativaksi, päällekkäiset teemat olivat liian haastavat tehtäväksi yhdellä kerralla. Seuraavilla kerroilla yksi teema/peli. Pelitehtävät mahdollistivat isoista teemoista keskustelun luontevasti - sukupuoli, tasa-arvo, oman ajattelun kehittyminen keskustelussa CONNEXT Diamonds/Metropolia Ammattikorkeakoulu: Pelillisyyden käyttö oppimisen välineenä, pelillisyyden tietopohja ja keskeiset käsitteet, kansainvälisiin esimerkkeihin tutustuminen Kiinnostavia puheenvuoroja, paljon uutta tietoa ja luovia tehtäviä, yhdessä tekeminen kivaa, uusi oppimisalusta/ metodi jännittävä ja tervetullut Pelaavien ammattilaisten tekniset valmiudet vaihtelivat, tehtäviin varattu aika vähäinen, tehtävät niin isoista teemoista, että omaksuminen vaativaa, kiire Kansainvälinen osallistujaryhmä, kiinnostavia havaintoja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä: matala hierarkia, paljon yhteistyötä, opettajat ja opiskelijat oppivat yhdessä, kokeileva pedagogiikka ja innostuminen   “Playing games is fun because it’s different than normal studying. But, for example, Seppo-game doesn’t always work so it’s annoying. Sometimes it’s fun to learn swedish when playing but real studying is important as well. “ -opiskelija CONNEXT:ssa palautteet käydään läpi taulukon teemojen mukaisesti. Tekniset virheet korjataan, sisällölliset kehityskohteet huomioidaan, onnistumisia mahdollistetaan lisää. Pelillisyyden merkitykset moninaistuvat ja syvenevät. Kansainvälisen CONNEXT-hankkeen lähtökohtana oli oppilaitoksiin vakiintunut pelillisyyden hyödyntäminen oppimisen tukena (game-based learning). Hankkeen edetessä kuitenkin huomattiin, miten luontevasti pelaamisen avulla voidaan tukea myös esimerkiksi nuorten voimavarojen löytymistä ja oman ympäristön hahmottamista. Siksi hanke ottikin käyttöön ilmaisun pelillisyyden hyödyntäminen voimaantumisen tukemisessa (game-based empowerment). Suomessa pelillistä työotetta on sovellettu sosiaalialalle jo aikaisemmin esimerkiksi Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan PRO-SOS-hankkeessa. Alustavien tulosten mukaan pelaamisen avulla on mahdollista tukea esimerkiksi nuorten voimavarojen löytymistä ja oman ympäristön hahmottamista. Lisää arviointitietoa kootaan ja julkaistaan CONNEXT-hankkeen loppumetreillä vuonna 2021. Sosiaalialan perustehtävän tukemisessa pelillisyys voi olla tulevaisuuden väline, jonka käyttöön kutsumme kaikki tutustumaan. Tavoitteena on, että seuraavina vuosina pelillinen työote on jo käytössä esimerkiksi kaupungin nuorisotoimessa, järjestöissä ja sosiaalialan koulutuksissa. Tervetuloa mukaan! Kirjoittaja Johanna Niemi, lehtori, Kulttuuripalvelut ja musiikki, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kirjoittaja työskentelee CONNEXT-hankkeen ulkopuolisena arvioijana. CONNEXT for inclusion -hankkeen (ESR 2018 - 21) kohderyhmänä ovat maahan muuttaneet nuoret, heidän vanhempansa ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Hankkeessa kehitetään erilaisia ohjauksen välineitä sekä pelillistä, liikunnallista ja toiminnallista pedagogiikkaa, jolla tuetaan oikean opintopolun löytymistä ja opintoihin sitoutumista. Lisätietoa Seppo.io-pelialustasta Tervetuloa lukemaan CONNEXT-opasta Games - Seriously!? Serious Games as a tool for game-based empowerment (ilmestyy maaliskuussa 2021). Lähteet CONNEXT for inclusion -hanke (ESR 2018 - 21) Pelillisyys ja leikillisyys aikuissosiaalityössä PRO-SOS-hanke. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.