Hyppää pääsisaltöön
Myrsky ja kiihko

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Myrsky ja kiihko
Taiteellisen toiminnan, tutkimuksen ja kulttuuripolitiikan soihdunkantaja
0

Kestävyyssivistyksemme renessanssi

Saara Lilja · 6.7.2022

Renessanssi tarkoittaa uudelleensyntymistä. Taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallinen murros kohti uutta aikaa alkoi, kun siirryttiin keskiajan raadollisuudesta renessanssiin 1400-luvun lopulta alkaen. Maailma muuttui, ja sivistyksessä, taiteissa ja tieteissä nähtiin uudistuksia. Kuvataiteissa, kirjallisuudessa ja musiikissa kuvattiin maailmanlaajuisesti uuden ajan elämää, yksityiskohtia ihmisen ja luonnon suhteesta, väreistä ja unelmista – luotiin uutta ihmiskuvaa.

Nyt olemme uuden ajan alussa planetaaristen tekijöiden äärirajoilla.

Ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat yhteinen huolemme. Mikä saa meidät toimimaan ja antamaan kaikkemme? Mitä haluamme yhdessä? Ihminen haluaa kuulua ryhmään ja olla osa suurempaa.

Toukokuussa käynnistyi Säätytalossa Luovien alojen ilmastotyö Uudenmaanliiton, ympäristöministeriön ja Sitran yhteistyönä. Lisäksi työtä on ollut valmistelemassa mittava joukko erilaisia luovien alojen toimijoita ja muitakin. Merkityksellisyys huokui satavuotisista seinistä, kun lapset juonsivat tilaisuuden ja lauloivat yhdessä taiteilija Eija Ahvon kanssa.

Säätytalo on arkkitehti Karl Gustaf Nyströmin suunnittelema ja se sijaitsee Helsingin Kruunuhaassa Suomen Pankin taloa vastapäätä. Säätytalo rakennettiin vuosina 1888–1890 säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen kokoontumispaikaksi. Ekologisen kestävyyden rakentaminen on osuvasti keskeinen talouttamme ohjaava tekijä ja työhön tarvitaan uusia yhteistyörakenteita kaikkialta yhteiskunnasta – renessanssin henkeä.

Säätytalo on tyylisuunnaltaan uusrenessanssinen ja sopii jotenkin osuvasti kestävyysmurroksen uudeksi areenaksi. Talo on nykyään valtioneuvoston ja muun valtionhallinnon kokous- ja edustustila. Siellä suunnitellaan uusia hallitusohjelmia, laaditaan arktisia strategioita, varaudutaan yhteiskunnan muutostilanteisiin, myös muuttuvan ilmaston varalle, ja valtioneuvoston eri ministeriöt tekevät yhteistyötä vuodesta toiseen. Talossa kokoontui Suomen ensimmäinen itsenäisyyssenaattikin ja Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi järjestetyssä senaattorisukujen sukukokouksessa jälkeläisetkin kokivat talon omakseen.

Tunnelma Luovien alojen ilmastotyön kickoffissa 12.5.2022 tuolloin Säätytalossa oli poikkeuksellinen. Useat totesivat, etteivät ole ennen osallistuneet näin vahvasti tunteisiin vetoavaan valtionhallinnon tilaisuuteen – musiikki, lausutut runot ja mietelauseet sekä lasten osallistuminen konkretisoivat sitä, kuinka yhteiskunnallisesti merkittävästä työstä on kyse. Paneelikeskustelussa ympäristöministeriön johdolla sitouduttiin yhteistyöhön opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Taideyliopiston, Aalto-yliopiston ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Tärkeitä kysymyksiä nousi esiin: miten luovat alat voivat tukea ekologisessa murroksessa elämistä? Miten ymmärrämme muutosta paremmin? Kun muutoksen nopeus haastaa meitä ja lisäksi ongelmien moninaisuus on hyvin kuormittavaa, miten ymmärrämme laaja-alaista kokonaisuutta?

Luovuus ja osallisuus voivat auttaa tässä tilanteessa. Se, että saamme jokainen sanoittaa omalla tavallamme, sanalla, omalla instrumentilla, omalla siveltimellä, pianon koskettimella. Tämä renessanssi on meidän kaikkien yhteinen Lied.

Metropolian kulttuurialan perustaja Tuire Ranta-Meyer pohti edellisessä Myrsky ja kiihko -blogissa liedin syvintä olemusta osuvasti. Ranta-Meyer kirjoittaa: ”Romanttisen liedin keskeisinä ominaisuuksina voidaan pitää koruttoman kansanomaisuuden jäljittelemistä sekä runoudessa että musiikissa, uuden luonnontunteen kehittymistä, käsitystä taiteilijasta ulkopuolisena vaeltajana, pako arkipäivästä epätodelliseen tai mystiseen sekä taiteellista eläytymistä sadun ja balladien muinaiseen maailmaan. Liedin hengessä on jotain rehellistä, jota tarvitsemme nyt vahvistaaksemme omaa tietoisuuttamme. Tutustuin Portugalissa lied-musiikkiin ollessani metsäpalotutkijoiden kokousmatkalla  noin 20 vuotta sitten. Liedin intensiivisyys, suru, haikeus ja halu antautua tekivät minuun vaikutuksen. Ensi kosketuksessa lied-musiikkiin tunsin kuinka siinä tekstin ja musiikin ainekset yhtyvät rakkauteen sen eri muodoissa.

Juuri rakkauden ja välittämisen eri muotoja tarvitaan tässä ajassa, koska rakkaus saa meidät liikkeelle.

Me osallistumme, jos pidämme asiaa tärkeänä. Tässä muutoksessa jokaisen havainnoilla on merkitystä ja jokaisen kokemuksilla. Muutoksen sanottaminen auttaa meitä ymmärtämään. Luonnon monimuotoisuus on käsite, joka tarvitsee eri tasosta käsittelyä, jotta tulee ymmärrettäväksi aina maisematasolta lajin sisälle solujen maailmaan. Meillä kaikilla on oma maailmamme. Tarvitsemme yhteyden rakentamista ja tietoisuuden avaamista.

Kulttuuri ja taide tuo meille tunteita. Kauneus vaikuttaa meihin, on sitten kyse runosta, sävelestä tai maalauksesta. Tunne tukee meitä ja auttaa asian ymmärtämisessä ja käsittämisessä.

Ekologisten kriisien maailma on usein raskas ja siksi tarvitsemme työkaluja asian sanoitamiseksi. Tarvitsemme tieteiden ja taiteiden välisyyden vahvistamiseen juuri luovien alojen keinoja, jotta kestävyystieteet ymmärretään.  Astutaan rohkeasti kohti maailmaa, jossa rakennetaan uusia tuotteita, palveluita ja muotoillaan ymmärrystä yhdessä.

Toukokuussa Säätytalon läheisessä Rakkaudesta resilienssiin -näyttelyssä oli esillä valokuvia, maalauksia ja runoja. Kaikkia töitä yhdisti se, että ne ovat kestävän kehityksen rakentamisen askelkiviä – kuvausta luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä ja ilmastotyön kytkemisestä siihen. Artikkelikuvana on työ Suomalaiset korallit, joka kuvastaa luonnon monimuotoisuuden kirjoa kallioseinämällä. Ripaus lunta ja jäätynyttä vettä kuvastaa sulavia jäätiköitä ja lisääntyviä ääriolosuhteita, mikäli maapallon lämpenemistä ei saada pysähtymään. Epifyyttiset eli päällyskasveina elävät maksa- ja lehtisammalet sekä jäkälät muodostavat arvokkaan peiton maailman vanhimmalle kallioperälle täällä Suomessa. Voivatko meille tutut sammaleet ja jäkälät uudelleen syntyä ja näyttäytyä meille uudella tavalla, uusissa pinnoissa kaupunkirakenteissakin, kaiteissa ja katoissa luontopohjaisina ratkaisuina itiösateen jälkeen?

Lähteet:

Säätytalo 2017. Valtioneuvoston kanslia, esite. Helsinki.

Lilja, S. 2022. Olemme matkalla kohti yhteistyörakenteiden vastuullisuusverkostoa. https://emergenssi.fi/blog-toukokuu.html

Ranta-Mayer, T. 2022. Kesäyönunelmia Arabianrannassa. blogi. https://blogit.metropolia.fi/myrskyjakiihko/

Valokuva: Ville Pirilä

Kirjoittaja MMT, FM Saara Lilja on resilienssikouluttaja, tutkija, runoilija ja valokuvaaja, Vastuullisuustyön mentori, Muutos-kirjoittaja, Emergenssi Oy:n perustaja, joka rakentaa siltoja eri toimialojen välille kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Vapaa-ajalla laulaa sopraanona Vivace-leidit kuorossa ja purjehtii s/s Kalle Tihveräisellä Saimaalla.

Ilmastokriisin sanoittaminenLuovien alojen ilmastotyöLuovuus ja osallisuus ilmastonmuutoksessaresiliennsikouluttajaresilienssiTaide ja ekologinen murrosTaide ja kulttuuri luontotunteen vaihvistajana

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Taiteen ja viihteen merkitys poikkeusolosuhteissa
      Taiteen ja viihteen merkitys poikkeusolosuhteissa
      15.4.2020
    • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima
      Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima
      22.4.2022
    • Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
      Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
      17.10.2020

    Tuire Ranta-Meyer

    on toiminut korkeakoulutuksen parissa johtajana ja asiantuntijana yli 30 vuotta. Hänet tunnetaan niin Metropolian kulttuurialan perustajana ja johtajana kuin korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden puolestapuhujana. Hän on myös Suomen johtava Erkki Melartin-tutkija, vertaisarvioidun tieteellisen kausilehden päätoimittajana, useiden yhdistysten ja valtuuskuntien puheenjohtaja tai luottojäsen. Hän innostuu mahdottomalta tuntuvista haasteista ja harrastaa mitä vain viulunsoitosta vintageen − mutta ei pelaa koripalloa eikä suosi avantouintia. Tuire on valmistunut sekä musiikin että filosofian maisteriksi ja väitellyt tohtoriksi Jyväskylässä. Vuodesta 2010 alkaen hänellä on ollut dosentuuri Jyväskylän yliopistossa. Metropoliassa hän toimii yhteistyöstä ja verkostoista vastaavana johtajana.

    Tietoa blogista

    Myrsky ja kiihko on toimitettu blogi, johon voi tarjota korkeatasoista taiteeseen liittyvää sisältöä, artikkeleita, haastatteluja, kantaaottavia tekstejä, kolumneja, kritiikkejä ja kirja-arvioita.

    Blogin toimituskunta

    • Tuire Ranta-Meyer, (päätoimittaja), yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, p. 050 526 2002
    • Katri Halonen, kulttuurituotannon yliopettaja, p. 050 362 6407
    • Sirkku Wahlroos-Kaitila, laulun yliopettaja, p. 0400 487508
    • Suvi Hartikainen, TKI-suunnittelija, p. 040 194 8528
    • Leena Unkari-Virtanen lehtori, p. 040 334 5992

    Sähköpostiosoitteet:

    Myrsky ja kiihko -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.



    Myrsky ja kiihko -blogin bloggajan ohje



    Uusimmat jutut

    • Kestävyyssivistyksemme renessanssi

      6.7.2022
    • Kesäyön unelmia Arabianrannassa

      17.6.2022
    • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima

      22.4.2022

    Arkisto

    • ▼ 2022 (3)
      • ▼ heinäkuu (1)
        • Kestävyyssivistyksemme renessanssi
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Kesäyön unelmia Arabianrannassa
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima
    • ► 2021 (7)
      • ► syyskuu (1)
        • Norsunluutornista ideoiden maailmaan
      • ► heinäkuu (1)
        • Mitä Rautavaaran Auringon talosta on kirjoitettu?
      • ► toukokuu (1)
        • Emigranttiooppera Auringon talo
      • ► huhtikuu (1)
        • Mikko Franck - maailman ensiesitys olkaa hyvä!
      • ► maaliskuu (1)
        • Merkityksellisyyden etsintää uudessa etänormaalissa
      • ► tammikuu (2)
        • Kauneuden maailmassa voi yksin olla valtias…
        • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
    • ► 2020 (8)
      • ► lokakuu (3)
        • Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
        • Hyvän libreton tunnusmerkit
        • Mistä oopperalibretot tulevat?
      • ► elokuu (1)
        • Mitä oopperassa kuulemme?
      • ► toukokuu (1)
        • Sielun silmin − pohdintoja Nina Kokkisen kirjasta Totuudenetsijät
      • ► huhtikuu (1)
        • Taiteen ja viihteen merkitys poikkeusolosuhteissa
      • ► maaliskuu (1)
        • Taide vie tiedettä uuden äärelle
      • ► helmikuu (1)
        • Onnentaitoja arkeen
    • ► 2019 (11)
      • ► joulukuu (2)
        • Joulukalenteri II: luovuutta positiivisella ajattelulla
        • Joulukalenteri: Kirjallisuus luovan toiminnan, innovatiivisen ajattelun ja hyvinvoinnin lähteenä
      • ► marraskuu (1)
        • Muotoilun tuloksia ja uusia tuulia
      • ► syyskuu (1)
        • Soiton opetuksen ekosysteemi
      • ► elokuu (1)
        • Laulajan ja runoilijan kädenpuristus
      • ► heinäkuu (1)
        • Loistavaa musiikkia, aikansa elänyttä draamaa?
      • ► toukokuu (1)
        • Kiitoksia ja kiitollisuutta
      • ► huhtikuu (3)
        • Kaarle-kuninkaan metsästyksellä on paikkansa kansakunnan kaapin päällä, mutta siihen sisältyy myös yllätyksiä
        • Onko ranta vehreä vai kaunis? Ajatuksia Kaarle-kuninkaan metsästyksen toimitustyön tiimoilta
        • Pacius ja Kaarle-kuningas tulivat Metropoliaan
      • ► maaliskuu (1)
        • Maaliskuun manifesti

    Avainsanat

    #auringontalo Ammattikorkeakoulut Armaan Madar Auringon talo Auringon talo Metropoliassa Einojuhani Rautavaara Emootioiden kuvaaminen oopperassa European Creative Industries Summit Fredrik Pacius Henkisyys Ilmastokriisin sanoittaminen Kaarle-kuninkaan metsästys Kapellimestari Kestävän kehityksen käytänteet kulttuurialalla Libretisti Luovan alan osaaminen poikkeusoloissa luovuus Luovuus ja osallisuus ilmastonmuutoksessa Metropolian ooppera Metropolian oopperakoulutus Mikko Franck Muotoiluprojektit Musiikinhistoria Musiikkialan lausunnot Occamin partaveitsi Onnellisuus Onnellisuusharjoitus Ooppera oopperalibretto Oopperamusiikki Positiivinen psykologia Rauhoittuminen Romantiikan taiteilijakäsitys Runous Schillerin näytelmä Rosvot Suomalaisen musiikin historia Taide taideterapia Taiteen kriteerit Taiteen merkitys poikkeusoloissa Taiteen perusopetus Taiteen roolit Taiteilijamyytti Taitelijoiden henkinen etsintä Yleisöpalaute

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste