Hyppää pääsisaltöön
Myrsky ja kiihko

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Myrsky ja kiihko
Taiteellisen toiminnan, tutkimuksen ja kulttuuripolitiikan soihdunkantaja
0

Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima

Heta Heiskanen · 22.4.2022

Jotkin luennot kiteyttävät maailmaa selkeämmäksi kuin toiset. Kuuntelin vuosia sitten Tampereen yliopiston oikeustieteen metodikurssin osana Harvardin yliopiston oikeustieteen professorin Lawrence Lessigin luentoa. Lessing purki omassa luennossaan Code is Law asioiden muuttumisen dynamiikkaa. Perinteisesti sääntelyä ajatellaan valtion toiminnan kautta, mutta hänen ajattelussaan muodollinen valtion ohjaustoiminta on vain yksi ulottuvuus. Hän esitteli luennossaan nelikenttämallin, jonka keskiöstä löytyy muutoksen kohteena oleva asia tai ilmiö. Ympäriltä löytyvät talous/markkinat, sääntely/politiikka, kulttuuri ja arkkitehtuuri/design/teknologia, jotka kaikki vaikuttavat omalta osaltaan suoraan säänneltävään kohteeseen ja toisaalta toisiinsa. Tässä ajattelussa resonoi ajatus siitä, mitkä asiat tosiasiallisesti vaikuttavat asioiden muuttumiseen. Sovellan tässä blogimerkinnässä edellä mainittua nelikenttämallia nyt ilmastokriisiin.

Lawrence Lessingin nelikenttämalli ilmastokriisiin sovellettuna

Ilmastokriisiä lähestytään usein teknologiasta, esimerkiksi sähköistymisestä (Ilmastopaneelin raportti: Energiajärjestelmän sähköistämisellä päästöt alas ja irti fossiilisista – lisää joustoratkaisuja tarvitaan – Ilmastopaneeli.fi) käsin. Jos vain vaihdamme polttomoottorit sähköautoihin ja -pyöriin (Autokalkulaattori – Ilmastopaneeli.fi), öljylämmityksen (Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi – ely – ELY-keskus) maalämpöön ja aurinkoon, sähkön tuulisähköön ja rakennamme energiatehokkaasti, tulevaisuutemme on vihreä. Jos tekniikka rakennetaan energiaa säästäväksi ja ihmisten käytöstä fiksuksi ohjaavaksi, myös energiakulutus vähenee. Myös tulevaisuuden teknologiat tuntuvat houkuttelevilta. Jos esimerkiksi vetyratkaisut onnistuvat ja yleistyvät, moni asia voi ratketa ilmastoystävälliseen suuntaan.

Haasteena tässä on kuitenkin, ettei kaikki tämä vihreä teknologiamurroskaan tapahdu ilman luonnonvarojen lisääntyvää käyttöä ympäri maailmaa eikä ilman merkittäviä investointeja.

Kansainvälinen hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC  (IPCC — Intergovernmental Panel on Climate Change) on arvioinut, että ilmastoinvestointien tulisi kuusinkertaistua maailmanlaajuisesti, jotta ilmastonmuutoksen hillinnälle ja sopeutumiselle olisi turvattu riittävä rahoitus.

Toinen lähestymistapa, joka on valtavirtaistunut ilmastokriisin osalta, on politiikan muuttuminen ja muuttaminen. Politiikkaa voidaan toteuttaa lainsäädännöllä (ks. esim. Ilmastolain uudistus – Ympäristöministeriö), hintaohjauksella, veroilla, tuilla, tuuppauksilla ja tiedolla. Näillä kaikilla on oma roolinsa myös ilmastokriisin ratkaisussa. Suomessakin on onnistuneita esimerkkejä vaikkapa kivihiilen käytön kieltävästä laista, joka on nopeuttanut kivihiilestä irtautumista. Ilmastolaki määrittelee keskeisimmät suunnitelmat, joihin kootaan tarvittavat ilmastotoimet. Politiikan kenttä on kuitenkin kompromissien värittämä, joten aina on riski, että lyhyen aikavälin intressit ja akuutit kriisit saattavat ajaa ohituskaistalla pitkän aikavälin ratkaisujen edelle.

Toki myös yritykset ja markkinat ovat ilmastokriisin näkökulmasta merkittävä toimijajoukko, muutosvoima tai jarrutustekijä, tilanteesta ja alasta riippuen. Teollisuus ja yritykset voivat muuttaa oman toimintansa ilmastoystävällisemmälle pohjalle (Vähähiiliset tiekartat 2035 – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)) ja luoda niitä ratkaisuja, jotka saavat kuluttajatkin kestävämmille poluille.

Viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä ovat luovat alat ja kulttuuri. Luovat alat, mukaan lukien kulttuuritoimijat voivat toki osaltaan luoda käytänteet ja mallit ilmastoystävälliselle toiminnalle (ks. esim. Taidetoimijat palkkasivat yhteisen ekokoordinaattorin — Creasus). Hyviä esimerkkejä jo löytyy niin festivaaleista (https://ekokompassi.fi/ymparistotyo-lahtee-sisaltapain-meidan-festivaali/), teatterimaailmasta (Metsä jatkaa kasvuaan | Kaikkia värejä (wordpress.com)), elokuva-alan toimijoista, kuvataiteilijoista kuin muusikoistakin.

Suoraan hiilijalanjälkeen vaikuttamisen lisäksi luovilla aloilla on olemassa kuitenkin vähemmän puhuttu supervoima, nimittäin luovien alojen voima hoksauttaa ihmisiä kokeilemaan ja kokemaan asioita eri tavalla kuin ennen.

Luovien alojen valta ja voima on kyky saada ihminen ajattelemaan ja tuntemaan. Luovien alojen ilmaisuvoima ekologisten kriisien ja toisaalta vaihtoehtoisen kukoistavan tulevaisuuden osalta on muita aloja väkevämpi.

Tunnevalta on sitä, että taide riipii sielun syvimpiä sopukoita myötä. Tunnevalta on myös sitä, että ihminen saa peilin ja ymmärtää, että ”niin, tulevaisuus näyttää tuolta, jollei mikään muutu”, ja että tulevaisuus voikin olla myös jotain aivan muuta. Tunnevalta on samaistumista siihen, että tuo ”cool mielipidevaikuttaja tekee noin” ja että ”minäkin haluan”. Tunnevalta on sitä, että sanoitetaan maailma, jossa jokainen voi ja tahtoo olla mukana. Tunnevalta on herkistymistä ja huojennusta. Voimauttamista ja voimautumista kauneuden yhteisöllisyyden äärellä. Tunnevalta on lohtua. Se on kuin esimerkiksi Eero Tiilikaisen ja Johanna Almarkin Minä suojelen sinua kaikelta -musiikkivideo, jonka parissa sata vapaaehtoista koki yhteisöllisyyttä ja jonka voimakas viesti siitä, että kukaan ei ole yksin, sai nuorten ilmastokokouksen osallistujat kyynelehtimään puhdistavaa itkua (Minä suojelen sinua kaikelta -musiikkivideo ilmastonuorille – YouTube)

Luovat alat, kulttuuri ja taide eivät suinkaan ole tyhjiössä omien vahvuuksiensa kanssa. Kulttuurin keskeisin voima on vuorovaikuttaa eri suuntiin.

Kulttuurialan tekijät ja toimijat luovat kulttuurimuutosta.

Kulttuurinalan tekijät rakentavat kuvaa siitä, mikä on hyvä elämä. Kulttuurimuutos, jossa ei enää luodakaan kysyntää kertakäyttöiselle tai helposti hajoaville tuotteille, auttaa ratkomaan ilmastokriisin juurisyytä eli ylikulutusta. Syvällinen kulttuurimuutos, jossa päättäjille viesti on selkeä vaalikaudesta toiseen, luo pohjaa pitkäjänteiselle toiminnalle.

Taide, luovat alat ja kulttuuri voivat olla katalysoimassa ja ratkaisevalla tavalla tukemassa ja tekemässä kulttuurimuutosta, jossa päämääränä ei olekaan esimerkiksi vaurastuminen ja kiire, vaan sivistys, kohtuus ja kokemukset.

 

 

Kirjoittaja Heta Heiskanen (HTT, VTM) toimii ympäristöministeriön erityisasiantuntijana ja ilmastopaneelin pääsihteerinä. Vapaa-ajalla hänet löytää usein kuoron takarivin sopraanona tai kirjastosta runo-osastolta.

 

 

IlmastokriisiKestävä kehitys kulttuurialallaKestävän kehityksen käytänteet kulttuurialallaKulttuuritoimijatLuovan alan supervoimaNelikenttämalli ilmastokriisiin vaikuttavista tekijöistä

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
      Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
      17.10.2020
    • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
      Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
      8.1.2021
    • Taiteen ja viihteen merkitys poikkeusolosuhteissa
      Taiteen ja viihteen merkitys poikkeusolosuhteissa
      15.4.2020

    vierailija

    Tietoa blogista

    Myrsky ja kiihko on toimitettu blogi, johon voi tarjota korkeatasoista taiteeseen liittyvää sisältöä, artikkeleita, haastatteluja, kantaaottavia tekstejä, kolumneja, kritiikkejä ja kirja-arvioita.

    Blogin toimituskunta

    • Tuire Ranta-Meyer, (päätoimittaja), yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, p. 050 526 2002
    • Katri Halonen, kulttuurituotannon yliopettaja, p. 050 362 6407
    • Sirkku Wahlroos-Kaitila, laulun yliopettaja, p. 0400 487508
    • Suvi Hartikainen, TKI-suunnittelija, p. 040 194 8528
    • Leena Unkari-Virtanen lehtori, p. 040 334 5992

    Sähköpostiosoitteet:

    Myrsky ja kiihko -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua.



    Myrsky ja kiihko -blogin bloggajan ohje



    Uusimmat jutut

    • Kestävyyssivistyksemme renessanssi

      6.7.2022
    • Kesäyön unelmia Arabianrannassa

      17.6.2022
    • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima

      22.4.2022

    Arkisto

    • ▼ 2022 (3)
      • ▼ heinäkuu (1)
        • Kestävyyssivistyksemme renessanssi
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Kesäyön unelmia Arabianrannassa
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Kestävä kehitys ja luovan alan supervoima
    • ► 2021 (7)
      • ► syyskuu (1)
        • Norsunluutornista ideoiden maailmaan
      • ► heinäkuu (1)
        • Mitä Rautavaaran Auringon talosta on kirjoitettu?
      • ► toukokuu (1)
        • Emigranttiooppera Auringon talo
      • ► huhtikuu (1)
        • Mikko Franck - maailman ensiesitys olkaa hyvä!
      • ► maaliskuu (1)
        • Merkityksellisyyden etsintää uudessa etänormaalissa
      • ► tammikuu (2)
        • Kauneuden maailmassa voi yksin olla valtias…
        • Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
    • ► 2020 (8)
      • ► lokakuu (3)
        • Suomi luovan byrokratian kärkimaaksi
        • Hyvän libreton tunnusmerkit
        • Mistä oopperalibretot tulevat?
      • ► elokuu (1)
        • Mitä oopperassa kuulemme?
      • ► toukokuu (1)
        • Sielun silmin − pohdintoja Nina Kokkisen kirjasta Totuudenetsijät
      • ► huhtikuu (1)
        • Taiteen ja viihteen merkitys poikkeusolosuhteissa
      • ► maaliskuu (1)
        • Taide vie tiedettä uuden äärelle
      • ► helmikuu (1)
        • Onnentaitoja arkeen
    • ► 2019 (11)
      • ► joulukuu (2)
        • Joulukalenteri II: luovuutta positiivisella ajattelulla
        • Joulukalenteri: Kirjallisuus luovan toiminnan, innovatiivisen ajattelun ja hyvinvoinnin lähteenä
      • ► marraskuu (1)
        • Muotoilun tuloksia ja uusia tuulia
      • ► syyskuu (1)
        • Soiton opetuksen ekosysteemi
      • ► elokuu (1)
        • Laulajan ja runoilijan kädenpuristus
      • ► heinäkuu (1)
        • Loistavaa musiikkia, aikansa elänyttä draamaa?
      • ► toukokuu (1)
        • Kiitoksia ja kiitollisuutta
      • ► huhtikuu (3)
        • Kaarle-kuninkaan metsästyksellä on paikkansa kansakunnan kaapin päällä, mutta siihen sisältyy myös yllätyksiä
        • Onko ranta vehreä vai kaunis? Ajatuksia Kaarle-kuninkaan metsästyksen toimitustyön tiimoilta
        • Pacius ja Kaarle-kuningas tulivat Metropoliaan
      • ► maaliskuu (1)
        • Maaliskuun manifesti

    Avainsanat

    #auringontalo Ammattikorkeakoulut Armaan Madar Auringon talo Auringon talo Metropoliassa Einojuhani Rautavaara Emootioiden kuvaaminen oopperassa European Creative Industries Summit Fredrik Pacius Kaarle-kuninkaan metsästys Kapellimestari Kestävän kehityksen käytänteet kulttuurialalla Kulttuuritoimijat Luova ala Luovan alan osaaminen poikkeusoloissa luovuus Luovuus ja osallisuus ilmastonmuutoksessa Metropolian muotoilu Metropolian oopperakoulutus Mikko Franck Muotoiluprojektit Musiikinhistoria Occamin partaveitsi Onnellisuus Onnellisuusharjoitus Ooppera oopperalibretto Oopperamusiikki Positiivinen psykologia Rauhoittuminen Romantiikan taiteilijakäsitys Runous Schillerin näytelmä Rosvot Suomalaisen musiikin historia Suomalaisen musiikin isä Taide Taiteen kriteerit Taiteen merkitys poikkeusoloissa Taiteen perusopetus Taiteen roolit Taiteilijamyytti Taitelijoiden henkinen etsintä Tässä hetkessä eläminen Totuudenetsijät Verdin ooppera Rosvot

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste