Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Kuulla vai kuunnella? Ammattilaisena nuoren osallisuuden toteutumisessa

4.3.2022

Riikka Ingraeus

Mikä tekee nuoren osallisuudesta laadukasta? Entä miten lastensuojelun sijaishuolto voisi tukea nuoren osallisuutta? Sijaishuollossa olisi hyvä pysähtyä miettimään, miten ja minkälaisin keinoin ammattilainen voi tukea ja vahvistaa nuorten osallisuutta arkisissa käytännöissä. Lastensuojelun laatusuositus (2019) on nostanut osallisuuden yhdeksi tärkeimmäksi osaksi laadukasta lastensuojelutyötä. Osallisuuden kokemus onkin yksi sijoitetun nuoren hyvinvoinnin keskeisimpiä ulottuvuuksia. Nuoren osallisuutta niin arjessa kuin nuoren elämään liittyvässä päätöksenteossa tulisi vahvistaa. (1) Tämä teksti perustuu opinnäytetyöhöni, jossa selvitin sitä, miten sijoitetun nuoren osallisuutta voitiin vahvistaa työntekijöiden näkökulmasta. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössäni oli Kymsoten lastensuojelulaitos Nuortenyhteisö Otsola. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa lapsistrategiassa osallisuus on määritelty kokemukseksi joukkoon kuulumisesta sekä kokemukseksi siitä, että nuori pystyy vaikuttamaan itselleen merkityksellisiin asioihin. Osallistuminen puolestaan kuvaa sellaisia arkisia tekoja, joita nuorella on mahdollisuus tehdä, kuten osallistua häntä koskeviin päätöksiin ja oman mielipiteen ilmaiseminen. (2, s. 20; 3, s. 36) Lastensuojelun sijaishuollossa osallisuus tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että nuori on osallisena kaikessa häntä koskevissa päätöksenteoissa ja hänen osaltaan toiminnan oleellisessa kehittämisessä. Työn perusperiaate on siinä, että sijoitetun ääni saadaan kuuluviin. (4) Osallisuus toteutuu, kun nuori saa riittävästi tietoa itseään koskevista asioista, pystyy ilmaisemaan oman mielipiteensä niistä sekä tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Jokaisen nuoren yhdenvertainen osallistuminen on mahdollista ja tämän edistäminen kuuluu kaikille. Lastenkodin työntekijä on ratkaisevassa asemassa siinä, saako nuori äänensä kuuluviin vai ei. Osallisuudessa kokemus on keskiössä Osallisuuden toteutumisessa on tärkeintä nuoren tunne siitä, että hän pääsee vaikuttamaan ja saa jotakin aikaan. Nuoren omalla asenteella ja toiminnalla sekä nuoren ympärillä olevien ihmisten suhtautumisella on merkitystä. Nuorella tulisi olla elämässään vahvoja tukipilareita, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan. Lisäksi nuori tarvitsee elämäänsä tekijöitä, jotka tukevat hänen fyysistä ja psyykkistä terveyttään, erilaisia vuorovaikutussuhteita sekä moninaisia sosiaalisia ympäristöjä. Sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta nuoren tunteet ja kokemukset ovat keskiössä, jotta kasvu toimivaksi osaksi ympäröivää yhteiskuntaa onnistuisi. (5) Lastenkodin työntekijöiltä odotetaan paljon taitoja, tietoa, ymmärrystä sekä tilanteenlukutaitoa siinä, mikä nuorta sillä hetkellä kiinnostaa. Nuoren yksilöllisen tilanteen ymmärtäminen suuremmassa nuorisomaailman kontekstissa on erityisen tärkeää nuoren osallisuuden kokemuksen saavuttamisessa. On kuitenkin huomioitava osallistumisen lisäksi se, että nuorella on oikeus olla osallistumatta (6). Ja se on ihan okei. Sosiaalisen osallisuuden merkitys Sosiaalisella osallisuuden tukemisella pyritään saamaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret lähemmäksi yhteiskuntaa ja aktiivista toimijuutta (7). Nuori tarvitsee myönteisten kokemusten saamiseen tunnustusta erilaisista hänelle merkityksellisistä suhteista. Nuori peilaa itseään muiden kautta ja ikävät kokemukset saavat nuoren näkemään itsensä huonona. Hyvät kokemukset vastavuoroisesti vahvistavat nuoren positiivista minäkuvaa. (8) Ammattilaisen tulee ruokkia nuoren positiivista minäkuvaa aktiivisesti, jotta nuori saisi joka päivä pieniä onnistumisen kokemuksia. Lastenkodin työntekijöiden päätehtävä on luoda turvallinen ympäristö nuorelle, joka on todella haastavassa elämäntilanteessa. Työntekijöiden antama tuki on yksilöllistä ja nuoren kanssa yhdessä suunniteltua. Lastenkodin työntekijä voi nähdä itsensä sijoitetun nuoren rinnalla kulkijana ja tukipilarina, jotta tämän omat taidot kehittyvät niin hyviksi, että nuorella on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan itsenäisesti. Sijoitus lastenkotiin on nuoren koko elämänkaarta ajatellen hyvin pieni hetki, mutta sitäkin kriittisempi, sillä silloin nuori tekee isojakin suunnanmuutoksia, jotka voivat vaikuttaa hänen loppuelämänsä suuntaan. Sillä miten lastenkodin työntekijä kohtaa nuoren, kuuntelee ja kannustaa osallistumaan on valtava merkitys nuoren itsetunnon ja pystyvyyden kannalta. Kirjoittaja Riikka Ingraeus, sosionomi (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu Kirjoitus perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhöni Ingraeus, Riikka 2021. Osallisuuden tukeminen Nuortenyhteisö Otsolan intervallijaksolla Työntekijöiden näkökulma. Metropolia. Lähteet Malja, Marjo & Puustinen-Korhonen, Aila & Petrelius, Päivi & Eriksson Pia (toim.) 2019. Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8. Stenvall, Elina. 2020. Osallisuutta ja osallistumista. Osa 1: Osallisuuden lähtökohdat kansallisessa lapsistrategiassa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:27. Kansallinen lapsistrategia 2021. Komiteamietintö. Kansallisen lapsistrategian parlamentaarinen komitea. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Valtioneuvosto Helsinki. Kivistö-Pyhtilä, Tuula & Hoppania, Eeva-Leena & Kallio, Mari & Kivioja, Annukka & Korkala, Mirja & Korpela, Marlene & Kuusela, Tanja & Niemi-Weckström, Anu & Lehto, Marja-Leena & Savolainen, Noora 2017. Kokemusasiantuntijuus lastensuojelun kehittämisessä. Teoksessa Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta & Pohjola, Anneli (toim.) 2017. Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino. 221–244. Peltonen, Kati & Elomaa-Krapu, Minna & Määttä, Anne & Kahala, Minna & Kananen, Marko 2017. Nuorten hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen. 2/2017. AMK-lehti. UAS Journal. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences. Laakso, Riitta 2019. ”Ne näki musta”. Huostassa olevien lasten hyvinvointi ja sijaishuoltoon liittyvät kokemukset. THL-raportti 1/2019. Helsinki: PunaMusta Oy. Peltonen, Kati & Elomaa-Krapu, Minna & Määttä, Anne & Kahala, Minna & Kananen, Marko 2017. Maunu, Antti & Kiilakoski, Tomi 2018. Ohjausta osallisuuteen? Sosiaalinen ja poliittinen osallisuus ammattiin opiskelevien nuorten arjessa Artikkeli. Aikuiskasvatus 2/2018.

Lue lisää

Sosiaalisten suhteiden vahvistaminen on avain syrjäytymisen kierteen katkaisussa

3.3.2022

Joni Liikala

Syrjäytyminen on systeeminen ongelma, johon ei ole lineaarisia ratkaisuja. Syrjäytymiseen vaikuttaa sekoitus erilaisia yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä tekijöitä (1, s. 30-31; 2, s. 160). Voidaankin puhua vaikeasta ja pirullisesta ongelmasta, jonka ytimessä on arjen tyhjyys, turvattomuus ja tekemättömyys (3). Syrjäytymisen kierteiden kääntäminen hyvinvoinnin kierteiksi edellyttää auttamistyöhön uudenlaisia lähestymistapoja ja näkökulmia. Jos nuorilta kysyttäisiin Nuoret kertovat kokevansa keskeiseksi syrjäytymisen syyksi ystävien puutteen ja yksinäisyyden (4). Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan jo neljäsosa 9.-luokkalaisista tytöistä tuntee ja kokee yksinäisyyttä (5). Nuoret itse ovat tuoneet esille lukemattomia sekä kertaantuvia kokemuksia siitä, kuinka palvelut, varhaiset kasvuympäristöt ja auttavat tahot ovat epäonnistuneet nuorten aikuisten tukemisessa (6). Nuorille tarjottavien palveluiden tarjonta ja kysyntä ei kohtaa. Palveluita on tarjolla, mutta nuoret kokevat, ettei heitä pitkien jonotusaikojen jälkeen oteta palveluissa tosissaan, joten he eivät sitoudu palveluihin. (7, s. 130-133) Loppujen lopuksi nuoret odottavat ammattilaisilta yksinkertaisia asioita: kuuntelua, kunnioitusta, rinnalle asettumista, luottamuksen arvoisena olemista sekä mukana olemista (8, s. 1). Vertaismentorit hyvinvointia vahvistamaan Vertaismentoritoiminnalla on havaittu olevan nuorten hyvinvointia vahvistavia vaikutuksia. Mm. Creaney (9) sekä St. Vil ja Angel (10) ovat tutkineet vertaismentorointia ja todenneet, että nuorten oma kokemus omasta hyvinvoinnistaan vahvistuu vertaismentoroinnin kautta. Tämä näkyy erityisesti kasvaneena tyytyväisyytenä omaa elämää kohtaan. Helsingin NMKY:llä on vuodesta 2018 kehitetty Kiintopiste-hankkeessa Stean Veikkausvaroin NEET-nuorten vertaismentoroinnin toimintamallia. Toimintamallissa moniulotteisissa haasteissa kamppaileva nuori saa rinnalleen vertaismentorin, jolla on omakohtaisia kokemuksia syrjässä olemisesta. Selvitin YAMK-opinnäytetyössäni Kiintopiste-hankkeen vertaismentoritoiminnan tuottamia hyvinvoinnin tekijöitä nuorten omiin kokemuksiin perustuen. Tutkimuskysymys opinnäytetyössäni oli, mitä hyvinvoinnin tekijöitä NEET-nuoret kokevat saavansa vertaismentoroinnista itselleen. Laadullisen opinnäytetyön metodina oli tulkitseva kokemuksen tutkimus. Opinnäytetyön teemahaastatteluihin osallistui neljä vertaismentoritoiminnassa mukana olevaa nuorta ja viisi vertaismentoria. Haastattelut analysoitiin teorialähtöisesti tulkitsevan fenomenologisen analyysin mukaan. Vahvista nuoren sosiaalisia suhteita Opinnäytetyöni tuloksista korostui aiemmissakin tutkimuksissa (mm. 11) havaittu ilmiö: kun kysytään nuorilta heidän kokemastaan hyvinvoinnista, sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä roolissa. Opinnäytetyön tulosten perusteella sosiaaliset suhteet vaikuttavat suoraan tai välillisesti haastateltujen nuorten kaikkeen sellaiseen hyvinvointiin, jonka nuoret kokevat elämässään tärkeäksi. Nuoret kokevat vertaismentoritoiminnan kaverillisena suhteena. Se vahvistaa sosiaalisia taitoja ja verkostoja, luo elämään mielekkäitä arjen sisältöjä ja tulevaisuususkoa sekä kasvattaa voimavaroja niin mentoroitavilla nuorilla kuin vertaismentoreillakin. Tuloksista ilmenee, että nuoria ohjatessa rehellisyys ja realistisuus vievät nuorten tilanteita tehokkaammin eteenpäin kuin asioiden kaunistelu. Ilman sosiaalisia suhteita ja aitoja vertailupintoja nuori voi asettaa elämäänsä epärealistisia tavoitteita, jotka voivat lamaannuttaa nuorta entisestään. Auktoriteetittomassa, nuorilähtöisessä ja kiireettömässä vertaismentorisuhteessa ei ole tarvetta suorittaa jotain ulkoapäin määritettyä päämäärää tai kaunistella asioita. Vuorovaikutus on rehellistä ja siksi eteenpäin vievää. Yksinäisyyden vähentäminen arjessa on kaikkien etu Kiusaaminen, oman lähiympäristön sosiaalisesta piiristä ulkopuolelle jääminen ja sitä kautta syrjään vetäytyminen aiheuttavat nuorille pitkäkestoista yksinäisyyttä, jonka seuraukset voivat olla hyvinvoinnin kannalta tuhoisat ja kauaskantoiset. Vaikka yksinäisyys näkyi haastateltujen nuorten osalta elämää varjostavana teemana, ei silti ole syytä leimata tämän perusteella koko moninaista NEET-kohderyhmää yksinäisiksi. Vertaismentoritoiminta vähentää yksinäisyyden kokemusta. Se tarjoaa luottamuksellisen keskusteluyhteyden nuoren ja vertaismentorin välille, jonka kautta se antaa sekä nuorille että mentoreille tunteen yhteenkuuluvuudesta ja osallisuudesta. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus nuoren yksinäisyyden kokemukseen ja koettuun hyvinvointiin. Lisäksi niillä on vaikutuksia jopa toimintakykyyn ja edellytyksiin työllistyä. (12, s. 122-124) Rinnalla kulkemaan, eteenpäin Useat aiemmin esitetyt tutkimukset esittävät pitkäkestoisen rinnalla kulkemisen olevan ratkaisu pitkäkestoisen syrjäytymisen vähentämiseen (mm. 13, s. 193). Opinnäytetyössäni esiin tulleiden tulosten perusteella voi todeta, että vertaismentorointi koetaan pitkäkestoisena, luottamuksellisena kaverisuhteena, jossa yhdessä reflektoiden edetään nuorilähtöisesti elämässä eteenpäin. Voisiko tässä olla peräänkuulutettu rinnallakulkija? Vertaismentorit ymmärtävät omasta kokemuksestaan, että muutoksen aikaansaaminen ja syrjäytymiskierteen katkaisu voi olla vuosia kestävä prosessi. Tästä johtuen he myös ymmärtävät pitkäaikaisen rinnallakulkijuuden tärkeyden ja osaavat vahvistaa nuoren arkea ja toimintakykyä. Vertaismentoreilla on arvokasta kokemustietoa, jonka perusteella he osaavat tukea nuoren kykyä kuvata omaa tilannettaan kattavasti ja ohjata nuoria palveluihin, jotka ovat itse kokeneet hyödyllisiksi. Toiminnan kautta nuoren haasteet saadaan tunnistettua ja apu kohdennettua oikea-aikaisesti, tarpeen mukaan, tehokkaasti. Sosiaalisten suhteiden vahvistamisella näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia moniin hyvinvoinnin osa-alueisiin, joten syrjäytymisen kierteen katkaisussa sosiaalisten suhteiden ja verkostojen vahvistaminen olisi ensisijaista. Vertaismentoritoiminnalla voidaan saavuttaa laajojakin positiivisia muutoksia hyvinvoinnissa, mutta vähimmilläänkin vertaismentorisuhde tarjoaa ympäristön, jossa mahdollisuudet hyvinvoinnin vahvistumiselle ovat olemassa (14). Kirjoittaja Joni Liikala on Helsingin NMKY:llä kehityspäällikkönä ja vastaa nuorten ja aikuisten palvelut ja koulutukset toimialasta. Kirjoitus perustuu hänen YAMK opinnäytetyöhönsä Vertaismentorointi NEET-nuorten hyvinvointia vahvistamassa. Lähteet Nurmi, Jan-Erik 2011. Miksi nuori syrjäytyy? NMI-bulletin, 2011, Vol. 21, No. 2 © Niilo Mäki -säätiö. Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura 2014. Nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraan liittyvä huono-osaisuus. Teoksessa: Vaarama, Marja ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sevänen, Sanna 2019. Syrjäytyminen vaatii varhaista puuttumista. Viitattu 14.11.2020 Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami 2017. Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista – Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu. Viitattu 12.11.2020 Helenius, Jenni & Helakorpi, Satu & Kivimäki, Hanne 2021. Kouluterveyskysely: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Päivitetty 17.9.2021. Viitattu 28.10.2021 Turkka, Ville & Währn, Nina 2020. Nuoret Valtaan -ryhmän kannanotto. Helsingin NMKY. Aaltonen, Sanna & Berg, Päivi & Ikäheimo, Salla 2015. Nuoret luukulla - Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura julkaisuja 160. Helsinki: Unigrafia. Gissler, Mika & Kekkonen, Marjatta & Känkänen, Päivi 2019. Nuorten palvelusolmut auki. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 9/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.11.2020 Creaney, Sean 2020. Children’s Voices -are we Listening? Progressing Peer Mentoring in the Youth Justice System, Child Care in Practice, 26:1, 22-37. Taylor and Francis Group. Viitattu 6.11.2020. Vil, Chrostopher & Angel, Adam 2018. Studies from School of Social Work Reveal New Findings on Social Work. A Study of a Cross-Age Peer Mentoring Program on Educationally Disconnected Young Adults. Politics & Government Week. February 21, 2019; p 642. Viitattu 10.11.2020. Gretschel, Anu & Myllyniemi, Sami 2017. Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista – Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu. Viitattu 12.11.2020 Kestilä, Laura & Karvonen, Sakari & Parikka, Suvi & Seppänen, Johanna & Haapakorva, Pasi & Sutela, Elina 2019. Nuorten hyvinvoinnin erot. Teoksessa Suomalaisten hyvinvointi 2018. Kestilä, Laura & Karvonen, Sakari (toim.) Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Gissler, Mika & Kekkonen, Marjatta & Känkänen, Päivi 2019. Nuorten palvelusolmut auki. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 9/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.11.2020 Carter, Erik & Moss, Colleen & Asmus, Jennifer & Fesperman, Ethan & Cooney, Molly & Brock, Matthew & Lyons, Gregory & Hube, Heartley & Vincent, Lori 2015. Promoting inclusion, social connections, and learning through peer support arrangements. Teaching Exceptional Children. Volume: 48 issue: 1, page(s): 9-18. Viitattu 14.11.2020.

Lue lisää

Yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat

8.2.2022

Tiina Kinnunen

Yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointiin vaikuttavat monenlaiset tekijät. Samat tekijät voivat näyttäytyä hyvinvointia tukevina tai heikentävinä asioina, riippuen siitä, millaisena ne näyttäytyvät naisen elämässä. Hyvinvointia vahvistavia tekijöitä lisäämällä voidaan vaikuttaa myönteisesti naisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, sekä lievittää vanhemman kokemaa stressiä ja sen vaikutuksia kohtuvauvaan. Näin voidaan edesauttaa turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä vanhemman ja vauvan välille jo raskausaikana. Positiivinen mielenterveys on hyvän elämän perusta. Se sisältää kokemuksen hyvinvoinnista, jonka avulla mahdollistuu täysipainoinen ja mielekäs elämä. Mielen hyvinvoinnin myötä tunnemme elämäniloa, jaksamme arjessa ja selviydymme vastoinkäymisistä. Mielenterveys on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Siihen vaikuttavat monet ihmisestä itsestään riippumattomat tekijät. Kokemus mielenterveydestä vaihtelee elämäntilanteiden tai olosuhteiden vaihtuessa. (1, s. 19-22) Raskauden mukanaan tuomia vaikutuksia Raskaus on yksi naisen elämän mullistavimpia tapahtumia, jonka aikana naisen identiteetti muuttuu. Se on usein emotionaalisesti kuormittavaa aikaa ja naisen stressinsietokyky voi heiketä. Vanhemmaksi kasvaminen herättää monenlaisia tunteita, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia. (2, s. 105; 3, s. 32) Raskaudenaikaisen mentalisaation eli mielikuvien avulla nainen alkaa kokea itsensä äitinä (4, s. 105; 5, s. 32). Mentalisaatio tukee vanhempaa kuormittavissa tilanteissa tunteiden säätelyssä ja sen avulla on helpompi huomata elämässä olevat positiiviset asiat. Positiiviset mielikuvat tukevat myönteisen kuvan syntymistä suhteessa vauvaan ja omaan vanhemmuuteen. (6, s. 5) Raskausaikana nainen tarvitsee sosiaalista tukea aiempaa enemmän (7, s. 53). Mielen hyvinvoinnin heikkenemiseen raskausaikana on suurempi riski silloin, kun lasta odotetaan yksin. Riski suurenee erityisesti, silloin jos naisen tukiverkosto on riittämätön. (8) Mielen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä selvitettiin kyselytutkimuksella kesällä 2020. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat kokemusasiantuntijoita ja he olivat osallistuneet vertaisryhmään ollessaan raskaana. Kyselylomakkeen avulla saatiin tietoa tekijöistä, jotka tukevat yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointia ja tekijöistä, jotka heikentävät sitä. Näiden lisäksi selvitettiin, millainen merkitys vertaisryhmään osallistumisella raskausaikana oli ollut osallistujille. Raskaus itsessään lisää yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointia. Lapsen saaminen ja vanhemmaksi tuleminen on ollut usein pitkäaikainen haave. Tämän lisäksi mielen hyvinvointia tukevat terveelliset ja turvalliset läheissuhteet, kuten oma perhe ja lapsiperheelliset ystävät. Neuvolan terveydenhoitajalta saatu tuki on merkittävää ja helpottaa raskaudenaikaisia huolia. Vauvaperheelle sopiva asunto ja riittävä vakituinen toimeentulo tuovat turvallisuutta ja vakautta elämään. Liikunta ja terveellinen ruokavalio tukevat omalta osaltaan mielen hyvinvointia. Positiiviset mielikuvat vauvasta ja itsestä vanhempana kasvattavat luottamusta omaan kykyyn kantaa vastuuta ja huolehtia vauvan hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti. Raskausaikana mielen hyvinvointia tukevat ja heikentävät tekijät + Raskaus - Raskauden aikaiset komplikaatiot + Vakituinen työ - Työttömyys + Vakituinen toimeentulo - Työelämän paineet + Vauvaperheelle sopiva asunto - Epävarmuus toimeentulosta + Perhe - Vauvaperheelle sopimaton asunto + Ystävät - Haastavat ihmissuhteet + Neuvolan terveydenhoitaja - Vaikeudet lapsen isän kanssa + Liikunta - Heikko tukiverkosto + Terveellinen ruokavalio - Mielenterveyden haasteet + Kotielämä - Oman voinnin jatkuva tarkkailu + Tukipalvelut - Huoli tulevasta vanhemmuudesta + Luotto omaan vanhemmuuteen - Negatiiviset mielikuvat + Yhteiskunnan tuet + Positiiviset mielikuvat ” Ryhmä, jossa yksinhuoltajuus ei ollut mikään juttu ja toisaalta oli just se juttu” Merkittävänä mielen hyvinvoinnin tekijänä toimii vertaisryhmä. Vertaisryhmässä raskaana oleva nainen voi puhua omista kokemuksistaan rehellisesti ja pääsee kuulemaan toisten osallistujien erilaisista elämäntilanteista. Vertaistuen myötä lievittyy tunne, että on ainoa maailmassa. Vertaisryhmästä saa perspektiiviä omaan tilanteeseen, minkä myötä sopeutuminen yhden vanhemman perheeksi helpottuu. Vertaisryhmä tukee yksin lastaan odottavaa naista onnelliseen perhe-elämään. Vertaisryhmän merkitys Yhteinen jakaminen toisten ryhmäläisten kanssa Toisten erilaisten kokemusten kuuleminen Paikka puhua omasta elämästä rehellisesti Uudet ystävyyssuhteet Positiivista energiaa Suhtautuminen tulevaisuuteen muuttuu positiivisemmaksi Sopeutuminen yhden vanhemman perheeksi Tukea onnelliseen perhe-elämään Vähensi tunnetta, että on ainoa Perheiden monimuotoisuus tulee huomioida Yhteiskunnallisilla rakenteilla voidaan tukea ja tuoda vakautta perheisiin, sekä edesauttaa uusien perheiden syntymistä. Hedelmöityshoitojen ulottaminen julkisessa terveydenhuollossa itsellisille naisille on osa merkittäviä rakenteellisia ratkaisuja. Työsuhteiden jatkuvuus, sopivat asumisolosuhteet ja taloudelliset tuet voivat omalta osaltaan ennaltaehkäistä taloudellisia vaikeuksia ja niistä aiheutuvia haittoja. Moni yksin lastaan odottava nainen saattaa kokea erilaiseksi niin itsensä vanhempana kuin oman perheensäkin. Kokemuksella on todennäköisesti yhteyttä yksinhuoltajuudesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, joissa yksinhuoltajuutta tutkittiin yksipuolisesti ja se nähtiin niiden valossa pitkälti lapselle vaikeuksia tuottavana perhemallina. Tämän vanhentuneen tiedon rinnalle on tarpeellista tuoda todenmukaista tietoa yhden vanhemman perheistä ja ajantasaista tietoa perherakenteiden monimuotoisuudesta. Kaikkien perheiden yhdenvertaisuuden vahvistaminen yhteiskunnassa ja palvelurakenteissa on tärkeää. Sen avulla voidaan muokata myös yksilöiden asenteita. Erilaiset perherakenteet normalisoituvat ja tulevat hyväksytyksi. Odottavien vanhempien ja perheiden parissa toimivien työntekijöiden tulisi huomioida perheiden monimuotoisuus. Työntekijän hyväksyvä asenne ja sensitiivinen puhe ovat välttämättömiä. Yksinhuoltajuutta koskevista negatiivisista mielikuvista tulisi päästä irti. Ne tuottavat perheille turhaa rasitetta, joka voi heikentää perheessä koettua hyvinvointia. Sitä vastoin vanhemman tuntema perheylpeys vapauttaa voimavarat vanhemmuuteen ja perheestä huolehtimiseen. Kirjoittaja Tiina Kinnunen, sosionomi (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu Kirjoitus perustuu Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön. Minusta tulee vanhempi – Yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointi raskausaikana. Lähteet Kuhanen, Carita 2017. Mielenterveys ja mielenterveyshoitotyö. Teoksessa Hämäläinen, Kaisu & Kanerva, Anne & Kuhanen, Carita & Schubert Carla & Seuri, Tarja: Mielenterveyshoitotyö. -6. painos. Helsinki. Sanoma Pro Oy. 18–38. Sarkkinen, Mirja & Savonlahti, Elina 2007. Raskausajan vuorovaikutuspsykologiaa. Teoksessa Armanto, Annukka & Koistinen, Paula (toim.) 2007: Neuvolatyön käsikirja. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. 105–109. Klemetti, Reija & Hakulinen-Viitanen, Tuovi (toim.) & Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä (kirj.) 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas 29. THL. Helsinki. Sarkkinen, Mirja & Savonlahti, Elina 2007. Klemetti, Reija & Hakulinen-Viitanen, Tuovi (toim.) & Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä (kirj.) 2013. Viinikka, Anne 2015. Mitä vauva miettii? Vanhempien mentalisaatiokyvyn vahvistaminen. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Helsinki. Salo, Saara 2020. Odotusajan työskentely erityistä tukea tarvitsevien vauvaperheiden kanssa. Teoksessa Henttonen, Tanja & Sellegren, Hanna & Ruottinen (toim.): Vauvatyön käsikirja. Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa. Helsinki. Ensi- ja turvakotienliitto ry. 44–55. McLeish, Jenny & Redshaw, Maggie 2017. Mother`s accounts of the impaction emotional wellbeing of organized peer support in pregnancy and early parenthood: a qualitative study. BMC pregnancy and childbirth.

Lue lisää

Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset